Ennen oli paremmat pelit
- Keskustelun aloittaja Vastizz
- Aloitettu
- Liittynyt
- 7.5.2005
- Viestejä
- 610
- Ikä
- 43
Siinä on muuten sellanen peli, että meni aika monet viikkorahat, kun sen vuokrasi aina vaan uudestaan. Mutta en päässyt kyllä läpi.
Ensimmäinen kokemukseni videopeleihin oli perhepäivähoitopaikassa, jossa oli joku ikivanha pong-konsoli, ja myöhemmin spectrum. Spectrumille oli kaksi kovaa peliä, "ritaripeli", ja "pingviinipeli". Aikuisiässä olen emulaattoreilla kokeillen tullut tulokseen, että pelit olivat knightmare, ja penguin adventure. Yllättäen ne olivat edelleen ihan kivaa pelattavaa, vaikka ne jotenkin näyttävät paljon rumemmilta, kuin muistin.
Omat suosikkipelit alkavat kuusnepakaudelta. Ensin pitstop2 ja mission impossible. Tästä minulle jäi tosin traumat, kun lainasin kasetin ekaluokkalaisena jollekin neljäsluokkalaiselle, ja tämä ei antanutkaan sitä takaisin. Kusipää, enkä naiivina lapsena edes tajunnut kysyä tämän nimeä, joten porukatkaan eivät saaneet tätä hoidettua. Isi onneksi toi lohdutukseksi myöhemmin englannista minulle juuri julkaistun wonderboyn, jota pelattiinkin sitten seuraava vuosi putkeen. Rainbow islands oli kanssa aika kova.
Myös dechtalon oli kuningaspeli, mutta joystickit hajosivat sen kanssa aika usein. Paitsi T.A.C.2. Se kesti ihan mitä vaan. Silent service-niminen sukellusvenesimulaattori oli myös suosiossa minulla ja kaverillani, siinä vitutti, kun suurimman osan ajasta ei päässyt pelaamaan kun harjoitustehtävää. Vasta vuosia myöhemmin, pc-kaudelle siirryttyäni ymmärsin, että manuaalissa olevilla laivojen kuvilla, ja alussa tulevalla copy protection screenilla on jotain yhteyttä toistensa kanssa.
Sitten eräänä kauniina päivänä vuorkasin nesin kotikaupunkini videovuokraamosta, ennen kuin r-kioski alkoi niitä vuokraamaan. Duck hunt oli ensimmäinen peli mitä sillä koskaan pelasin, suosikkipelini vuokraamoajalta oli kuitenkin wrecking crew.
Myöhemmin oman nintendon saatuani suosikkipeleikseni muodostuivat Street gangs ja turtles 2. Samanaikaisena kaksinpelinä tarjosivat niin paljon riemua, että mikään ei nykyään ilahduta samalla määrin. Skidinä aina käveltiin pakkasessa kilometritolkulla keskustan R-kioskille vuokraamaan jompi kumpi. Sitten aina kaverin luokse yöksi, kun sen huone oli silleen sijoitettu, että sen äiti ei kuullut, jos me pelattiin koko yö, toisin kuin mulla kotona, jossa äiti käski nukkumaan. Todella hienoja aikoja mielestäni, etenkin kun päästiin turtles 2 läpi, mikä ei läheskään joka sessiolla onnistunut. Myöhemmin ostin ruotsin matkan yhteydessä pelin track and field 2. Itse en tykännyt siitä niin paljoa, mutta eräs toinen kaverini rakasti sitä niin paljon, että suostui lainaamaan minulle vaihdossa ennen panttaamansta turtles kakkosen. Säästöä synty omaisuuksia tämän johdosta.
Yksinpeleistä muistan parhaimmin super mario kolmosen. Siinähän on moninpeli myös, mutta jostain syystä ei koskaan pelattu sitä silleen, vaan yksinpeliä vuorotellen. Mega man 2 oli kaikista paras mega man mielestäni, mutta minulla oli mega man 3. Sekin oli ihan kohtalainen, kuten myös gradius ja blaster master.
