Metanoli (metyylialkoholi, puusprii, CH3OH)
Metanolia käytetään moniin tarkoituksiin, mm. puhdistus- ja liuotinaineisiin. 20–60 ml aiheuttaa myrkytyksen, jopa kuoleman, mutta toisaalta potilaan on raportoitu jääneen henkiin jopa 300 ml:n annoksen nauttimisen jälkeen. Pienikin annos, 15 ml, voi aiheuttaa pysyvän sokeuden. Metanoli imeytyy hyvin ruoansulatuskanavasta ja höyrynä keuhkoista. Se jakautuu elimistön vesitilaan. Silmän lasiaisessa ja näköhermossa sen pitoisuus on suuri. Metanoli metaboloituu osittain formaldehydiksi ja edelleen muurahaishapoksi, mutta suurin osa erittyy muuttumattomana virtsaan ja hengitysilmaan. Metanolin metabolianopeus ja eliminaatio ovat noin 1/5 etanolin vastaavista. 4 ‰:n metanolipitoisuus häviää verestä 5 vrk:ssa, vastaava etanolipitoisuus 1 vrk:ssa. Siten pienetkin toistuvat metanoliannokset johtavat
kumulaatioon. Metanolin hapettumistuote muurahaishappo aiheuttaa vaikean
metabolisen asidoosin. Formaldehydi estää solujen entsyymitoimintaa. Verkkokalvovaurioita esiintyy vain ihmisellä ja apinalla. Niiden arvellaan syntyvän joko formaldehydin suorana toksisena vaikutuksena tai metanolin sitouduttua hemoglobiiniin ja solujen hengitysentsyymien rautaan, jolloin runsaasti happea käyttävä verkkokalvo
kärsii hapenpuutteesta.
Akuutti myrkytys jaetaan 1) humalavaiheeseen, 2) asidoosivaiheeseen ja 3) keskushermoston, näköhermon ja silmän verkkokalvon vaurioitumiseen. Humalatila alkaa yleensä nopeasti. Asidoosi sekä silmien ja keskushermoston vauriot kehittyvät hitaammin, joskus vasta 1–1,5 vuorokaudessa. Metanolimyrkytyksen oireita ovat humala, pyörrytys, heikkous, vapina, päänsärky, pahoinvointi, raju oksentelu, vatsan ja lantion alueen kovat kivut ja erilaiset näköhäiriöt. Asidoosi, siihen liittyvä Kussmaulin tyyppinen kiivas ja syvä hengitys ja syanoosi edeltävät koomaa, jossa voi olla kouristuksia ja jota voi seurata hengityshalvaus. Vaikeassa metabolisessa asidoosissa tulee metanoli- ja etyleeniglykolimyrkytyksen mahdollisuus ottaa huomioon. Diagnoosiin
päästään määrittämällä veren metanolipitoisuus tai toteamalla virtsasta lisääntynyt muurahaishapon eritys (> 70 mg/vrk). Ensiaputoimien jälkeen pyritään estämään myrkyllisten metaboliittien muodostumista antamalla etanolia (p.o. tai i.v.) niin, että sen
pitoisuus veressä on 1,0–1,5 ‰ (22–33 mmol/l) 2–5 vrk:n ajan. Etanoli kilpailee metanolin kanssa hapettavasta entsyymistä, alkoholidehydrogenaasista. Asidoosin nopea ja tehokas korjaus on tärkeää. Siihen käytetään natriumbikarbonaattia infuusiona. Metanolin metaboliaa voidaan estää myös alkoholidehydrogenaasin estäjällä, 4-metyylipyratsolilla eli fomepitsolilla. Tehostettu diureesi ja mahdollisesti
suuret foolihappoannokset nopeuttavat metanolin erittymistä. Tärkein hoitotoimenpide on kuitenkin mahdollisimman pikainen hemodialyysi metanolin ja sen metaboliittien eliminaation nopeuttamiseksi.
Lähde: Farmakologia ja toksikologia (
www.medicina.fi)