Dobermann

[Core]

Muistaakseni joskus olen lukenut täällä jotain koiranpentuihin liittyviä tredejä mutta nyt ei ainakaan viimeisen vuoden takaa löytynyt mitään vastaavaa..

Nyt kolahti kohdalle sellainen pentu mitä olen enemmän tai vähemmän odotellut parin vuoden aikana mutta ongelmia tuo tullessaan paljonkin kun alkaa miettimään..Dobermannin pennusta on kyse ja urospuoleisesta.

Pentu olisi luovutusiässä neljän viikon kuluttua , mutta vuodenaikana talvi ei kuulemma ole parhaita mahdollisia ensimmäisen koiran hankintaan, näin olen kuullut mutta olisi mukava kuulla mielipiteitä ihmisiltä jotka mahdollisesti ovat ottaneet koiran talvella. Ongelma tuo ei varmasti ole , tai ainakaan isoimmasta päästä.
Toinen on sitten työvuorot , yksin kun asuu niin töiden takia pentu joutuu olemaan yksin välillä 9-12 tuntia ja tuo tuntuu liian pitkältä ajalta. Kasvattajan kanssa juttelin ja oltiin sitä mieltä että pennun tullessa kotiin riittäisi jos ensimmäisen viikon olisi kotona ilman pitkiä taukoja..mutta onko yllättäen 12h yksinolo liian ahdistavaa koiralle. Ongelmista suurin liittyy tuohon yksinoloon , koska se tulisi tapahtumaan yksiössä kerrostalossa..n.30 neliön yksiö on tietty aikuiselle koiralle pieni mutta muutto on suunnitelmissa vasta ensi vuoden puolella ..

Kaikki käytännön neuvot koiranomistajilta on tervetulleita ja etenkin dobermannin omistajilta

 

[Pehvanssi]

No on toi 9- 12 tuntia aika reippaasti liikaa. Mun mielestä muutama ensi kuukausi on aika kriittisiä muutenkin. Ainut mikä siitä voi ajatella positiivisesti on se että pentu ainakin tottuu nopeasti olemaan yksin. Mut sit sun pitää miettiä että jaksatko kerätä joka ilta töistä tullessasi kuset ja paskat lattialta. Ei siltä voi vaatia et se jaksas pidätellä, eikä sen edes tarvii. Ton ikänen pentu on just siinä iässä että se tarvii sut siihen viekkuun seuraksi niin se leimaantuu suhun helpommin ja oppii muutenkin hommat kätsymmin. Toinen mikä noissa pitkissä ajoissa saattaa tulla ropleemaksi on sitte murkkuikä. Saattaa tulla pientä yhteentörmäystä jos et oo ollu sitä ennen hirveesti pennun kanssa näyttämässä talon tapoja.
Talvi ei mun mielestä oo vaikia aika hankkia pentua. Eihän sen kanssa voi pitkillä lenkeillä heti aluksi käydä silloin, mutta ei voi kesälläkään kun pentu on pieni. Meillä on kaikki koirat ollu talvipentuja ( pauttiarallaa yli 10 koiraa + 1 pentue ) eikä mitään ongelmia ole tullut vastaan.

Ehkä itse oottaisin ainakin siihen asti että pääsee väljempään asuinympäristöön jos on noin hemmetisti työtä.
Mieti myös se että jos sulla on 12 h työpäivä takana ja kotia tullessa sua oottaa siellä koira jolla on varmasti energiaa ja asiaa helvetisti sulle, kun ei oo voinu mitään muuta tehä koko päivänä ku nukkua. Pitäs päästä lenkille ja purkaa energiaa mieluiten johonkin muuhun kuin sohvaan.
Sulla taas mielummin huvittas avata telkku, kyylätä sitä ja pistää kohta nukkuun.
Voin sanoa ihan suoraan että mulla menee välillä päreet ton oman koiran kanssa joka on a) energinen työläisrotu ja b) hemmetin energinen yksilö. Kokoajan pitäs olla huomioimassa ja tekemässä jotaki sen kanssa. Se huomaa olevansa lenkillä vasta kun ollaan jo puoltuntia oltu ja sitten se vasta päästääkin kaikki energiansa valloilleen.
Dobberi ei myöskään ole sieltä laiskimmasta päästä rotuja.

