Erikoisemmat iskutekniikat

[Hagakure]

Tämä menee nyt ihan Modernien RBSD-lajien ja perinteisten kamppailulajien piiriin, eli tähän nimenomaiseen keskusteluun ei kaivata niitä "Mutta kehässähän on hanskat kädessä"-kommentteja.

Mitä muita kehon osia omassa lajissanne käytetään iskemiseen, kuin nyrkkejä, kyynärpäitä, polvia ja sääriluita? Lyödäänkö mahdollisesti sormenpäillä, kämmenellä, kämmentyvellä, otsalla tai kyynärvarrella? Onko potkuja tehdessä käytössä päkijät, kantapäät tai ehkä jopa oikein HC-kavereilla varpaat?

Miten tällaisia erikoisia lyöntitapoja lajissanne sovelletaan? Vai katsotaanko ylipäätään tarpeelliseksi lyödä muulla kuin nyrkillä? Harjoitetaanko vaikkapa sormilyöntiä esim. säkkiin jotta oppii käden oikean asennon ja saa jotain vahinkoakin aikaan?

Olisiko itsepuolustusmielessä hyvä osata käyttää kehon työkaluja mahdollisimman monipuolisesti? Esimerkkinä tilanne, jossa päällekarkaaja pitää kiinni uhrin käsistä ja on liian lähellä tehokkaaseen potkuun. Eikö tässä olisi hyvä olla harjoitellut otsalla puskemista?

Aamuyön -threadeja taas.

 

[fredo]

kyllähän noita löytyy Lajeista, mutta tuntuu painottuvat Kungfuun, Ninjutsuun tms. Sormilyöntejä ja keskimmäisten rystysten tekniikoita käytetään pääosin yksittäisten herkkien ja pienipinta-alaisten pisteiden iskemiseen, joihin pyritään osunaan mahdollisimman pienellä pinta-alalla (silmät, hermopisteet ja muut herkät pienet paikat), jolloin pinta-alaa kohden voima on suurempi. muuhun niistä ei paljoa ole, koska sormet vahingoittuvat senverran helposti, eikä niistä ole paljoa hyötyä tositilanteisiin, koska ne edellyttää pitkälti sitä että vastustajan pitää olla aloillaan jotta esim hermopisteisiin pääsee iskemään (esim lukossa) Vieläkun noihin joutuu mahdollisesti iskemään useamman kerran jotta varsinaista tolosta syntyy. kyllähän noita käytetään, mutta treenaamisen ilosta. Vieläkun sen saman ajan voisi käyttää kunnolla nyrkillä lyömiseen ja kuka viitsii tositilanteessa alkaa selittelemään poliiseille, miksi tyypi on kuollut kun henkitorvi on murtunu sormilyönnin jälkeen tai alkaa lukkoonvääntämisen jälkeen liikuntakyvytöntä silmiin iskemään.

kyynärvarresta.
kyllähän TB:ssä Kyynärvarrella osutaan, jos ei lyynärlyönti ole suoraan kyynärpäällä osunut.

Potkuista
Etuporkussa on pitkälti aina osumispaikkana joko päkijä tai kantapää, ja esim kirvespotkussa alaspäintullessa nimenomaan kantapää ( mutta myös päkijä) on se millä osutaan.

kämmeniä on hyvä käyttää kanskattomassa kevyessä sparrissa (tai läpsysparrissa) niin ei satu niinkaljoa. mutta muuten; miksi lyödä kämmenpuolella pehmeämpi lyönti kun saman lyönnin voisi vetää nyrkilläkin.

