Timba79 sanoi:
Pitää ilmeisesti ottaa testiin tuo etuolkapäätreeni, miten sä Foo treenaat etuolkapäät?
Omassa treenijaossa on hiukan erikoinen kierto, mutta parilla sanalla se niin kokonaisuus aukee paremmin. Joka lihasryhmällä on oma kiertonsa sen mukaan miten se palautuu. Esim. rinta ja ojentaja 4pvän välein, selkä 6pvän välein, jalat 7pv jne. Pari kertaa kuussa otetaan sitten sopivaan väliin olka+ojentaja päivä, jossa keskitytään kunnolla hartioihin. No asiaan.
Rintapäivänä tehdään ensin rinta ja sitten fiiliksen mukaan aletaan ottaan etuolkaa ja sivuja. Tykkään ensin pumpata sivuolat, jotta etuolkapää hiukan palautuu punnerruksista. Sitten otan etuolkapäät omalla kehitelmälläni. Liikkeen voi tehdä istualtaan penkin päässä jalat leveällä tukina tai seisoaltaan.
Aloitetaan seisoaltaan liikkeestä kun se on helpompi selittää. Normaalistihan viparit otetaan melkein suoralla kädellä suoraan eteenpäin. Käsi kerrallaan tai vuorotellen. Itse otan aina käsi kerrallaan. Erona perinteiseen tapaan viedään käsi nyt hiukan etuviistoon poikki rinnan kohden toista olkaa. Alkuasento on siis about sama kuin aina, mutta liikettä aletaan kuljettamaan vartalon etupuolella kohden toista olkaa. Jos kuvitellaan, että liike tehdään vaikka oikealla kädellä on käsipaino loppuasennossa vasemman olkapään tasalla noin 25-40cm vartalosta poispäin. Se liikerata mikä tuntuu vahvalta ja luontevalta
on oikea. Kannattaa pitää peukalo korkeimmalla, ikäänkuin pitäisi vasaraotteella dumppelista kiinni. Tämä tuntuu itsellä eristävän etulohkoa entisestään. Paino kannattaa olla aluksi maltillinen vaikkapa 10-12kg niin saa tunnetta minne liike menee. Itselle sopii myös pieni olkapään työntäminen eteen ennen kuin alan liikkeen nostovaiheen. Olkapäätä voi ikäänkuin vielä nostaa erikseen liikesuuntaan nostovaiheessa ja muutaman millin ylöspäin niin poltto paranee. Kevyt puristus ja pito ylhäällä ja kontrollissa alas. Kun tunne ja luottamus liikkeeseen kasvaa lisää romua, pienen pieni heijari alkuvauhdiksi ja pito ylhäällä vain sen verran, että tuntuu ettei olkapää joudu liian koville.
Istualtaan versiossa saan vielä paremman fiiliksen. Sama homma periaatteessa, mutta ollaan istuallaan, alkuasennossa käsi makaa sisäreittä vasten ja samalla rajoittaa liikkeen tehokkaalle alueelle. Pieni etukeno auttaa ottamaan olan "esille" edellä mainitulla tavalla. Jalkoja vasten on hyvä runtata kunnon romuilla kun asento on tukeva ja ylimääräiset hötkymiset lähtee pois ikäänkuin itsestään. Muutenkin kun treeni painaa jo hiukan on mukava ottaa istualtaan kun mehut säästyy tärkeimpään.
Tosiaan omana hartia&ojentaja päivänä otan vaikkapa jonkun perusliikkeen kuten pystypunnerruksen kp:lla tai vipuvarsikoneessa ja koitan tehdä sen ikäänkuin niskan takaa tyyliin, jotta sivuolat saa enemmän kyytiä. Sitten voidaankin ottaa etuolat ja nyt laitetaankin sitten selvästi enemmän rautaa. Esim. itse otan 6-8 toistoa nousevin painoin ja saatan tehdä 25kg muutaman 8 toiston puserruksen jos palikat on kunnossa. Pumppi on mahtava ja huomaa homman menevän perille. Luultavasti noin 3-5 treeniä menee ja olat alkaa oppimaan uuden hermotuksen ja sitten voi pientä pyöreyttäkin näkyä hartiassa. Seisoaltaan voi ottaa vielä isommilla, mutta järki mukaan, koska liike
on varsin eristävä ja täten rankka.
Kun mallailee normaalia liikettä ja kuvailemaani aivan kylmiltäänkin huomaa kuinka etuolkapää saadaan paremmin eristettyä. Sivuolkapää ei yksinkertaisesti pysty auttamaan, joten ärsyke saadaan tarkemmin perille.