 

[Joona]

Ei nyt millään pahalla, mutta jos tollaseen tilanteeseen on pakko joku elukka saada, niin ota vaikka hamsteri tai kilpikonna. Ne ei myöskään ole kovin vaarallisia ympäristölleen edes huonosti kasvatettuna.

 

[Dragon]

Suosittelen sulle rotua nimeltä: kaktus.

 

[Core]

Sitä mietinkin että tuosta työajasta muodostuu iso ongelma , sen ulkopuolella riittää kyllä aikaa runsaasti koiralle ja noita työpäiviä ei ole montaa putkeen ja välissä on vapaita aika hyvin. Miten tuo ottaa koiran luonteelle sitten ajan kanssa jos vaikka joskus noiden työpäivien aikana se on toisen perheenjäsenen (tyttöystävä ) seurassa eikä sen oman isännän , odotettavissa on varmaan ongelmia sen uskomisen kanssa jos käskijä on joku muu kuin se oma isäntä.

 

[Core]

Suosittelen sulle rotua nimeltä: kaktus.

Jep , yritänkin tässä ratkoa näitä ongelmia hortonomien kanssa jatkossa ;)

 

[Dweia]

Suurin ongelma on varmaan juuri tuo pitkä työaika.. pentu ehtii moneen kertaan touhuta omiaan sen aikana, ja pennun ruokintajaksot on kuitenkin sitten lyhyemmällä välillä.

tokihan voit esim. palkata jonkun ulkoiluttamaan/ruokkimaan/leikittämään sen siinä puolessa välissä työpäivää tms.

sinällään talvi ei ole sen ongelmaisempi kuin kesäkään, jos harrastuskoiraa haet niin kesällä helpompi opettaa jäljestykset tms. ja talvella dobberille joudut ostamaan manttelin tms. toppapuvun ja niitä kuluu usempia pennulla(kasvaminen)

sanoit ettei noita työpäiviä ole useita putkeen? jos työpäiviä on viis per viikko niin sitten ei ole varmaan suotavaa ottaa koiraa kasvamaan hetikään, mutta jos olet esim. 3 päivää töissä ja vastaavasti vapaalle (tai muu vastaava jako)
niin tuo jonkun palkkaaminen voisi toimiakin.

asunnon kokoa en niinkään kokisi ongelmana.. itsekin asunut monta vuotta dobberin kanssa reilun 30m2 rivariyksiössä, tosin se oli lähinnä nukkumapaikka ja muuten touhuttiin muualla.

Mutta toki tuollaisessa tilanteessa joudut tekemään enemmän "töitä" koiran kanssa heräämään aamulla aikaisemmin ja touhuamaan pennun kanssa ennen töihin lähtöä, töistä tullessa touhuamaan ja taas pennun lepohetken jälkeen oleileen sen kans, näin lähinnä siksi kun muuten tuo poissaoloaika on ylipitkä.

ja pehvenssilläkin on ihan hyviä huomioita.

ja täytyy sanoa että hieno rotu

 

[Core]

sanoit ettei noita työpäiviä ole useita putkeen? jos työpäiviä on viis per viikko niin sitten ei ole varmaan suotavaa ottaa koiraa kasvamaan hetikään, mutta jos olet esim. 3 päivää töissä ja vastaavasti vapaalle (tai muu vastaava jako)
niin tuo jonkun palkkaaminen voisi toimiakin.