 

[Skari]

Enpä tiedä, onko loppujenlopuksi kovin paljon hyötyä puskutekniikasta tilanteessa, jossa kaveri sinua kovassa puristuksessa pitää, kuitenkin tuossa puskussa olisi saatava koko vartalo sen puskun alle, jotta olisi tehokas. Ja tekniikka ilmeisesti sellainen, että omasta päästä käytetään kulmakarvojen yläpuolella olevaa osaa, kun taas vastustajan päässä tähdätään kulmakarvojen alapuolelle (nenään...) Ilmeisesti ainakin krav magassa tekniikkaa käytetään vain tappelun ensimmäisenä liikkeenä, eli ennen kuin kaveri aavistaa mitään, niin reippaasti vauhtia ja voima lähtee alustasta, pusket siltä kaverin nenän murskaksi.

 

[Sumu]

Mitä muita kehon osia omassa lajissanne käytetään iskemiseen, kuin nyrkkejä, kyynärpäitä, polvia ja sääriluita? Lyödäänkö mahdollisesti sormenpäillä, kämmenellä, kämmentyvellä, otsalla tai kyynärvarrella? Onko potkuja tehdessä käytössä päkijät, kantapäät tai ehkä jopa oikein HC-kavereilla varpaat?

En ota kantaa minkään yksittäisen lajin puolesta, vaan kaikkien erilaisten treenaamieni asioiden summana. Ainakin seuraavia lyöntivälineitä on tullut enemmän tai vähemmän menestyksekkäästi kokeiltua:
-nyrkit
-kämmentyvet
-sormenpäät
-kyynärvarret
-kyynärpäät
-olkapäät
-pää
-päkiät
-kantapäät
-polvet
-sääret

Olisiko itsepuolustusmielessä hyvä osata käyttää kehon työkaluja mahdollisimman monipuolisesti? Esimerkkinä tilanne, jossa päällekarkaaja pitää kiinni uhrin käsistä ja on liian lähellä tehokkaaseen potkuun. Eikö tässä olisi hyvä olla harjoitellut otsalla puskemista?

Lyhyesti: Olisi.

IP tilanteita ajatellen kannattaa miettiä kaikenlaisia keinoja päällekarkaajan häiritsemiseksi. Sopivassa tilanteessa pureminen, sylkeminen, raapiminen, huutaminen tai tilapäisvälineet ovat oikein oivallisia työkaluja. Tosin tarttumisten varalta kannattaa treenata erilaisia irtautumistekniikoita, kun se tarttuminen on kuitenkin jossain suhteessa yleistä ja todennäköistä.

 

[Hagakure]

kämmeniä on hyvä käyttää kanskattomassa kevyessä sparrissa (tai läpsysparrissa) niin ei satu niinkaljoa. mutta muuten; miksi lyödä kämmenpuolella pehmeämpi lyönti kun saman lyönnin voisi vetää nyrkilläkin.

Kuten viestisi aikaisemmassa osassa sanoit siitä, kuinka kiva on selittää poliisille murtunutta henkitorvea, niin veikkasin, että on yhtä mukavaa selittää nyrkiniskusta useaan kappaleeseen mennyttä leukaluuta, mahdollisesti kuolemaan johtavaa aivotärähdystä yms. vaurioita. Esimerkiksi voimankäyttötilanteessa (järjestyksenvalvojat yms.) näkisin asian niin, että jos lyömään joudutaan niin lyödään sillä kämmenellä. Toimii kyllä aikidon atemia vastaavana lyöntinä muttei jätä läheskään niin pahaa jälkeä kuin nyrkinisku.

Itse olen joskus saanut palleaan aika mojovan tällin sormenpäälyönnistä. Vei kyllä toimintakyvyn ihan tarpeelliseksi aikaa, jotta toinen ehti vääntää solmulle. Tämä lyönnin suorittanut kaveri treenaili sormenpäälyöntejä nyrkkeilysäkkiin. Käsittääkseni sormilla on ihan turvallista ainakin lyödä, mikäli nivelkulma on oikea ja käsi on tottunut sormenpäälyöntien suorittamiseen.

 

[Sumu]

mutta muuten; miksi lyödä kämmenpuolella pehmeämpi lyönti kun saman lyönnin voisi vetää nyrkilläkin.

