dermografismus ja kutiava iho

AGR sanoi:
Noi voiteet toimii usein vain oireisiin eivätkä hoida itse taudin syytä. Joka voi hyvinkin löytyä ruokavaliosta. Useissa ihottuma tapauksissa syy löytyy jostakin ruoka-aineesta.

Oma ihottumani on/oli ojentajissa, kasvoissa, kaulassa, rinnassa-vatsassa. Kutinaa ei ole oikeastaan kuin kaulan alueella ja joskus ojentajissa. Nyt tosiaan kun eliminoin gluteenin ruuastani niin iho näyttää parantumisen merkkejä. Vatsakin toimii paremmin.

Kannattaa ehkä alkaa selvittelemään josko se voisi johtua jostakin ruuasta jota syöt. Se voi olla jotakin jota olet syönyt koko ikäsi mutta vasta pikkuhiljaa olet herkistynyt sille. Yhden lääkärin puheisiin ei kannata luottaa näissä asioissa.
Click to expand...
Lueskelin nyt juttuja ihokeliakiasta ja oireet tuntuivat täsmäävän aika hyvin.. Jännää kun lääkäri ei ole missään vaiheessa puhunut sellaisesta mitään. (Olen siis käynyt tämän vaivan takia sen luona varmaan noin 10 kertaa..)

On vaan kohtuu vaikeaa käydä nyt inttiaikana muiden lääkäreiden luona. Eikä tämä lääkäri pyynnöistä huolimatta ole kirjoittanut lähetettä ihotautilääkärille kuin yhden kerran noin 3kk sitten.. Se oli siis sellainen reissu josta jäi käteen tämä dermografian toteamus, jonka silloinkin totesi hoitsu eikä ihotautilääkäri. Käyn nyt maanantaina kysymässä viimeisen kerran siltä armeijan lääkäriltä tästä asiasta ja sanon että hoidan asiaa siviililääkärin kautta itse jos mitään ei tapahdu vieläkään.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Pikivirta sanoi:
armeijassahan just saa hyvin kaikkia voiteita. sielt saa ilmasen hoidon ja lääkkeet eli kannattaa käydä myös heidän juttusillaan
Click to expand...
Siis olen nyt noin puoli vuotta käyttänyt intin kustantamia lääkkeitä yms. Hyvä homma kun saa ilmaiseksi, mutta epäilen inttilääkärini pätevyyttä.. Olen siis ollut hänen kanssaan tekemisissä lukuisia kertoja tämän ongelmani kanssa.
 
hehe, kuulostaa kyl jokseenkin tutulta. aina kun näki lääkärin(olin vexissä lähettinä) nii se katteli ihoo ja oli määräämässä ataraxia vaikka monta kertaa sanoin et se ei toimi mulla kunnolla kun kuitenkin kutisee ja väsyttää vaan ihan käsittämättömästi.
kenties pulaa sotilaslääkäreistä kun tuntuu että arpomista on vähän joka paikassa
 
Pyydä lääkäriltäsi Prednison nimistä lääkettä.
Prednison + Atarax tehosi minulla todella nopeasti kun kaikki muut oli kokeiltu viiteen kertaan. Nyt ei ole vaivannut ikuisuuksiin. Mutta pidän vielä noita lääkkeitä varalla tuolla kaapissa.
 
Kultakutri sanoi:
Pyydä lääkäriltäsi Prednison nimistä lääkettä.
Click to expand...

Tai sitten älä.. Suun kautta otettava kortisoni on aika tömäkkä lääke, varsinkaan jos ongelman nimikään ei ole tiedossa..

Ehkä se ihotautilääkäri on se oikein osoite..
 
Lääkärit diagnosoi minulla stressiperäisen allergisen reaktion. Kävin ihotautilääkärillä ja ystävä on sisätautien erikoislääkäri. Kumpikaan ei osannut sanoa muuta. Ihotautilääkäri sanoi että stressiä syytetään silloin kun lääkäri ei osaa muuta sanoa ja allergiatestit ei kerro selvää vastausta.
Koko kehoni oli punaisten paukamien peitossa kuten tuossa nokkosrokossa. Silmät turposivat umpeen ja ylähuuli samaten. Muutamana päivänä tunsin miten henkitorvikin alkoi turvota. Sen takia ystäväni kirjoitti minulle tuota Prednisonia.
Hyvin vahva lääkehän se on ja käytetään tietääkseni myös syöpähoidoissa. Olin kuitenkin kokeillut aivan kaikki muut allergialääkkeet.
Ataraxia sain sen takia että olin raapinut sääreni niin pahasti että lääkäri pelkäsi jalkojeni tulehtuvan. Atarax on voimakas antihistamiini joka auttoi tosi nopeasti tuohon kutinaan ja rauhoittavan vaikutuksen ansiosta auttoi nukkumaan.
Käskettiin syömään näitä lääkkeitä noin kaksi viikkoa vaikka oireet hävisivät kokonaan viikossa.

