Elämäntapavalittajat

[Ron Vibbentrop]

Kaikkihan tietävät iki-ihanat elämäntapavalittajat. Ihan sama mitä tapahtuu, se on aina jollain tavalla väärin. Jos aurinko paistaa on liian kuuma, pilvisellä ilmalla itketään kun on aina harmaata ja yksikin sadepisara laukaisee valitusryöpyn siitä miten aina sataa. Tärkeintä ei tunnu olevan valittamisen aihe, vaan se, että ylipäätään pääsee valittamaan. Descartes-vainaata mukaillen: valitan, olen siis olemassa. Yleisvalittajien lisäksi on vielä spesialisteja jotka keskittyvät yksittäisiin aiheisiin kuten ne tyypit jotka jaksavat kaikkien suurten urheilutapahtumien yhteydessä tauotta kitistä suomalaisten urheilijoiden surkeasta tasosta kunnes kisat ovat ohi, ja valittaja vaipuu takaisin horrokseen. Nykyaikana on vielä omana lajinaan nettivalittajat, jotka ovat huomanneet mm. sanomalehtien keskustelupalstojen olevan mainioita kanavia saattaa aivottomat purkauksensa tuhansien ihmisten nähtäville. Lukekaapa vaikka Hesarin tai extreme-tapauksessa Iltalehden keskustelupalstoja jos uskallatte.
Lisäksi ihan oma lukunsa ovat ne tyypit, jotka availevat keskustelupalstoille ketjuja päästäkseen valittamaan siitä, miten toiset valittavat liikaa, mutta eipä nyt puututa siihen.

Mikäs on oma suhteenne valittamiseen ja valittajiin? Omasta puolestani voin tunnustaa, että nuorena kaikki oli jatkuvasti tosi vaikeaa ja päin helvettiä, ja siitä piti todellakin muistaa kertoa ihan kaikille. Nyt vähän vanhempana ei oikein jaksa ihan jokaisesta asiasta valittaa kun on tajunnut ettei se auta. Muiden ihmisten valituskin menee nykyään lähinnä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, joten se ei varsinaisesti ärsytä, vaan korkeintaan ihmetyttää tai huvittaa.

 

[rantapantteri]

Kaikkein ärsyttävimpiä valittajia on ne, jotka valittavat kaikista mahdollisista asiakaspalvelutapahtumista. Millon ruoka on liian kylmää, baarissa tupakka-aski avattu väärin, jouduttu odottamaan millon mitäkin palvelua ym. ym... Ymmärrän toki, että joissakin tapauksissa on asiallista huomauttaa palvelun puutteista, mutta monilla tuntuu olevan oikein tapa etsiä jotakin mistä valittaa. Ja kun sitten vihdoin päästään siihen valittamistapahtumaan, niin se pitää tehdä mahdollisimman vittumaisesti!

Itse valitan yleisesti aika paljonkin, mutta se on aina sellaista huumorilla höystettyä. On vaan ihan sairaan hauskaa nauraa sille miten rahat on loppu, on ihan vitun paha krapula, talvella jäätyy pakkaseen ja muuta vastaavaa. Valittamisesta irtoo todella monet kunnon naurut ja huumorin takia sitä teen. Kun valitan, niin en ole "ranteet auki"-mentaliteetilla juuri koskaan liikenteessä.

Sen sijaan tuota asiakaspalvelusta valittamista en harrasta lainkaan. jos jostakin valitan, niin se on enemmänkin sellainen vinkki tai ehdotus tulevaan. Kun huomautan jostakin, niin haluan, että siitä jää molemmille hyvä mieli. Tällöin jotakin muutosta saattaa todennäköisemmin tapahtua. Usein kaupoissa, kahviloissa, baareissa ja ravintoloissa oikein hävettää kun valittamalla valitetaan kaikesta ja usein vielä pyritään menemään henkilökohtaisuuksiin. :down:

 

[Ultimecia]

Valittaa saa niin kauan kun asialle myös tekee jotain. Ikävä kyllä suurin osa elämäntapavalittajista ei haluakaan muuttaa mitään, vaan vinkuu vinkumistaan. Lisäksi tätä mentaliteettia yritetään levittää muihin vakuuttamalla, että ei kannata yrittää tehdä asialle mitään, kun mikään ei kuitenkaan muutu, ja jos muuttuukin niin huonompaan suuntaan.

Itse elelen oikein mielelläni kriittisellä kannalla, mutta yritän pysytellä sellaisissa asioissa, joilla on väliä ja joille voi oikeasti tehdä jotain. Se alituinen mäkiseminen urheilusta/esimiehestä/omista läskeistä/tavaroiden hinnasta/bussikuskeista/koiranpaskasta/aidanseipäästä käy kanssaeläjien hermoille. Elämäntapavalittajat ovat mielettömiä energiavampyyreita, alkaa väsyttää olla samassa huoneessa ja pinna kiristyy. Ei nyt aina tartte olla suu hevosenkengällä, mutta jotain variaatiota.

 

[modified]

Valittaminen olla ihan tapana ja sitä tehdään täysin automaagisesti ilman, että valituksen aihe olisi oikeasti millään tavalla merkittävä. Enemmän ehkä se on jotain sympatian keräämistä. "voi, voi toista, ota vähän tissiä."

 

[japa]

Valittaminen voi olla myös toisaalta oman pahan olon purkamista tai fiilisten purkamista. Itse en pysty kaikkialla tai esim. töissä juurikaan purkamaan fiiliksiä kunnolla vaan enempi olen se joka joutuu kuuntelemaan sitä valittamista.
Sitten tämä pakkis esim on sellainen paikka jossa voi purkaa asioita.

 

[Tähtityttö]

Tunnen yhden. Hermo menee joka kerta kun sitä joutuu (pakosta) näkemään. KAIKKI on vituillaan, mikään ei toimi. Läskit on ja pysyy. Palkkaa pitäis saada enemmän. Sää on paska. Muut ihmiset ovat tunteettomia kun eivät ymmärrä hänen valituksiaan. :curs:

 

[japa]

Palkkaa pitäis saada enemmän. Sää on paska. :

No kukapa olisi tyytyväinen palkkaansa?
Ja sää? No onhan se aina liian kuuma tai kylmä?

 

[Tähtityttö]

Lisäisin edelliseen ihmiseen vielä suunnattoman minäminäminä -keskeisyyden. KOSKAAN se ei kysy että mitä kuuluu, vaan välittömästi kun ovesta paukkaa sisälle aloittaa japatuksen itsestään. Mä sitä ja tätä, mulla tätä ja tota. Pari tuntia "ongelmista" selitettyään se voi kysyä, että "no mitäs teille" ja sitten ei enää huvita kertoa yhtään mittään.

 

[Alyssa]

Valittaa saa niin kauan kun asialle myös tekee jotain. Ikävä kyllä suurin osa elämäntapavalittajista ei haluakaan muuttaa mitään, vaan vinkuu vinkumistaan.

Nimenomaan. Just tää saamattomuus ja perusnegatiivisuus ärsyttää eniten valittajissa. Mun mutsilla on muutama ikuinen valittamisen aihe, mistä olen nyt jo kieltänyt puhumasta koska en jaksa kuunnella samaa vinkumista kerrasta toiseen. Ei sitä aina vaan jaksa kuunnella.

Itse purnaan välillä ihan kunnolla kaikesta, mutta yleensä jaksan valittaa korkeintaan 5min :D Jos asia oikein kunnolla pännii, totta helvetissä teen sille jotain. Valittamiseen ja murehtimiseen menee niin kamalasti energiaa.

Sen sijaan tuota asiakaspalvelusta valittamista en harrasta lainkaan. jos jostakin valitan, niin se on enemmänkin sellainen vinkki tai ehdotus tulevaan. Kun huomautan jostakin, niin haluan, että siitä jää molemmille hyvä mieli. Tällöin jotakin muutosta saattaa todennäköisemmin tapahtua. Usein kaupoissa, kahviloissa, baareissa ja ravintoloissa oikein hävettää kun valittamalla valitetaan kaikesta ja usein vielä pyritään menemään henkilökohtaisuuksiin.

Töissä törmää aika usein just niihin valittajiin, jotka ilmaisevat asiansa tahallaan juuri niin, että kaikille tulisi mahdollisimman paha mieli. Mun työkaveria on suoraan haukuttu tyhmäksi, mulle ollaan usein vittuiltu päin naamaa ja sit tietysti tämä perus "tähän ravintolaan en sit enää ikinä tule!!". Tollaset menevät yleensä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Jos valittamisen aihetta oikeasti löytyy, fiksusti sanomalla saa kyllä asian paljon paremmin perille.

 

[Hirvonen]

Ite hajosin intin aikana ehkä eniten siihen, että sattui muutama tällainen valittaja omaan joukkueeseen johtajakaudella. Kauhee valitus kun on kylmä, safka on pahaa/myöhässä, sataa/on kuuma, ei saa nukkua tarpeeksi jne. On se kumma, että vaikka nää olosuhteet oli kaikille samat, niin suurin osa osasi pitää turpansa kiinni ja keskittyä hoitamaan hommansa, mikä on kaikkien edun mukaista. Mutta sit nää muutamat sankarit ei jumalauta... Jos oisin etukäteen tienny joutuvani tommosta kuuntelemaan oisin luultavasti jääny miehistöön. No onneks ollaan jo reservin puolella eikä tartte tota kitinää kuunnella.

 

[AsT]

Ihmiset jotka ärsyttävän minua ovat kanssa nämä jotka alkavat valittamaan tästä elämäntapavalittaja henkilöstä. Heille pitää kertoa erittäin suoraa mitä mieltä heidän mielipiteistä ja valittamisesta ollaan nii ovat hiljaa. Jos loukkaantuu niin voi voi.

 

[Big Evil]

Suurin osa tapaamistani ammattivalittajista on juuri ollut lihavia. Aina tulee mietittyä:

1) Onko lihavuus lähtöisin perusnegatiivisesta laiffiasenteesta, jossa ei tehdä ikinä mitään, lähdetä ikinä mihinkään, juosta alasti metsässä eikä panna susien ulvoessa?

2) Vai onko ylipaino ja vitutus omasta olemuksesta syöpynyt mieleenkin, josta on tullut lihava? Eli koko ajan heijastellaan omaa tyytymättömyyttä itseen ja syytellään muita kermamunkeista.

3) Halutaan ylipäänsä olla koko ajan äänessä, ettei hiljainen hetki ihmisten parissa katkea sillä "Jumalauta tee nyt itsellesi jotain" - kansanmurhalla?

Mystistä. Mikä tekee valittajan? Halutaanko sillä huomiota itselle vai pois itsestä? Kuka söi viimeisen makkaran? Kuka jätti vessan vetämättä? Ainakin tiedämme kuka nostaa asian esiin...


Edit:

Ihmiset jotka ärsyttävän minua ovat kanssa nämä jotka alkavat valittamaan tästä elämäntapavalittaja henkilöstä. Heille pitää kertoa erittäin suoraa mitä mieltä heidän mielipiteistä ja valittamisesta ollaan nii ovat hiljaa. Jos loukkaantuu niin voi voi.

Jep, selän takana paskan puhuminen paskaa. Sen voi tehdä netissäkin anonyyminä, niin ei jää kiinni hehe.

 

[Samuski]

Ai helvetti tää on loistava ketju! Itse vihaan niin helvetisti tällasta. Harmi kun vielä suurin osa ihmisistä tuntuu olevan sellasia jotka valittaa eivätkä tee asioille mitään. Itse olen sellainen että jos joku asia on huonosti niin KORJAAN SEN. Turha siitä on valittaa, ei se siitä parane.

Hyvä esimerkki juuri tuo lihavuus. Itse en pitänyt päärynävartalostani, joten menin salille ja rupesin syömään oikein.
Moni valittaa kuinka eivät jaksa jotain henkilöä. Kyllä, itsekin teen näin, ainoa ero vain että sanon sen myös päin naamaa. Jne.

 

[Johq]

Mie tunnustan olevani välillä valittaja. Mun kohdalla on kuitenkin niin, että valitan just muitten tekemisistä, mihin en voi vaikuttaa mitenkään. Mussahan ei siis o ikinä mitään vikaa..:D Ikinä en kehtaisi ruveta omista läskeistäni yms valittamaan, koska voin tehdä jotain niille itse. Ehkä sitä valittamisella jotenki juuri purkaa omaa pahaa mieltä asioista, ja tahtoo kuulla muilta "niinpäs onkin ärsyttävää".

Eräs tuttuni on kyllä minuakin pahempi. hän valittaa juuri lähes joka asiasta; saattaa esim kertoa "olinpa eilen taas kusipää miehelleni, kun huusin hänelle kurkku putkella ja mäkätin kuinka hän ei tuonut minulle kaupasta trippimehua". Tai kuinka koulussa luennoitsijat ovat aina ihan peestä, luennot syvältä, on nukuttu huonosti, ei ole rahaa tai mitä vaan.

 

[Hansul]

Synonyymi Vasemmistoliitolle.

 

[Grip]

Itsellä jollain lailla läheinen ihminen on kova valittaja. Tätä valitusta sain kuulla jo pienestä natiaisesta. Tämä johti siihen, että itsellä valitus pikkuasioista loppui. Tästä seurasi, etten esim. käyttänyt hammaslääkärissä puudutusta ja jos kipeätä kävi, niin lisää vain. "Riittää, että yksi valittaa." Lapsellista kai. Tämä voi juhtua myös suomalaisuudesta. Ei se maailma valittamalla muutu. Nykyään valitusaste lähenee hitaasti kohti perustissiposkivalittajaa.

 

[Ranskalainen]

Valittamisesta valittaminen se vasta kamalaa on. Henkilökohtaisesti en voi luottaa ihmiseen, jolla menee kaikki aina niin hyvin, ettei mistään tarvitse valittaa. Sellaisista ei ikinä tiedä, mitä sitten tapahtuu kun jotain valittamisen aihetta yhtäkkiä tuleekin.
Kyllä normaaliin tekemiseen kuuluu sellainen pieni käyntiääni. Toki asioiden pitää silti tulla tehdyksi.

 

[osku]

Tollaselle jatkuvasti valittavallehan voi sanoa et tapa ittes kun kerran on niin kauheeta,eihan taalla pakko oo olla.

 

[Deleted member 5830]

Synonyymi Vasemmistoliitolle.

Tää oli loistava kuitti! - Liian vähän leluja ja pipo kireellä. :D