Sitten myöhemmin piti säästää useamman viikon viikkorahat, koska super nintendon sai vuokrattua R-kioskilta, ja siihen tietenkin peli street fighter 2. Ja samanlaista riemua, kuin muutama vuosi sitten turtlesin parissa. Kaveri sai myöhemmin sega megadriven, ja siihen street fighter kakkosen. Kolmenappiset ohjaimet oli vähän perseestä, mutta säästyi omaisuus, kun ei tarvinnut enää vuokrata super nintendoa. Hieno moninpeli. Sonic kakkosta pelattiin kanssa aika reilusti sillä megadrivella, sekin piti lainata joltain muulta, kuten myös streets of rage.
Sitten 486, ja pikkupentiumajalta mieleen master of orion, civilization for windows, ja civilization kakkonen. Halusin command&conquerin, mutta kun isi kävi helsinkiläisessä pelikaupassa sitä minulle hakemassa, ei kaupassa ollut sitä, mutta isi toi minulle steel panthersin sen sijaan. Tämä peli loi minulle innostuksen ensin toiseen maailmansotaan, mikä myöhemmin laajeni innostukseen koko sotahistoriaan, ja siitä historiaan noin yleensä. Hieno peli kaiken kaikkiaan, varmaankin eniten pcllä pelaamani peli. Maailmansota-innostukseni myötä hankin myös pelin aces of the deep, mikä oli aivan upea, kun se aallokko oli niin hieno, ja tunnelma kanssa pimeässä huoneessa aamuyöllä kuulokkeilla pelattaessa jotain uskomatonta.
Toinen kova oli myös Tie fighter, jonka waretin disketeilllä joltain kaverin kaverilta, ja myöhemmin pentium-aikaan siirrettyäni ostin cd-versiona. Seikkailupelit ei koskaan olleet mun juttu, mulla ei vaan riittänyt kärsivällisyys yrittää keksiä, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä, ja kun ei ollut nettiä, niin en minä niitä jaksanut pelata. Monkey islandit ja vastaavat pelasin kyllä läpi, mutta vasta sen jälkeen, kun kaverini olivat ne ratkaisseet, ja pystyin niiltä kysymään apua jatkuvasti.
Ensi kokemukseni pc-moninpelaamisesta tuli, kun kannettiin useampi pc samaan taloon ja nollamodeemikaapelilla pelattiin doomia. Se oli kyllä kivaa, mutta jotenkin siitä jo puuttui se nes-moninpelaamisen simppeli ilo.
Nykyään pelaaminen on ehkä vähän liian helppoa, kun pystyy ostamaan/lataamaan pelejä aina, kun haluaa. Niitä ei arvosta samalla lailla, kuin silloin lapsena, kun sai viikkorahoista ensin säästettyä riittävästi, että sai pelin hankittua, sitten se piti vielä tilata postiennakolla, kun pikkukaupungissa ei ollut pelikauppoja. Pelit ovat kyllä monipuolisempia, näyttävämpiä ja moninpeli on huomattavasti monipuolisempaa, mutta ei niitä vaan osaa arvostaa samalla lailla.
- Liittynyt
- 22.1.2004
- Viestejä
- 6 896
Nostalgia on tietty tosi kivaa ja fantsua, eika kay kieltaminen etta on paljon klassikkopeleja joista ei ole paremmaksi pistetty, mutta onhan nykyisin ihan helvetisti laadukasta pelattavaa. Ennen se oli se yksi jeesuspeli viiteen vuoteen, nykyisin on niin paljon peleja ettei ehdi pelata. On yksinpelia, moninpelia, co-op kampanjaa netin yli jne jne.
Lisaksi Steam on parasta mita PC pelaamiselle on tapahtunut. Nim. ainakin viisi huippujulkaisua odottamassa etta ehtis aloittaa.
Lisaksi Steam on parasta mita PC pelaamiselle on tapahtunut. Nim. ainakin viisi huippujulkaisua odottamassa etta ehtis aloittaa.
- Liittynyt
- 21.1.2003
- Viestejä
- 2 523
Peleissä on vähän sama juttu kuin musiikissa. Parhaat alkuperäiset ideat on jo keksitty aikoja sitten, vaikka ihan ok kamaa silloin tällöin tehdäänkin. Nykyään se on enemmän sitä että toisinaan onnistutaan joku vanha juttu toteuttamaan aiempaa paremmin tai yhdistelemään vanhoja ideoita omaperäisesti.
Vanhoissa peleissä on myös käsittämätöntä se, miten hyvään lopputulokseen toisinaan päästiin alle 64 kilotavulla. Vuonna miekka ja kivi koko pelihän ladattiin aina kasetilta kerrallaan koneen muistiin.
