mace sanoi:
Polvista olisi kysyttävää. Onko kellään kokemusta polven eturistisiteen leikkauksen jälkeisestä toipumisesta?
Lähinnä kiinnostaa leikkaus milloin siirre on otettu polven etuosasta. Millaisia aikoja kuluu ennen kuin painiminen alkaa onnistumaan "normaalisti"? Eli ei aristaisi enää niin hirvettäviä määriä.
Tiedän että kaikki on yksilöllistä, mutta jos jollain kokemuksia, niin otan ystävällisesti tietoa vastaan.
On kokemusta. Molemmat polvet on kuohittu eturistisiteiltään kertaalleen ja sivusiteetkin kiristetty toisesta.
Mulla eturistiside rakennettiin reiden takaosan lihasten jänteistä. Sellaisessa käsityksessä elän, että se on se modernimpi leikkaustapa ja parantumisennusteeltaan parempi ja nopeampi kuin "vanhanaikainen" polvilumpiojänteestä otettu siirrännäinen. Ja että vasta uusintaleikkauksessa( jos sellaiseen joudutaan ) käytettäisiin polviumpiojännettä koskei samalla tekniikalla voi leikata kahta kertaa.
( jos jollakulla on poikkeavaa tietoa, niin en ala vänkäämään vastaan - näin mulle leikkaava lääkäri kertoi )
Kuntoutus riippuu sitten niin paljon siitä miten pahat vauriot sulla polvessas on ja varsinkin, miten nopeaan saat täydet liikelaajuudet. Oma aktiivisuus on tässä tärkein asia. Ja että hakeudut välittömästi leikkauksen jälkeen hyvän fysioterapeutin hoiviin, joka rakentaa sulle yksityiskohtaisen kuntoutusohjelman, jota sitten noudatat
pilkuntarkkaan
Jos hoidat kuntoutuksen hyvin ja kaikki menee muutenkin putkeen niin painiin pääset 6 - 12kk päästä. Mulla polvi sai täyden keston vasta noin vuoden kuluttua, mutta toisaalta mulla onkin polvet suhteellisen sököt. Legendan mukaan Seppo Räty, jolle siis tehtiin operaatio juuri samaisella tekniikalla kuin itselleni, heitti keihästä ensimmäisen kerran jo 3kk leikkauksen jälkeen. Lienee jokin epävirallinen ennätys.
Joka tapauksessa, jos leikkaus onnistuu, niin käveleen ilman keppejä pääset jo kolmen neljän päivän päästä operaatiosta( olettaen siis että sua ei operoida arvauskeskuksessa tai muussa kunnallisessa instanssissa vaan leikkauksen tekee jokin asiansa osaava yksityisen urheilulääkäriaseman ortopedi ).
Sen voin kertoa, että ristisideoperoidun polven kuntouttaminen on kenties maailman vittumaisinta ja rasittavinta hommaa, mutta samalla myös elämäs tärkeimmät harjoitukset. Nimittäin jos kuntoutuksen hoitaa kunnialla, niin palkkio on parhaimmillaan lähes uuden veroinen polvi. Munimalla voit jäädä rammaksi. Itse skippailin osan "reeneistä" laiskuuttani ja nyt ei toinen polvi ojennu täyttä 100 prossaa. Vika ei ole vakava, mutta voi ilmaista olemassaolostaan vanhemmiten. Täysin oma moka, josta fysioterapeutti varoitteli jo etukäteen monta kertaa. Ei vaan mennyt kaaliin :curs:
, mutta en viitsi uuttakaan readia tehdä.
Onneksi nykyään vältetään raajojen kipsaamista. :kippis1:
