Elämä eturistisideleikkauksen jälkeen

[Polvipuoli]

Olisi kiva kuulla miten elämä (=liikunta) sujuu muilla eturistisideleikkauksen jälkeen.

Mulla on nyt nelisen kuukautta leikkauksesta. Juoksu ei vielä oikein kulje kun on reisilihas niin heikko. Menin töihin 2,5 kuukautta operaation jälkeen. Seisomatyötä kun teen niin jumpata ei enää jaksaisi iltaisin.

Lentopallon pelaamisen voisi lääkärin mukaan aloittaa puolen vuoden jälkeen jos jalkaa ei enää varo. Olen tässä henkisesti valmistautunut palaamaan pelikentille vasta vuoden vaihteen jälkeen.

Jos tässä saisi muiden hyvistä kokemuksista energiaa siihen iltajumppaan...

 

[jänkäkoira]

Harvoin käytän näitä "käytä söötsiä"-fraaseja, mutta nyt täytyy sanoa, että tuossa alapuolella on yli 300 kommenttia asiaan liittyen omassa threadissaan.:D

 

[Polvipuoli]

Jep, olen itsekin kirjoitellut sinne mutta kyse ei ole leikkauksesta. Vaan siitä kuinka hyvin polvi toimii myöhemmin.

 

[Footballerina]

Jep, olen itsekin kirjoitellut sinne mutta kyse ei ole leikkauksesta. Vaan siitä kuinka hyvin polvi toimii myöhemmin.

Tämä ei oo mitään positiivista luettavaa, mutta itsellä on eturistiside leikattu viime vuoden syyskuussa. Ja tällä hetkellä diagnoosina; ruston rappeuma, joka tarkoitta sitä, että kaikki juoksu-ja hyppylajit kielletty. Magneetissa siis syyskuussa ´06 oli löydöksenä hohkaluuödeemaa eli luuturvotusta. Ja kuulemma tämä aiheuttaa ruston rappeumaa. Ortopedi myös kertoi, että leikkauksen jälkeen (oli siis myös kierukkavamma) polven kinestiikka on muuttunut niin, että ei kestä kovaa kuormitusta... Joten maraton jäi vain haaveeksi. Paljon riippuu siitä miten treenaa ja oliko (onko) muuta rikki kuin eturistiside.

 

[akimatik7.62]

Keskity leikkauksen jälkeen polven liikeradan palauttamiseen. Onnistuu tekemällä tunnollisesti venytyksiä joiden ohjeita olet varmasti saanut fysioterapeutiltasi. Toinen tärkeä juttu on lihaskunnon palauttaminen. Salille tekeen kovasti jalkoja ja polvi paranee hienosti. Itse kuntoutin jalkani ylläolevilla konsteilla. Nyt leikkauksesta pari vuotta ja vaivaa ei enää juuri huomaa. Ainoastaan jalan liikkuvuus täysin suorana tai täysin koukussa on hieman toista jalkaa vajaampi. Ei haittaa kuitenkaan menoa ja nykyisin kestää mainiosti kaikenlaista urheilua. Kuitenkin liikkuvuussyistä kannattaa keskittyä venytyksiin.

 

[haisuli77]

Mulla nyt n. 11kk leikkausesta. Diagnoosi oli eturistiside poikki ja sisempi sivuside revennyt - onneks kierukat säästry!

Alussa oli tuskaa - n. 5vkoa kepeillä ja tuntu ettei tästä koipea saa enää tekemälläkään. Mutta pikku hiljaa kun vaan jakso sitkeesti kuntouttaa ni n. 4kk kohdalla otin ekat juoksuaskeleet ja n. 5kk kohdalla menin jo futistreeneihin! Mitä enempi pysty tekeen sitä enemmän kiihty toipumistahti.

Nyt oon jo pitemmän aikaa pystyny tekeen ihan kaikkee. Joissain jutuissa huomaa, että korvienväli arkailee, mutta se on kyllä ihan tervettäkin hieman varoa - joskus saattaa joku paikka jopa napsahtaa ettei sitä ihan kuolematon ookaan! ;)

Liikeradoista pitää pitää huoli eli normaalia enemmän venyttelyä. Varsinkin koukistuksen suhteen (kantapää pakaraan) pitää huolehtia että saavutettu liikerata säilyy. Ojennuksen suhteen ei ookaan ollu missään vaiheessa mitään ongelmia.
Teen edelleen paljon perusvoimatreeniä, kun tuntuu, että toinen reisi on niin paljon ohkasempi - mutta hiljaa hyvä tulee!

Että täyttä höyryä vaan eteenpäin!

 

[-ville-]

mulla nyt vuos ja kolme kuukautta leikkauksesta...nyt on jo täs kesäl alkanu sählyä pelailee vähän kovemmin...mut kyl sitä viel varoo..jääny tonne alitajuntaan jalkoja vaan salilla kovasti koittanu tehdä ja tuol intis kun on ollu niin polvi saanut kolhujakin kohtuu paljon täs reilun puolen vuoden aikana...hyvin se on vielä kestäny..ne venytykset heti sielt alusta alkaen on kyl elintärkeitä...ja siihen loppuojennukseen kannattaa minua kuntouttaneen fysioterapeutin mukaan just eniten kiinnittää huomiota..koukistumises harvemmin on ongelmia..mut kyl se elämä jatkuu jos leikkaus onnistuu hyvin ja malttaa rauhas ja huolella kuntouttaa sitä itellä eniten huomaa nyt enää siin jos polviltaan paljon joutuu olemaan...