Vanhoissa peleissä on myös käsittämätöntä se, miten hyvään lopputulokseen toisinaan päästiin alle 64 kilotavulla. Vuonna miekka ja kivi koko pelihän ladattiin aina kasetilta kerrallaan koneen muistiin.
- Liittynyt
- 22.1.2004
- Viestejä
- 6 896
Sama juttu musiikin kanssa, hyvaa musaakin tehdaan niin paljon ettei kuunnella ehdi, vaikka radiosta soikin se Bieber. Keikkojakin on ihan maan perkeleesti, tarjontaa laidasta laitaan.
Nykyisin pystytaan tekemaan sellaisia peleja mista en ennen olisi edes uskaltanut haaveilla. Stalker, DayZ, co-op pelit netin yli tyyliin Halo/Borderlands, vapaan maailman toimintapelit tyyliin GTA, roolipelit tyyliin Skyrim ja tunnelmalliset episodeittain ilmestyvat seikkailut kuten vaikka Walking Dead.
Tietenkaan nain aikuisena ei loydy mihinkaan peliin sellaista lapsuuden intoa jolla pelasi sita Mariota. Mutta pelaajalle parempaa aikaa ei ole ollutkaan pelaamisen suhteen kun nyt. .
Nykyisin pystytaan tekemaan sellaisia peleja mista en ennen olisi edes uskaltanut haaveilla. Stalker, DayZ, co-op pelit netin yli tyyliin Halo/Borderlands, vapaan maailman toimintapelit tyyliin GTA, roolipelit tyyliin Skyrim ja tunnelmalliset episodeittain ilmestyvat seikkailut kuten vaikka Walking Dead.
Tietenkaan nain aikuisena ei loydy mihinkaan peliin sellaista lapsuuden intoa jolla pelasi sita Mariota. Mutta pelaajalle parempaa aikaa ei ole ollutkaan pelaamisen suhteen kun nyt. .
- Liittynyt
- 1.6.2007
- Viestejä
- 622
Ei kukaan sattumoisin muista Equinox nimistä peliä Super Nintendolta? Oli saamarin vaikea ja oli hilkulla etten päässyt peliä läpi aikoinaan. Muistaakseni 12 tiettyä esinettä per kenttä piti kerätä ympäri kenttämaata ja kenttien edetessä esineiden sijainnit vaikeutuivat. Peli perustui ihan perusmeininkiin: vihujen väistelyyn ja tappamiseen sekä välibossien nirhaamiseen. Lisänä oli tietenkin nuo aivan saatanan vaikeat pulmanratkomistehtävät, joista hyvänä esimerkkinä noiden esineiden löytyminen peli edetessä loppua kohti. 3D moottori teki helpon näköisestäkin esteestä mahdottoman. Ei tuolloin pystynyt katsomaan utubesta walkthroughia yms ja läpipeluu jäi vikan kentän viimeiseen esineeseen. Sitä ei vain löytänyt. Tuli pelattua monta kuukautta ellei peräti vuotta innolla tuota. Loistava peli, mutta vaati hyvät hermot joilla minua ei oltu siunattu.
En tainnu läpi asti pelata, mutta läiskin jotaki monipäistä hydraa turpaan. Näin ainaki muistelen. Kyllä, komppaan Peppeä, siinä oli melko koukuttava peli.
Mulla oli sellanen 100-in-1 peli jossa oli joku ninjapeli, ninjalla hypeltiin tornia mahollisimman ylös ja koitettiin olla delaamatta. En ees muista mihin pysty kuolemaan, tais jotku pahisninjat paiskoa heittotähtiä tai jotain.
..Ja PClle Hocus Pocus, Keenit, SAM1 ja SAM2 ja Crystal Caves, niistä on nostalgiatripit tehty.
EDIT: NIIN ja tietenki METROID! Siis Nintendon metroid, ei mikään new-age super metroid (vaikka sekin on kyllä aivan uskomattoman mahtava peli).
..Ja GameBoyn Zelda: Ocarina of Time, KAIKKI Finalfantasyt SNESille, Gameboyn Final Fantasy legend...
- Liittynyt
- 20.9.2002
- Viestejä
- 1 224
Niin... silloin joskus vanhaan hyvään aikaan tuli aloiteltua Diggerillä, Might and magicillä sekä Space invaderssilla.