Siksi, että IP-tilanteessa sulla ei ole hanskoja kädessä ja nyrkillä lyöminen on omalle kädelle huomattavasti kämmenlyöntiä suurempi riskitekijä.

 

[Muke]

+ että kämmen nyrkissä sä et voi muutakuin periaatteessa lyödä ja palauttaa. Kämmentyvellä tehty lyönti esim leukaan voi samalla työntää leuasta.. --> ilman palauttamista työntää sormet silmään jne jne jne.. mahdollisuuksia on monia.

 

[James2]

Ei ole vielä taidettu mainita varpaita, meillä on harjoituksissa kengät jalassa ja näin ollen välillä harjoitellaan potkimista myös kengän kärjillä eli ns. varpailla. Kadulla kuitenkin useimmiten on ne kengät jalassa. Tosta kämmenellä lyömisestä vielä, ihan hyvä periaate on, että kämmenellä päähän ja nyrkillä vartaloon. On tosiaan olemassa selkeä riski, kuten Sumu jo sanoi, että rystyset murtuu, kun nyrkillä lyödään päähän ja vastustajan asento muuttuu ja kopautatkin suoraan kalloon. Ja kyllä sillä kämmenelläkin kivasti humisee päässä :P

 

[Hagakure]

Siksi, että IP-tilanteessa sulla ei ole hanskoja kädessä ja nyrkillä lyöminen on omalle kädelle huomattavasti kämmenlyöntiä suurempi riskitekijä.

Se on kyllä yllättävää, kuinka hauras kapistus nyrkki voi olla. Välillä kun hakkaa kovempaa säkkiäkin paljain käsin niin nyrkkiin käy kipeää kun lyö väärässä kulmassa heiluvaan säkkiin.

 

[NHB]

miksi lyödä kämmenpuolella pehmeämpi lyönti kun saman lyönnin voisi vetää nyrkilläkin.

Itse tykkään tipauttaa avokämmenellä siksi, koska omat rystyset ja vastuksen naama eivät mene rikki. Nyrkillä kun lyö, niin siinä tulee helposti sen näköistä jälkeä, joka näyttää huonolta oikeudessa. Kysymykseesi voisi vastata myös kysymyksellä: miksi lyödä nyrkillä silloin kun pehmeämpi kämmenpuolikin saa aikaan toivotun vaikutuksen?

 

[YJT]

Ainakin Senshidossa käytetään periaatteessa mitä tahansa kehon osaa aseena. Ideana ei ole yrittää kovia tyrmäyslyöntejä, vaan aiheuttaa reaktio vastustajassa. Jos vastustajaa sylkee silmille, saa todennäköisesti aikaan säpsähdyksen, silmien sulkemisen tai vastaavan hetkellisen reaktion jota taas voi käyttää hyödyksi. Samoin hiuksista tai korvalehdestä repäiseminen ei varmaankaan aiheuta tyrmäystä, mutta sen aiheuttamaa reaktiota voi käyttää hyväkseen. Pysty-clinchissä voi lyödä esim. hauiksella tai lantiolla, jne.

Ei kannata tukeutua vain tyypillisiin tapoihin hoitaa asioita, vaan kannattaa harjoitella kaikkien mahdollisuuksien käyttämistä. Samoin kannattaa treenata sellaisissa olosuhteissa, joissa aikoo taitoja käyttää. Eli jos treenaa urheilua, kannattaa treenata ko. lajille ominaisissa suorituspaikoissa ja -varusteissa, jos tavoitteena on itsepuolustus, olisi harjoiteltava (ainakin jonkin verran) normaaleissa vaatteissa ja ympäristöissä toimimista. Itse olen käyttänyt jo pitkän aikaa itsepuolustustreeneissä vaatteina vanhoja farkkuja (koska en normaalisti kulje verkkarit päällä), olen tehnyt vanhasta takista treenitakin jne.

 

[AndyS]

Ei kannata tukeutua vain tyypillisiin tapoihin hoitaa asioita, vaan kannattaa harjoitella kaikkien mahdollisuuksien käyttämistä.