Niin , noita työpäiviä ei ole kuin maksimissaan 3 putkeen ja suurin osa niistäkin on yötyötä , vastapainoks on sitten 2-5 päivää vapaatakin. 9 tunnin päivä menee varmasti helpommin vielä pennulle..Tuo 12 yksinoleminen on ihan äärimmäinen tapaus mutta ajattelin esittää asian kuitenkin niin ja ajatella että onko se mahdollista, käytännössä noita yksinolemisia koiralle tulisi ehkä kerran pari viikkoon missä sen kokoajan joutuisi olemaan yksin.

 

[Core]

Ensimmäinen koira kuitenkin on mulle kysessä, ja dobermann ei varmasti se helpoin rotu ole niin kumpaa sukupuolta suosittelette? Mitään näyttelykoiraa en ole ottamassa vaan kouluttamista varten.

 

[TLP]

Ota uros, ne on aikaslailla helpompia.

Tässä kun lukee näitä juttuja, niin ainoastaan jatkuvasti kotona olevat vois ottaa koiria. Ainoa ero koiralle on se, että sen pidätyskyky ei välttämättä kestä tuota 12h taukoa. Muutoin se on aivan sama, onko se 5, vai 12h yksin. Tärkeämpi seikka on se, että mitä sen kanssa teet silloin kun olet koiran kanssa. Koiralla ei ole ns. aikakäsitystä, kuten ihmisellä. Tarpeet tulee tietyin välein ja 12h on aika kova rasite. Hyvä ois sisäsiistiksi opettamisessa se, että pääsisit tuossa välissä käyttämään koiraa ulkona.

Itsellä koira oli 1vko jälkeen sen 8,5h yksin, koska töissä käyn. Ei mitään ongelmia alkuaikoina, sitten tuli se touhuvaihde ja erään sohvan, parin kenkiä ja muutaman kirjan jälkeen ostin häkin. Pistin web-kameran liiketunnistuksella seuraamaan, mitä koira tekee pienessä tilassa. Sen 8h aikana se nousi 3 kertaa ja käänsi kylkeä. 4kk häkkituomion jälkeen se häkin ovi oli auki ja koira vietti siellä häkissä sen 8h mitä olin pois. Nykyään kun se haluaa rauhottua ja levätä (mets. reissut, jossa muita koiria) niin se menee sinne häkkiinsä. Siellä sitä ei kukaan (toinen koira) häiritse, siitä olen pitänyt huolen.

Eli unohda noi shöy-shöy puudelijutut, otat koiran ja pidät sen kanssa hyviä hetkiä kun olette yhdessä.

 

[Solid10]

Mä taas sanoisin että ainakin dobbereissa ne urokset on aikalailla jästipäisempiä, mitä itsellä on kokemuksia ollut ja kasvattajien/kenneleiden juttuja kuullut. Vaikeita koiria joka tapauksessa, jos kerran eka koirasi on kyseessä. En välttämättä suosittelisi, liikaa nähnyt dobbereita väärissä/kokemattomissa käsissä.
Uros vaatii oikeasti sitten jo vähän sitä fyysistä voimaa, että jaksat pitää hihnasta kiinni jos et ole saanut sitä koulutettua kävelemään nätisti ennen kuin se on iso. No, ainahan voi laittaa valjaat tai kuonopannan, mutta kyllä oma koira pitäisi pystyä pitämään aisoissa. Ne ovat vahvoja ja erittäin itsepäisiä koiria, ja jos ne haluavat mennä jonnekin niin sun pitää sitten pystyä pitämään se kurissa, se on kiva sitten selitellä miksi iso paha dobermanni söi naapurin mopsin sen takia että et vain jaksanut pidellä sitä. Ovat erittäin fiksuja ja vilkkaita koiria, vaativat paljon aktiviteettia ja liikuntaa.
Ja hyvähän se vain on jos oppii heti alusta olemaan yksin, koiran pitää sopeutua sun rutiiniin eikä toisin. Toki se voi vituttaa siivota paskoja ja kusia, ja katsella niitä tekemisen puutteessa hajotettuja tavaroita, mutta semmoista on elämä pennun kanssa.
Mahtava rotu, tyttöystävällä on 75cm 50kg uros full of muscle and attitude, ja hänen kotonaan on 9kk narttu-dobberikin. Ristus ne rientää kun pääsevät vapaana pellolle juoksemaan!
Mieti nyt vielä miksi haluat juuri dobermannin, monesti tätä rotua suositaan vähän väärin perustein.

