Elämää legioonassa

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja japa
  • Aloitettu Aloitettu
Yksi työkaveri kävi legioonassa. En tiedä mikä syy siihen sitten on, mutta ei tuosta itse koskaan mainitse kenellekään. Itse olin aika yllättynyt kun kuulin asiasta, mutta toisaalta kyseessä on sen verran kova jätkä etten yhtään ihmettele nyt kun tiedän.
 
"Edellinen viikko oli työpalvelusviikko, ma ja ti puhdistin aseita joukkueen kanssa, purettiin aseet, pistettiin vesiämpäriin ja hinkattiin harjan kanssa. Ja sit vaan kaikki kuivumaan lämminilmapuhaltimen eteen. Ei voi tehdä hyvää aseelle, mutta täällä se on normaali tapa."

Kuinkahan usein tuollaiset siivoustalkoot tehdään... Ainahan ase kastuu, jos mennään joessa tai sateessa, mutta että säännöllisesti. Ase varmaankin puretaan aivan hajalle, eihän sinne voisi jättää esim. koneistoa, jos nyt kunnolla puhdistaa.
 
Eugen sanoi:
Legioona on suurenmoisen ylpeä taisteluistaan, joissa he ovat kuolleet viimeiseen mieheen. Legioonan suurin juhla on Cameronen taistelun vuosipäivä. Taistelu johon osallistuneet kaatuivat urheasti viimeiseen mieheen.

Sen verran täytyy nusasta pilkkua, että Cameronen taistelusta jäi eloon 4 legioonalaista.

Joopa joo, onhan tuo mielenkiintoinen sivu, mukava että saa ajan tasalla olevaa tietoa koulutuksesta.
Oishan se itselläkin "haaveena" tuo legioona, mutta saa ny nähä mitä tulee tehtyä, onhan tässä aikaa miettiä.
 
Spoonie_Luv sanoi:
Kannattaa lukea viime syksynä ilmestynyt kirja Legioonalainen Peters. Se kertoo kotkalaisen Kyösti Pietiläisen kymmeniä vuosia kestäneestä urasta Ranskan muukalaislegioonassa.


Luen juuri viimeisiä sivuja kyseisestä kirjasta ja ihmettelen suuresti muutamaan asiaa kuten:

-Pietiläinen hehkuttaa useaan otteeseen että legioonalaiset ovat maailman kovimpia sotilaita mutta:

miksi heitä pitää motivoida lyönnein potkuin ja nöyryytyksin ?

- miksi heitä pitää valvoa erämaassakin kuin lapsia etteivät he karkaa ?

- miksi kranaatteja ei jaeta kuin kaikkein luotetuimmille sotilaille ?

Itse en menisi nimittämään legioonaa maailman parhaiksi sotilaiksi.

Se on myös mielenkiintoinen juttu kun Pietiläinen sivulla 144 tunnustaa epäsuorasti tappaneensa 2 karkuria Korsikalla, ja kukaan ei muka kysellyt asiasta mitään :eek: aika epäuskottavaa... Näiden muistelijoiden kirjoja kannattaa kyllä lukea pienellä varauksella...
 
Kansanarmeijan vankkumattomana kannattajana on pakko sanoa, etta palkka-armeijoilla on nykyaan ongelmia varvayksen kanssa: materiaalia on joko kovakuntoista tai fiksua. Ne joilla on molempia (ns "menestyjat") eivat hakeudu niihin hommiin.
 
kuten jo todettu. Legioona on mielestäni turhaa glamouria saanut päällensä kovana sotaremminä. Useita alan kirjoja lukeneena olen pannut merkille, että legioonassa ei oikein muuta tehdä, kuin harjoitellaan marsseja ja paraateja varten tai siivotaan. Onhan siellä kovakuntoista väkeä ja hurjaa menoa, mutta jos tosisissejä haetaan, niin kyllä brittien SAS vie selkävoiton.
Siitä höykytyksestä jos hengissä selviäisi, niin voisi vaikka lähteä lomareissulle helvettiin :)
 
Eugen sanoi:
Saksa on voittanut sotia jos vain viitsit lukea historiaa. Ranskaa on vedelly päihiä milloin englantilaiset, miloin saksalaiset ja milloin Rooman legioonat. Ihme kun koko valtion on edes olemassa. Ja Saksalle WW2:ssa tuli takkiin aika ilmeisistä syistä (taistelivat suurinpiirtein kaikkia vastaan), mutta joka tapauksessa Ranskan miehitys kuudessa viikossa on aika kova suoritus, jota voi verrata vaikka Irakin miehitykseen nopeudessa. Ottaen huomioon, että ranskalaisilla oli miesmäärällisesti enemmän joukkoja kampanjassa.