Siihen vaan on usein joku syy, että tietyt tavat ovat tyypillisempiä kuin toiset. Varmaan pikkusormi-iskulle on olemassa käyttökohteita, mutta kannattaako sitä treenata yhtä paljon kuin lyöntiä nyrkillä tai kämmenpohjalla? Jos ei, kannattaako sitä treenata ollenkaan?

Jack of all trades - master of none.

 

[Sumu]

Siihen vaan on usein joku syy, että tietyt tavat ovat tyypillisempiä kuin toiset. Varmaan pikkusormi-iskulle on olemassa käyttökohteita, mutta kannattaako sitä treenata yhtä paljon kuin lyöntiä nyrkillä tai kämmenpohjalla? Jos ei, kannattaako sitä treenata ollenkaan?

Ei kukaan ole väittänyt, että jotain pingpong-ufo lyöntitekniikkaa kannattaisi harjoitella enemmän kuin jotain perinteisempää ja useasti käytettyä tekniikkaa. Idea on mielestäni siinä että erilaisten asioiden kokeileminen ja harjoitteleminen voi avartaa katsomusta ja tarjota todelliseen tilanteeseen uuden ja erilaisen työkalun kamppailun voittamiseksi. Todelliset IP- ja voimankäyttötilanteet harvemmin menevät täysin käsikirjoituksen mukaan ja tällöin erilaiset työkalut voivat olla käteviä. Tekniikoissa saa toki käyttää järkeä ja miettiä, että mikä ihan oikeasti voi tulla kyseeseen ja mikä ei.

Vähintään kerran kokeiltua tekniikkaa on mielestäni helpompi soveltaa käytännössä kuin teoriassa tiedettyä tekniikkaa.

 

[AndyS]

Vähintään kerran kokeiltua tekniikkaa on mielestäni helpompi soveltaa käytännössä kuin teoriassa tiedettyä tekniikkaa.

Ja minun mielestäni kymmenentuhatta kertaa toistettua tekniikkaa on helpompi soveltaa käytännössä kuin tuhat kertaa toistettua.

 

[YJT]

Siihen vaan on usein joku syy, että tietyt tavat ovat tyypillisempiä kuin toiset. Varmaan pikkusormi-iskulle on olemassa käyttökohteita, mutta kannattaako sitä treenata yhtä paljon kuin lyöntiä nyrkillä tai kämmenpohjalla? Jos ei, kannattaako sitä treenata ollenkaan?

Jack of all trades - master of none.

...Eli ratkaisusi on siis treenata vain yhtä tekniikkaa, jolloin siihen pystyy keskittymään maksimaalisesti? Miten muuten on, treenaatko itse kaikkia tekniikoita yhtä paljon? Jos et, miksi sitten treenaat lainkaan niitä vähemmälle jääviä juttuja?

Itsekään en lähtisi kauheasti painottamaan jotain pikkusormi-iskua, mutta en toisaalta näe kauheasti järkeä rajoittua pelkästään nyrkillä lyömisen harjoittelemiseen, kun kerran "lajin" säännöt eivät rajoita tekniikkavalikoimaa.

 

[Sumu]

Ja minun mielestäni kymmenentuhatta kertaa toistettua tekniikkaa on helpompi soveltaa käytännössä kuin tuhat kertaa toistettua.

Tottahan toki asia on näin.

Mutta niin kuin YJT jo totesi, niin miksi jättää kokeilematta ja harjoittelematta erilaisia asioita, varsinkin kun säännöt eivät itsepuolustustilanteessa keinovalikoimaa rajoita? Luonnollisesti tiettyjä asioita harjoitellaan enemmän kuin toisia, mutta kannattaa myös miettiä sitä millainen käytännön vaikutus jonkun tekniikan kokeilemisella on ip-taitoon. Olisiko se erikoisemman tekniikan käyttöön kulutettu 15 minuuttia kannattanut kuitenkin käyttää siihen takakäden suoran harjoittelemiseen (johon muutenkin on käytetty jo 2000 tuntia) vai kenties avartaa näkemystä ja opetella jotain uutta ja erilaista?

