Eli siis kuten itsekin viestissäsi toteat, kotona tapahtuvat raiskaukset eivät päädy tilastoihin. Kukaan ei siis tiedä niiden todellista määrää, jolloin se ei ole millään tavalla määrällisesti vertailukelpoinen. Varmasti niitä tapahtuu maahanmuuttajaperheissäkin, määrää ei tiedä kukaan.
Sen sijaan ns. puskaraiskausten määrässä tiedetään hyvin tarkasti, että maahanmuuttajataustaiset tekevät niitä moninkertaisesti enemmän Suomalaisiin verrattuna. Se on ainoa tilastollisesti todistettu fakta.
On mun mielestä aika helvetin hölmöä vedota johonkin, josta ei ole mitään faktaa olemassa.
Tieto kotona tapahtuneisiin raiskauksiin perustuu epävirallisiin kyselyihin etupäässä naisilta, ja se antaa hieman osviittaa. Se, mikä ehkä jäi hieman peittoon ja mitä yritin sanoa, on se, että koska tosiaan koko totuus ei ole tiedossa, niin on, kuten sanoit, hölmöä yrittää siihen vedota. Looginen johtopäätös tässä on myös se, että ei ole kauhean kestävää syytellä erinäisiä etnisiä ryhmiä Suomen raiskauksista.
Haluaisin sulta kahteen kysymykseen vastauksen, jotka perustuvat omaan kantaani, jotta pystyisin ymmärtämään omaasi paremmin. Itsehän olen sitä mieltä että:
- Rikollisen (tarkoitan väkivalta yms. vakavia) taustan omaavia ei tänne tarvitse ottaa mistään syystä, oli olosuhteet mitkä tahansa
- Täällä vakaviin rikoksiin syyllistyneet pitäisi karkottaa välittömästi, oli kohdemaassa mikä tilanne tahansa. Tämän perustan siihen, että jos siellä mistä tänne tuli suojelua hakemaan, on oikeasti huonot oltavat, ei ihminen silloin tee vakavia rikoksia. Karkottaisin toki mieluusti suomalaisetkin törkeisiin rikollisiin syyllistyneet, mutta se ei ole mahdollista.
En tunne missä määrin Suomen viranomaisilla on tiedossaan esim. pakolaisstatusta hakevien rikostaustaa. Joka tapauksessa tulee ottaa huomioon, että myös rikollisella on ihmioikeudet, eikä häntä voi siksi lähettää aivan minkälaisiin oloihin tahansa. Lähtömaan köyhyys ei ole este karkottamiselle, mutta selvä väkivallan tai jopa kuoleman uhka on. Rikollinen kuuluu tuomittavaksi ja vankeuteen.
Se on sitten eri asia, että vakavista rikoksista toistuvasti tuomittu pitää voida karkoittaa, kun edellä mainittuja uhkia ei ole.
Mä perustan tän sille, että usein ihmisellä, joka on kasvanut täysin "epäonnistuneessa valtiossa" ei ole ollut yhtään minkäänlaista mahdollisuutta elämässään yhtään mihinkään. On tärkeää ymmärtää, että tällainen lähtöasetelma on omiaan aiheuttamaan ongelmia henkilön kuin henkilön elämässä.
Olen siis eri mieltä siitä, että koska ihminen tulee huonoista oloista, hän kykenisi yllättäen jostain sisimmästään kaivamaan ohjeen yhteiskunnassa toimimiseen.
ja huom. Pakolaispolitiikan tarkoitus on auttaa hädänalaisia ihmisiä, kuten sellaisia joita väkivalta tai kuolema uhkaa kotimaassa. Työperäinen maahanmuutto on eri asia. Usein maahanmuutosta keskusteltaessa ihmisillä menevät puurot ja vellit sekaisin, ja pakolaispolitiikkaan liittyvistä ongelmista tehdään koko maahanmuuton ongelmia.