Legioonan upseeristo on Petersin kirjan mukaan voittopuolisesti ranskalainen. Eipä anna kovin hyvää kuvaa sekään juttu, kun alokaskouluttajat raiskaavat alokkaita. Luulen, että legioonan kovan koulutuksen yksi tavoite on luoda homogeeninen ryhmä heterogeenisestä aineksesta.

Ranskalaisten mukaan yksi legioonalainen vastaa kolme sotilasta. Se säästää yhden ranskalaisen, se ottaa yhden viholliselta pois ja se tuo yhden Ranskalle lisää.

Pankaapa merkille Petersin kirjassa se seikka, että mies palvelee 28 vuotta ja ei ylene kuin ylikorpraaliksi? Täytyy taustalla olla muutakin kuin jonkun upseerin vanha kauna. Ja Peters diggaa kahvia...ja taas meno maistuu...josta tulikin mieleen, että kahville!

Kaiken kaikkiaan erinomainen kirja tuo, suosittelen kaikille sotilasasioista kiinnostuneille. Käsittääkseni legioonan upseeristo on täysin ranskalainen ja legioona on ranskalaiselle upseerille yksi palvelupaikka muiden joukossa - tosin erittäin arvostettu. Upseerit muun muassa viettävät jouluaaton miesten kanssa, eikä perheiden kanssa.

Ihmettelin itsekin tuota sotilasarvoa. Voisiko syynä olla Petersin tehokkaat mutta hieman yksioikoiset kurinpitomenetelmät? Ainakin kerran kirjan mukaan eversti oli raivonnut Petersille, kun tämä taas ensimmäisen mussutuksen kuultuaan oli lyönyt everstin sotilaspalvelijan kanveesiin.

Legioonalla on oma sivustokin nykyään netissä...laittakaapa hakuun ranskankielistä termiä la legion etrangere...niin alkaa löytyä...
 
almerigo sanoi:
Käsittääkseni legioonan upseeristo on täysin ranskalainen ja legioona on ranskalaiselle upseerille yksi palvelupaikka muiden joukossa - tosin erittäin arvostettu. Upseerit muun muassa viettävät jouluaaton miesten kanssa, eikä perheiden kanssa.

Ei ole täysin ranskalaista, mutta legioonan puolelta on todella vaikea päästä upseeristoon. Vastaakos se ylikorpraali muuten caporal-chefia? Siitä arvosta ei mielenkiintoista kyllä pääse enää etenemään jos sen ottaa... joten ei mikään ihme jos ei 28 vuodessa etene ylemmäs... :)
 
Code d'honneur du légionnaire :

Article 1 : Légionnaire, tu es un volontaire servant la France avec honneur et fidélité.

Article 2 : Chaque légionnaire est ton frère d'arme quelle que soit sa nationalité, sa race ou sa religion. Tu lui manifestes toujours la solidarité étroite qui doit unir les membres d'une même famille.

Article 3 : Respectueux des traditions, attaché à tes chefs, la discipline et la camaraderie sont ta force, le courage et la loyauté tes vertus.

Article 4 : Fier de ton état de légionnaire, tu le montres dans ta tenue toujours élégante, ton comportement toujours digne mais modeste, ton casernement toujours net.

Article 5 : Soldat d'élite, tu t'entraînes avec rigueur, tu entretiens ton arme comme ton bien le plus précieux, tu as le souci constant de ta forme physique.

Article 6 : La mission est sacrée, tu l'exécutes jusqu'au bout dans le respect des lois, des coutumes de la guerre et des conventions internationales et, si besoin, au péril de ta vie.

Article 7 : Au combat, tu agis sans passion et sans haine, tu respectes les ennemis vaincus, tu n'abandonnes jamais ni tes morts, ni tes blessés, ni tes armes.
 
Back
Ylös Bottom