Edelleen olen sitä mieltä, että itsepuolustuksen kannalta useiden erilaisten asioiden kokeileminen ja harjoitteleminen on järkevää. IP-tilanteet eivät mene sääntöjen mukaan ja opittuja asioita on pakko soveltaa. KB-kehässä on säännöt ja tekniikkavalikoima on IP-tilanteita suppeampi, kehässä kiellettyä tekniikkaa ei saa käyttää.

 

[VKA]

On parempi osata joku asia ja olla tarvitsematta sitä kuin tarvita jotain asiaa jota ei osaa.

Vastustajasi valitettavasti sanelee sangen usein se, mitä voit käyttää ja mitä et. Maailman parhaasta sivupotkusta ei ole hyötyä hississä. Ei myöskään takakäden suorasta jos joku käy takaapäin kurkkuusi kiinni.

 

[AndyS]

Olisiko se erikoisemman tekniikan käyttöön kulutettu 15 minuuttia kannattanut kuitenkin käyttää siihen takakäden suoran harjoittelemiseen (johon muutenkin on käytetty jo 2000 tuntia) vai kenties avartaa näkemystä ja opetella jotain uutta ja erilaista?

Mietipäs nyt hiukan. Keskimääräinen krav magan, defendon tai vastaavan treenaaja harjoittelee pikemmin kahdesti kuin kolmesti viikossa noin puolitoista tuntia kerrallaan. Kun tästäkin menee osa kuntoiluun, taktiikkaharjoituksiin, sparraamiseen yms. jää tekniikkaharjoittelulle viikossa aikaa maksimissaan kaksi tuntia. Vuodessa tämä tekee noin sata tuntia, joten 2000 tuntiin menee 20 vuotta. Ja tämä jakautuu kaikille tekniikoille, joten pentti perusharrastajan elinikä ei riitä 2000 treenitunnin sijoittamiseen takasuoran harjoitteluun.


Itsepuolustajan pitäisi jo muutenkin hallita melkoisen laaja setti juttuja, kuten peruslyönnit, potkimisesta jotain, heitot ja maahanviennit ja niiden puolustukset, painiminen maassa, puolustautuminen maasta pystyssä olevaa hyökkääjää vastaan, improvisoitujen aseiden käyttö, puolustautuminen tyypillisimpiä aseita vastaan jne. jne.

Ja kaiken tämän hallintaan on vain kaksi, joskus ehkä kolme treeniä viikossa. Tuloksena useimpien itsepuolustuslajien harrastajien tekninen taso on säälittävän heikko. Edes opettajatasoiset henkilöt eivät yleensä ole aivan erinomaisen hyviä missään, elleivät sitten ole taustaltaan jonkun yksittäisen osa-alueen spesialisteja.

Nyt kun tilanne on tämä, on minusta ihan järjetöntä käyttää sitä vähäistä lyönneille jäävää treeniaikaa siihen, että opetellaan nyrkki-iskun lisäksi myös sormi-isku, keskisormen rystysisku, etusormen rystysisku, puolinyrkki-isku, kananpääkäsi-isku, kämmenpohjalyönti, kahden sormen isku, kotkankynsi-isku ja peukalonhankaisku. Melkein saman vaikutuksen saa kuitenkin sillä, että lyö nyrkillä käkättimeen.

Itse en tahdo saada kunnollista tekniikkaa edes siihen yhteen lyöntitapaan, vaikka treenaan paljon enemmän kuin keskiverto itsepuolustuslajin harrastaja ja lisäksi voin vielä panostaa siihen suhteellisesti enemmän, kun tekniikkavalikoima on jo luonnostaan suppeampi.

On parempi osata joku asia ja olla tarvitsematta sitä kuin tarvita jotain asiaa jota ei osaa.