Edit. no joo, kyllä tuo nyt normaalilla miehellä pysyy käsissä, mutta jostain syystä luulin ensin että olet pieni ja heiveröinen tyttönen :D Olisi pitänyt tarkastaa profiili ensin. Varoittelin vaan, koska aina sillon tällön näkee kun Virontuonti-dobberi juoksee 50kmh ja pieni tyttönen raahautuu hihnan toisessa päässä ja kiljuu kauhusta..

 

[TLP]

Mä taas sanoisin että ainakin dobbereissa ne urokset on aikalailla jästipäisempiä, mitä itsellä on kokemuksia ollut ja kasvattajien/kenneleiden juttuja kuullut.

On ne joka rodussa noin päin. Tosin uroksella ruukkaa pysymään oppi paremmin perillä ja nartulla on niitä 'mites se tänään onkaan' päiviä enemmän.

Kovapäisiä koria ne on nuo Saksanseisojatkin tietyissä linjoissa ja silti itse suosittelisin ehkä urosta. Kova kurissa pitäminen vaatii hivenen tiukemmat otteet*, mutta kyllä siitä selviää.

Joka tapauksessa koiran ois hyvä saada tehdä paljon sitä rodunomaista toimintaa ja aktiviteettia, niin ei tule ongelmia. Dobberi on kova vahtimaan ja puolustamaan omaa reviiriä ja se on jo pentuajan koulutuksessa otettava huomioon. On täälläkin eräs surullinen tapaus vittumaisen naapurin sekaisin koputtelemasta dobberista ja kalliiksi kävi isännälleen... vaikka naapuri saikin just sitä, mitä tilas. Kannattaa katsoa terveet linjat, missä hermot on kunnossa, niin ongelmien mahdollisuus hivenen epäpätevämmälläkin koulutuksella on pienempi.

*= muistakaa nyt sitten, että tiukat otteet ei ole sama kuin lyöminen. Koira on käyttäytymiseltää susi ja laumajohtajuus jyrää, vaikka esim. Koira-lehdessä oli hivenen toisin päin.

 

[denile]

vuodenaikana talvi ei kuulemma ole parhaita mahdollisia ensimmäisen koiran hankintaan, näin olen kuullut mutta..

Mielestäni vuodenajalla ei ole muuta väliä kuin että pentua on sikäli helpompaa ulkoiluttaa kesällä, että joka kerta ulosmennessä ei tarvi pukea monta kerrosta vaatteita päälle, että tarkenee kusettaa koiraa. Pentu myös saattaa ehtiä pissaamaan eteiseen sillä aikaa kun puet vaatteita, joten kesällä on kätevämpää kun ei tarvi aina pukea ja pääsee nopeammin ulos. Ratkaisuna tosin toimii se että ennakoit pennun hädän ja viet ulos ennenkuin on pakko, jolloin ehdit rauhassa pukea.

Talvella pentu tosiaan tarvitsee jonkun vaatteen ettei palele, mutta ne nyt ei nykyään kalliita ole (esim. Hurtan ohutvuorillinen takki aikuiselle maksaa n. 30 €) ja vaikka vanhasta paidastakin sa kyhättyä pennulle jonkun väliaikaisen takin, jos ei uutta raaski ostaa.

Hyvä puoli talvessa on mielestäni se, että ei ole ruohotuppoja näkysällä. Oma koirani oli pentuna aika kova syömään vastaleikattua ruohoa ja pieniä kiviä, ja ne voivat olla koiralle kohtalokkaita. Toki kaikki koirat eivät ole yhtä moniruokaisia, mutta olen kuullut, että muillakin dobberilla olisi sama ominaisuus ollut.