Jos joku haluaa oikeasti paljon hyvää musiikkia aiheeseen liittyen, niin suosittelen kahta paikkaa:
http://remix.kwed.org/ -- the definite guide to C64 MP3 remakes
http://amigaremix.com/ -- nimi kertoo kaiken
Jälkimmäisestä voi suositella esim. Daxx:n kamaa (löytyy paljon mm. Youtubesta, mutta laatu on siellä surkea) ja demoihin liittyen vaikka Spiralia.
Jos joku haluaa oikeasti paljon hyvää musiikkia aiheeseen liittyen, niin suosittelen kahta paikkaa:
http://remix.kwed.org/ -- the definite guide to C64 MP3 remakes
http://amigaremix.com/ -- nimi kertoo kaiken
Jälkimmäisestä voi suositella esim. Daxx:n kamaa (löytyy paljon mm. Youtubesta, mutta laatu on siellä surkea) ja demoihin liittyen vaikka Spiralia.
- Liittynyt
- 25.11.2008
- Viestejä
- 1 769
Yksi meikäläisen ehdottomia lempparipelejä back in the PS1 days
Vieläkin harmittaa, etten koskaan ehtinyt kuitenkaan saamaan stooria päätökseen asti, niisk :(
Toi opening teema piti katsoa joka kerta kun pelin käynnisti. :D Itselläkin jäi pelaamatta läpi, kaksi tai ehkä kolme kertaa peli tuli aloitettua alusta, mutta joka kerta jäin pelissä jumiin samaan kohtaan. En tarkkaan muista oliko se jokin bossi mihin jumitin, saattoi olla myöskin että en tiennyt/löytänyt tietäni eteenpäin. Melko pitkällä kuitenkin olin, koska siinä jumikohdassa oli saatu jo ilmalaiva käyttöön.
- Liittynyt
- 16.6.2004
- Viestejä
- 1 974
Vähän vanhaan vastaus, mutta laitan pari videota tähän missä käy ilmi noiden 8-bittisten koneiden tehottomuus ja miten käsittämättömän hyvää materiaalia niistä sai ulos osaavissa käsissä. Videot grafiikasta ja äänistä noissa koneissa
Tuolla kaverilla on muutenkin paljon videoita liittyen 8-bititsiin laitteisiin, niiden korjaamiseen ja muuhun. Jos yhtään nörtimpi aihe kiinnostaa niin kandee vilkuilla ne.
Pelasin viimeksi eilen CIV KOLMOSTA. Nelosta en ole ikinä edes hommannut. Kakkosen ostin aikoinaan uunituoreena jostain messuilta (oli vieläpä alihintaan, 249 markkaa kun uudet pelit oli normaalisti sen 299). Siinä oli pirun paksu ohjekirja ja iso teknologiapuu jonka taisin teipata joskus kaapinoveen.
Anyway, uusista peleistä en ole innostunut kuin silloin tällöin jotain Football Manageria tai EHM:ää kokeilemaan eli manageripelejä joissa grafiikka ei ole pääosassa. Pelaan vanhempia pelejä edelleen suht aktiivisesti, Master of Orion 2, toi CIV3, Hearts of Iron (se ensimmäinen, kakkosesta en ikinä innostunut eikä uudempia ole tullut ostettua)... Fallout 2 ja joskus myös ykkönenkin tulee silloin tällöin startattua. Vanhoja seikkailupelejä innostun joskus kerran vuodessa pelaamaan, Indyt, Larryt, Police questit, The Dig ja yksi parhaista ikinä, Toonstruck... onhan näitä.
- Liittynyt
- 5.5.2004
- Viestejä
- 4 278
Sano sille että säästää tuon muiston jos pystyy.
Itse pelasin vuosikausia myöhemmin Warriors of Eternal Sunin läpi vihdoin[megadrive, D&D].(piti ihan lukea ohjeet ja voi vittu kun vitutti jo siinä kohtaa "eräässä pyramidissa on jonkun seinän takana salaovi, jota hahmosi eivät voi havaita[vaikka sitä varten on 2 hahmoluokkaa] eli käytännössä askel eteen, käännös vasemmalle, kävele seinääpäin, käänny eteen, käänny oikealle, kävele seinääpäin, toista tunnelin kaikissa kohdissa (ja ilman ohjeita! pelin kaikissa kohdissa! huom. aika ennen internettiä) (grafiikassa piilotettuja luolamia esim. seinustoilla), jotta löydät esineen jolla voit kävellä laavakentän läpi(tähän mennessä on leveliä jo sen verran että sen kentän kävelee ilmankin ko. esineitä, peli vain on ehdollistettu "omista esine/etene NÄKYMÄTTÖMÄSTÄ" seinästä. Voi hevon vittu.
