Keltarauhashormoniehkäisystä on mulla pitkähkö kokemus. Yhdistelmäehkäisyä en ole koskaan käyttänyt ja hyvä niin, sillä vähän aikaa sitten vahvistettiin aurallisen migreenin olemassaolo. Mutta niitä kokemuksia:
Mirena eli hormonikierukka, vaikuttava aine levonorgestreeli:
Käytin yhteensä 8 vuotta, aloitin noin vuosi synnytyksen jälkeen. Alussa oli tiputteluvuotoa, joka loppui lähes täysin parin kuukauden päästä. Siitä lähtien olenkin elänyt vaikka kuukautisia, halleluja! Luomukierrolla kärsin nimittäin niagaramenkoista aina välillä, eli tämä uusi tilanne oli aivan mahtava.
Huomattavimmat muut sivuvaikutukset aloituksen jälkeen olivat ihon rasvoittuminen, joka ei tässä tapauksessa ollut välttämättä vain negatiivinen asia (olen atoopikko), ja rintojen kipuilu ja turvotus aika ajoin. Lisäksi myöhemmin todettiin hemorraginen kysta munasarjoissa ja näitä kystiahan tuo hormonikierukka voi aiheuttaa. Hankaluuksia aiheutti tosiaan sekin, kun välillä maha turposi niin paljon ja rinnat olivat tosi kipeät että oli pakko tehdä raskaustesti, enkä hevillä uskonut negaa, sen verran sama olo oli raskausaikaan verrattuna. Lihoin Mirenan käytön aikana 20 kg, mutta sen osuutta painonnousuun on vaikea arvioida. Lisäksi mielialani laski ja masennuin vakavasti, ja synteettisellä keltarauhashormonilla saattaa olla osuus tähän (lisää lopussa).
Cerazette eli minipillerit, vaikuttava aina desogestreeli:
Vaihdoin hormonikierukan minipillereihin, koska levonorgestreelin androgeeninen vaikutus alkoi epäilyttämään, vaikka tuo kierukka vaikuttaakin gynejen hokeman mukaan pääosin paikallisesti. Desogestreelillä pitäisi olla miedompi androgeeninen vaikutus. Haittavaikutuksia ovat edelleen ihon rasvoittuminen ja turvotus, sekä menkkojen puuttuminen. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut se, että painoni pyrkii nousemaan koko ajan. Olin taas hetken aivan varma, että olen raskaana, vaikka samanlaista rintojen kipuilua kuin hormonikierukan kanssa ei ollutkaan. Tiedä sitten kasvattaako tämä hormonivalmiste ruokahalua, kerääkö nestettä vai vaikuttaako jollain muulla tavalla aineenvaihduntaan. Joka tapauksessa olen "lihonut" alle puolessa vuodessa yli 5 kg. Paino ei myöskään tunnu reagoivan alaspäin, vaikka tarkkailisi syömisiä ja liikkuisi. Ylöspäin sen sijaan mennään helposti, ja jostain syystä erityisesti salipäivien jälkeinen turvotus tuntuu jämähtävän kroppaa piiiiitkäksi aikaa. Viittaisi nesteeseen? Vatsa on välillä kuin ilmapallo ja kaikki läskikin kertyy siihen - mm. persuksista on jopa lähtenyt senttejä. Olen ylipainoinen jo valmiiksi, joten tilanne ei naurata eikä ole terveydellisestikään mitenkään merkityksetön.
Lopetan minipillereiden syömisen nyt ja katson mitä tapahtuu. Eniten jännittää minkälaiset menkat sieltä tulevat takaisin - jos tulevat. Elämä on vaan ollut niin helppoa ilman, huoh.
Yksi lopettamispäätöstä puoltava asia tuon oudon painonnousun rinnalla on synteettisten keltarauhashormonien vaikutus mielenterveyteen. Johan se masennus mainitaankin yhtenä haittavaikutuksena Mirenan pakkausselosteessa. Suomessa tästä ei edes taideta keskustella muualla kuin netin keskustelupalstoilla. Asiasta ei ole vedenpitäviä todisteita, koska tutkimusta ei pahemmin tehdä - etenkään pitkäaikaistutkimusta. (Ja oma kokemus kyllä puoltaa mm. tämän tutkimuksen löydöksiä täysin:
http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC2100423/ )
Masennuksesta ja minipillereistä lisää luettavaa mm.:
http://www.dailymail.co.uk/health/article-2183689/Contraceptive-Pill-Alert-progesterone-Pill.html
http://www.independent.ie/life/health-wellbeing/fitness/the-dark-side-of-the-pill-29180084.html
Joka tapauksessa, mulla alkaa nyt vaihtoehdot loppumaan. Kuparikierukkaa voisi kokeilla, mutta jos on historiaa liiallisista kuukautisvuodoista, niin mitenköhän käy... ja kuinkahan paljon lääkärit yrittävät suostutella takaisin hormonaaliseen ehkäisyyn. Tuntuu että ehkäisyneuvonta menee nykyään tyyliin: Hormoniehkäisy paras, niitä on niin paljon erilaisia, että varmasti joku sopii! Hormonikierukka mahtava, koska eihän ne pienet hormonimäärät edes vaikuta mihinkään! Eh...