Toinen on sitten työvuorot , yksin kun asuu niin töiden takia pentu joutuu olemaan yksin välillä 9-12 tuntia ja tuo tuntuu liian pitkältä ajalta.

Tuo aika on mielestäni liian pitkä aika pennulle olla yksin. Luovutusikäinen pentu syö vielä neljä kertaa päivässä ja hädän pidätyskyky on aika olematon, (eikä se vielä pidättää välttämättä tajuakaan). Sisäsiisteyden kannalta on huono asia, jos kukaan ei pääse pissattamaan pentua päivän aikana, sillä pentu helposti oppii, että kun on hätä, pissataan sisälle.

Ainakin totuttelua koira vaatii uuteen kotiin tullessa, joten olisi hyvä jos pystyisit olemaan vapaalla vaikka sen viikon pennun tultua. Sitten HETI alat opettaa sitä yksinoloon pieniä aikoja kerrallaan, ettei koira jää ensimmäistä kertaa yksin kun viikon päästä menet töihin. Muuten tuo yksinoloaika ei mielestäni ole ongelma, mutta jos saisit jonkun ruokkimaan ja ulkoiluttamaan koiran työpäiväsi aikana? Tiedän dobermannin, jonka omistaja joutui olemaan 10-12h päivässä töissä koiran ollessa pentu, ja toimintakykyisenä yksilönä koira kyllä keksi itselleen tekemistä päivien aikana, mm. oppi avaamaan kaapit ja pakastimet ja vetämään tavarat kaapeista pihalle. Dobermanneilla tuntuu nykyään olevan myös eroahdistusta jonkin verran, ja sen seurauksena koira saattaa yksinollessaan laittaa asuntosi remonttiin ja huutaa kurkkusuorana koko päivän. Toki voi olla, että tulevalla koirallasi on rautaiset hermot, eikä sitä heilauta pitkätkään yksinolot, mutta välttämättä asia ei näin ole, joten kannattaa varautua siihen toiseenkin vaihtoehtoon.

Asunnon koolla taas ei ole mitään merkitystä. Asunnon pitäisi olla koiralle paikka, jossa syödään ja nukutaan, ja kaikki aktiviteetti tapahtuu ulkona. Muista opettaa koirasi myös rauhoittumaan! Energisellä dobermannilla se voi joskus olla ongelma ja sitä pitää oikeasti opetella ja palkata koiraa kun se on rauhassa. Koiralla on myös hyvä olla oma paikka missä se opetetaan nukkumaan, joten se osaa hakeutua sinne myös yksinollessaan. Esim. häkki joka on peitetty kankaalla, ja ovi häkistä auki on ainakin meillä toiminut hyvin, eikä koira tee tuhojaan, kun tuntee olonsa turvalliseksi omassa "pesässään".

Kuinka paljon olet tutustunut rotuun? Netissä on ainakin kiva foorumi mihin kannattaa mennä, jos haluat lisää tietoa dobermanneista eli http://www.kriegerhof-dobermanns.com/forum/index.php. Myös sdy:n sivuilta löytyy kaikenlaista tietoa rodusta ja myöskin foorumi, tosin hieman kuivempi sisällöltään. www.sdy.fi

Tässä nyt jotain mitä tuli mieleeni. Suosittelen kyllä kirjautumista tuonne dobberifoorumille, ellet siellä ole jo, sillä sieltä saat kyllä neuvoja ja mielipiteitä moniin asioihin. On hyvä, että mietit näitä asioita ENNEN kuin olet koiran hankkinut, ettei sitten tule mitään yllätyksenä, vaikka niiltä et kyllä tule säästymään, mikäli dobermannin päätät ottaa, on ne vaan sellaisia veijareita ;). Pitkää pinnaa tulet kyllä tarvitsemaan, mutta mielestäni dobermann voi soveltua myös ensimmäiseksi koiraksi, mikäli sen kanssa jaksaa nähdä vaivaa. Mitään helppoa koiraa siitä ei todennäköisestikään tule. Aiheesta löytyy myös pitkä keskustelu tuolta dobberifoorumilta.