Ja vaikka peliä muuten voisin pelata vaikka vieläkin, mutta ah se loppuratkaisu, voi se loppuratkaisu... kuva koomisesta ctulhusta toisessa reunassa, kuva t-rexistä/allosauruksesta? Kuvat törmäilee toisiaan päin ja ruutu välkkyy valkoisena.
Sellasia ne lapsuusmuistot. Vittu joulupukkikin oli ihan jees tähän verrattuna.
Tällä hetkellä paras ja ainut peli mitä tulee kunnolla tahkottua on Fonline2, fallout 1+2 kartat ja multiplayer. Eli vanha peli evolvannut morpgiksi!
Ja sitä ei voita mikään peli tällä hetkellä.
Mutta harva peli on kehittynyt eteenpäin, ne on vain uudelleentehty.
Nyt tulee virtuaalilasit, mutta nekin ennen "realistista vahingonmallinnus morpgia". Ja saapa nähdä kuinka sen Cyberpunk -77 kanssa käy, veikkaan että eivät kuitenkaan uskalla mitään roguea spear tyylistä vahingonmallinnusta uskalla laittaa, koska liian monet jonnet palaisi taas wowiin missä ei mene edes gearit kuolemasta "kun miksi sitten kerätä hienoja esineitä jos ne lopussa menettää" ja vittu menisi taas jonkun elämältä tarkoitus.
Suurin harmitus syntyy pelien vaativuustasoista.(ja siitä että panttamalla laitteita sitten ne jutut jotka olisi pitänyt olla jo monta vuosikymmentä sitten nähty, kun ne nyt annetaan kansalaisille, kaikki kehitys on tavallaan jo saatu, vahingoitettu lapsi saa mitä kaipasi, vitut seuraavasta tulevaisuudesta...)
Ennen oli selvää että:
-Strategiapelit opettaa: resurssienhallintaa, tilanteiden hahmotusta, kokonaisuuksien ajoitusta ja vapaata taktikointia tietyst
-Sotapelit: valppautta ja reagointia(silmä-käsi)
-Roolipelit: tilannetajua ja sosiaalisuutta ja syyseuras jatkumoita
-Ongelmanratkaisupelit: sitä itseään, yleensä jonkin paineen tai hämäyksen alaisena
Nykyään pelit on kammottavan paljon tyhmemmille otuksille tehty suoraan sanottua.
Sen sijaan että hiottaisiin ja mietittäisiin mitä vaikeimmin saadaan tehtyä, tulee hidastuksia ettei kuolisi ja kerrotaan mitä pitää tehdä esim. 10s kuluessa ettei käy just nyt köpelösti... :( kun pahin virhe mitä saattaa tehdä on se että perusjonnea ei miellytä. Joskus tää oli hc hommaa ;)
Ennen pelit siis sopivat paremmin tyypeille jotka ei saanut tarpeeksi haastetta arjesta, nykyään niille joille arkikin on liikaa. Ja vaatimustasoilleen tottuessa, lähinnä surkastuttaa aivoja, minkään suunnattoman hiiva ja pullataikina efektin sijaan.
Viimeksi muokattu:
- Liittynyt
- 30.8.2014
- Viestejä
- 329
Onneksi on From Software ja heidän Souls -pelisarja. Nykyään myös muilta pelijulkaisijoilta on tullut vastaavia pelejä kuten Team Ninjan "Nioh" ja Deck13 julkaisemat Lords of The Fallen ja Surge.
- Liittynyt
- 23.2.2005
- Viestejä
- 8 825
- Ikä
- 47
Tossa olisi vino pino Amigan korppuja varastossa, vieläköhän niissä henki pihisee. On varmasti ny tyhmä kysymys mutta miten noi korput kestää ajan hammasta? Olisi mukavaa hankkia se kone tuohon, mutta vain jos nämä mun vanhat pelit pyörii vielä.
- Liittynyt
- 13.7.2014
- Viestejä
- 508
Yllättävän hyvin. Itse testasin vanhaa 500sta muutama kuukausi sitten niin yli 20v vanhat levykkeet toimi vielä hienosti.