Juuri näin. Nyt on kuitenkin niin, että hajottamalla treenausta liikaa ei lopulta osata yhtään mitään. Ei edes niitä todennäköisimmin tarvittavia asioita. Parempi osata järkevä perussetti kohtuullisesti kuin raapia tietoa vähän kaikkialta.

 

[umeet]

itse samaa mieltä andyn kanssa "kotkankynsilyöntien" tarpeellisuudesta. toki jos on pelkkää pystyottelua harjoitellut, muutama mattopainitunti silloin tällöin ei pahaa tee ip-tilanteessa.

nim.merk. mattopaini pelastanut muutaman kerran vittumaisesta tilanteesta..

 

[Sumu]

... Vuodessa tämä tekee noin sata tuntia, joten 2000 tuntiin menee 20 vuotta. Ja tämä jakautuu kaikille tekniikoille, joten pentti perusharrastajan elinikä ei riitä 2000 treenitunnin sijoittamiseen takasuoran harjoitteluun.

Olisiko tuon 2000 tilalle pitänyt laittaa 1000000, jotta pointti harjoittelumääristä olisi mennyt perille?

Nyt kun tilanne on tämä, on minusta ihan järjetöntä käyttää sitä vähäistä lyönneille jäävää treeniaikaa siihen, että opetellaan nyrkki-iskun lisäksi myös sormi-isku, keskisormen rystysisku, etusormen rystysisku, puolinyrkki-isku, kananpääkäsi-isku, kämmenpohjalyönti, kahden sormen isku, kotkankynsi-isku ja peukalonhankaisku. Melkein saman vaikutuksen saa kuitenkin sillä, että lyö nyrkillä käkättimeen.

Tässä vaiheessa tämä keskustelu menee jo turhanpäiväiseksi jorinaksi. Alun perin kysymys oli myös muiden kuin nyrkillä suoritettavien iskujen käytöstä. Tällä tarkoitettiin myös muita ruumiinosia kuin käsiä. Tuo viittauksesi tsiljardiin erilaiseen kädellä suoritettavaan iskuun on täyttä kukkua ja kaukana siitä mistä tässä pitäisi olla kysymys. Kannattaa nyt ihan oikeasti miettiä että onko joku meistä treenaamassa jotain peukalonkynsi-iskua korvanlehteen vai kenties kyynärvarrella lyömistä, lantiolla työntämistä tai muuta vastaavaa.

Itse en tahdo saada kunnollista tekniikkaa edes siihen yhteen lyöntitapaan, vaikka treenaan paljon enemmän kuin keskiverto itsepuolustuslajin harrastaja ja lisäksi voin vielä panostaa siihen suhteellisesti enemmän, kun tekniikkavalikoima on jo luonnostaan suppeampi.

VKA mainitsi tuossa aiemmin jotain hisseistä ja kuristuksesta takaa päin. Kerro minulle kuinka IP-treenaaja selviää näistä tilanteista jos harjoittelee koko ajan etu- ja takakäsien suoria, sekä etu- ja takajalan peruspotkuja? Ymmärrätkö nyt miksi erilaisten tekniikoiden kokeilemisesta voi olla hyötyä itsepuolustusmielessä? Kaikki IP-tilanteet eivät todellakaan lähde liikkeelle kehä-tyylisestä otteluasetelmasta, eikä kaikissa IP-tilanteissa ole olemassa vain yhtä vastustajaa. IP-tilanteissa puolustautuja saattaa ruumiillisen voiman lisäksi saada vastaansa myös jonkun astalon, vaikka se ei olekaan niin todennäköistä kuin nyrkin isku päähän. Sinun mielestäsi olisi silti viisaampaa keskittyä hinkkaamaan vain ja ainoastaan sitä takakäden suoraa, jotta edes sen osaisi kunnolla. Itse mieluummin yritän edes opetella jonkun tekniikan erilaisen tilanteen varalle, kuin että hinkkaisin myös sen 15min enemmän niitä perustekniikoita.