Saako muuten kysyä, mistä kennelistä pentua olet ottamassa?

 

[Pehvanssi]

Itsellä koira oli 1vko jälkeen sen 8,5h yksin, koska töissä käyn. Ei mitään ongelmia alkuaikoina, sitten tuli se touhuvaihde ja erään sohvan, parin kenkiä ja muutaman kirjan jälkeen ostin häkin. Pistin web-kameran liiketunnistuksella seuraamaan, mitä koira tekee pienessä tilassa. Sen 8h aikana se nousi 3 kertaa ja käänsi kylkeä.

Tääkään ei varsinaisesti vielä tarkota sitä, että koiralla olis lystiä löhötä sen 12 h. Koira kun ei voi käydä lukemassa välillä pakkista ja pelata pleikkaa. Sohvankaan repiminen ei paljoa hyövytä koska siitä tulee sanktiota. Kyllähän mieki makaisin sen ajan jos ei muuta mahdollisuutta olis.

Eli unohda noi shöy-shöy puudelijutut, otat koiran ja pidät sen kanssa hyviä hetkiä kun olette yhdessä.

Niin että raavas ja karski koira kestää mitä vaan? Jos muuta puhutaan niin se on sitte puudelihömpötyksiä? Okei.

 

[PoP]

...Koiralla ei ole ns. aikakäsitystä, kuten ihmisellä...

Mistä sitten johtuu että jos käyn esim kaupassa tai postilaatikolla, niin takaisin tullessa koira saattaa vaan vilkaista kuka tuli, kun taas jos olen päivän tai enemmän pois, niin voi sitä elämää kun on ollut niin ikävä?

Ei koira tietenkään tiedä paljon kello on(vai tietääkö...?), mutta kyllä se tajuaa eron minuuttien ja tuntien/päivien välillä.

Tosin onhan ihmiset joskus luulleet tosissaan että koirat ei tunne kipuakaan, saatikka sitten ajattele.

 

[denile]

Mistä sitten johtuu että jos käyn esim kaupassa tai postilaatikolla, niin takaisin tullessa koira saattaa vaan vilkaista kuka tuli, kun taas jos olen päivän tai enemmän pois, niin voi sitä elämää kun on ollut niin ikävä?

Jostain olen lukenut, että koiralla olisi kai jonkinlainen käsitys ajasta johonkin puoleen tuntiin - tuntiin saakka, mutta sen jälkeen se ei tiedä kauanko on ollut yksin. Tosin uskon kyllä että sillä on jotain merkitystä koiralle onko se yksin kaksi vai kaksitoista tuntia, eli jos päivä menee liian pitkäksi niin uskon sen kyllä tajuavan jotain. Varsinkin kun tulee nälkä ja pissahätä, mutta tämä siis ihan oma ajatukseni.

Uskon että koira voi oppia siihen, että kun menet hakemaan postia tai käyt kaupassa se tietää, ettet ole kauaa poissa. Saatat tehdä jotain tiettyjä asioita, joita teet aina lähtiessäsi kauppaan tai postia hakemaan, joten koira on oppinut, että tulet kohta takaisin.

 

[Pehvanssi]

Niin onhan näitä tutkimuksia että koira mm. näkee kaiken ylösalaisin, punaisena, musta-valkoisena ja milloin milläkin tavalla. En oikeen usko ihan noin jyrkkään ajantajun menettämiseen.
Vaikka koiralla oliskin semmonen "tunnin muisti" niin sitten sillä olis vaan 12* 1h tylsää sen 1* 12h sijasta.