Epäonnistuneet kisadieetit

[ironteme]

Ei keltään oo sattunu loppumaan lisäravinteet ja rahat enne kisaa:D

 

[reino]

Mielenkiintoisia näkemyksiä.

Minä en olisi niin huolissaan siitä, missä kunnossa joku Boogie menee lavalle. Mutta enhän minä ole toisaalta huolissani siitäkään, missä kunnossa joku Poutiainen sinne menee.

Huonompi homma on jättää menemättä sinne lavalle ollenkaan. Varsinkin jos on ensimmäisistä kisoista kyse.

Sunnuntaikuntoilijat erikseen, mutta tälläkin palstalla tuntuu olevan monia, jotka treenaavat lähes ammattimaisesti ja kilpalavojen kutsu kiiluu silmissä. Kaikki mahdolliset apukeinot ovat käytössä. Jos tällaiselle tyypille käy sitten niin, että vuosien treenit menevät tavallaan hukkaan siksi, että ei uskalleta mennä edes niihin ensimmäisiin kisoihin, niin se on todella sääli. Ja dissaamisen arvoista.

Vähän asian vierestä, mutta esim. vapaaottelupuolella on monta wannabefighteria, joiden treeni ja lääkitys on kansainvälisten ammattilaisten tasolla, mutta se omaan päähän iskostettu visio siitä, että mikä sen oman kunnon pitäisi olla ennen kisoihin menoa on niin epärealistisen korkealla, että ne aivan ensimmäisetkin kisat jää ikipäiviksi käymättä. Vapaaottelussa tilanne on tietysti sen verran helpompi, että salikisoja ja pitäjänmestaruuskisoja on edes jonkun verran. Bodauksessa pitää vissiin aloittaa suoraan SM-tasolta, mikä kasaa paineita entisestään.

 

[vilma-liina]

... Joskus on hyvä miettiä miltä se kunto näyttää, ja arvioida, lähteäkkö lavalle vai ei. Se taas on jokaisen oma ratkaisu, mutta joidenkin ratkaisuja ei aina välttämättä voi ymmärtää.

Onneksi Annukkainen kirjoittikin jo kaiken olennaisen

Ite olen kanssa sitä mieltä, ettei sinne lavalle kannata mennä keekoilemaan, jos ei ole kunnossa. Mutta! Sen kunnon näkee vasta ehkäpä viikko ennen kisoja, sitä ennen ei taas myöskään ole järkeä heittää pyyhettä kehään, keksimällä "tekosyitä", miksei veisi dieettiä loppuun asti. Viimeisillä viikoilla pystyy tekemään kunnon suhteen älyttömiä muutoksia, jos vaan on know-howta ja pää ja kroppa kestää.

Ite olen ehkä turhankin kriittinen sen kunnon suhteen ja yleensäkin, ja jos kisaisin, niin en menisi kilpailemaan, ellei kunnon/fysiikan suhteen olisi tapahtunut jotain edistymistä verrattuna edelliseen kilpailuun. Ja siinähän se koko lajin suola juuri onkin - ainakin minulle.

Keho- ja fitnesspuolen harrastajat ovat pääsääntöisesti aika itsekriittistä väkeä, ja enpä juuri muista, että olisin koskaan kuullut kenenkään olleen dieettiin/kuntoon/esiintymiseensä 100%:n tyytyväinen, oli sijoitus sitten ollut mikä tahansa. Vuoden 2002 SM-kisojen jälkeen olin älyttömän pettynyt omaan fysiikkaan, ja siihen miltä se näytti sitten loppujen lopuksi lavalla hirvittävän kidutusdieetin jälkeen. Kunto oli hyvä ja kehitystäkin oli tapahtunut, mutta sen kireyden kustannuksella malli oli paljon heikomman näköinen, kun edellisissä kisoissa. Ja ihan rehellisesti olin sitä mieltä, että näytin ihan paskalle, vaikka niistä kisoista on pytty ja mitali tuolla jossain. Ehkä tuo esimerkki elävästä elämästä kertoo siitä, kuinka paljon tätä hommaa tehdään omaa itseä varten, eikä niillä pysteillä ja sijoilla ole loppujen lopuksi juurikaan merkitystä, vaan tärkeintä on se, että olisi itse (edes vähän ) tyytyväinen omaan suoritukseen.

Ja sitten tämän pitkän offtopicin jälkeen elävän elämän esimerkkejä niistä mönkään menneistä dieeteistä....

1) liian paljon pudotettavaa, yksinkertaisesti aika loppuu kesken

2) liian aikaisin kunnossa, ja kroppa ei enää kestä tiukkaa dieettiä, vaan alkaa kehittämään järjettömiä määriä nestettä kroppaan ja kaikki paine häviää lihaksista

3) liian aikaisin kunnossa, löysätään dieettiä, lisätään ruokaa, ja eikös aineenvaihdunta vaan kiihdy ja kroppa näyttää koko ajan vaan entistä nääntyneemmältä ja paine on kadoksissa

4) ei luoteta valmentajaan, vaan aletaan "salassa" säätämään itse joko ruoka puolta tai sitten aerobisen määrää -> ketuiksi menee

5) ei luoteta omaan itseen ja tuntemuksiin ja aletaan kuunnella "hyviä" neuvoja ja vinkkejä sieltä sun täältä ja taas mennään metsään

6) järjettömät aerobisen määrät, joiden seurauksena niin pahoja rasitusvammoja, että dieetin jatkaminen on käytännössä mahdotonta

 

[RANKAISIJA]

Ja sitten tämän pitkän offtopicin jälkeen elävän elämän esimerkkejä niistä mönkään menneistä dieeteistä....

1) liian paljon pudotettavaa, yksinkertaisesti aika loppuu kesken

2) liian aikaisin kunnossa, ja kroppa ei enää kestä tiukkaa dieettiä, vaan alkaa kehittämään järjettömiä määriä nestettä kroppaan ja kaikki paine häviää lihaksista

3) liian aikaisin kunnossa, löysätään dieettiä, lisätään ruokaa, ja eikös aineenvaihdunta vaan kiihdy ja kroppa näyttää koko ajan vaan entistä nääntyneemmältä ja paine on kadoksissa

4) ei luoteta valmentajaan, vaan aletaan "salassa" säätämään itse joko ruoka puolta tai sitten aerobisen määrää -> ketuiksi menee

5) ei luoteta omaan itseen ja tuntemuksiin ja aletaan kuunnella "hyviä" neuvoja ja vinkkejä sieltä sun täältä ja taas mennään metsään

6) järjettömät aerobisen määrät, joiden seurauksena niin pahoja rasitusvammoja, että dieetin jatkaminen on käytännössä mahdotonta

Samaa mieltä ja yksi tärkein:
7) Pää vaan yksinkertaisesti pettää...