Kerron nyt vain mikä itselläni auttoi. Jos kenelläkään on yhtä voimakkaita oireita kun minulla niin voi kysyä lääkäriltään noista lääkkeista enemmän.
Tiedän kuinka kammottavalta tuollainen tuntuu. Jos olisin vielä tuossa tilanteessa, kyselisin varmasti kaikista mahdollisista paikoista apua.
 
Päivitetäänpäs hieman tilanne..
Sain tossa kesäkuussa sitten kortisonitabletteja kuurin. Se kesti muistaakseni pari viikkoa ja tehosi tosi hyvin. Tosin melkein heti kuurin loputtua oireet alkoivat tulla takaisin päivä päivältä. Kesä meni kuitenkin suht hyvin ja sain nukuttuakin ilman ataraxia pitkän aikaa. Uskoisin että runsas auringonotto auttoi oireisiin ainakin hieman. No raapiminen oli silti päivittäitä..

Syksyn saapuessa kävin sitten kontrollissa ihotautilääkärillä ja sitten testattiinkin ihokeliakiaa, koska kyynärpääni ja polveni "ruvet" viittasivat siihen. Näytepala otettiin ja verikokeita. Olin jo aika varma että ratkaisu löytyi. Mutta mutta miten kävikään..Ei ihokeliakiaa. Nyt ollaan sitten taas epätietoisuudessa. Kutinakin on nyt taas syksyn kunniaksi pahentunut ja joudun syömään ataraxia, jotta saan nukuttua. Aina sekään ei tosin tunnu auttavan. Pitää varmaan hankkia oikeita unilääkkeitä kohta.

Niin ja nyt myös isäni on alkanut kärsiä samoista oireista. Hänkin valittaa kutinaa ja ei saa nukuttua öisin. Aluksi luulin että se olisi vaan jotain "luulosairautta" sillä, koska yksikään tupakaverikaan ei saanut oireita silloin kun olin vielä intissä. Nyt tosin isän oireet tuntuvat olevan ihan totta.

Mahanikin on ollut nyt "kuralla" jo reilun viikon. Kuituja tulee yllinkyllin ja muutenkin aina ennen vatsani on toiminut hyvin näillä eväillä. Tämä nyt taas viittaa mielestäni siihen keliakiaan, mutta testi sanoi jo vastauksen siihen.. Jotain logiikkaa siinä keliakiassa silti olisi ollut, koska isän veljellä on keliakia.

Miten tästä eteenpäin? Jaa, päivä kerrallaan, yö kerrallaan. Olen harkinnut yksityiselle ihotautilääkärille menoa, jos sieltä löytyisi "parempaa" tietoa. En tiedä, olen vaan niin täynnä tätä kutinaa. Kellään vastaavanlaisia kokemuksia?
 
Kultakutri sanoi:
Sen takia ystäväni kirjoitti minulle tuota Prednisonia. Hyvin vahva lääkehän se on ja käytetään tietääkseni myös syöpähoidoissa.
Click to expand...
No ei se nyt niin vahva/vaarallinen lääke kai ole kun sitä kerran määrätään kaltaiselleni astmaatikolle 20 mg annoksena itsehoitoon periaatteella: "ota 1-2 viikon ajan jos tarvitset".

Olen käyttänyt sitä myös vaikeimpina allergiakeväinä pahimpien iho-oireiden kukistamiseen - perustyöterveyslääkärille kun tuntuu jostain syystä :confused: olevan todella vaikeaa kirjoittaa II/III-luokan kortisonivoidereseptejä, eikä millään viitsisi aina juosta hakemassa reseptiä erikoislääkäriltä.
 
allergiasta kärsitty yli 30 vuotta. nuorena ei voinut ulkona olla kesällä ollenkaan, koska kesä vietettiin porukoiden mökillä, ja tietenkin metsää, nurmikkoa, peltoja yms. ympärillä. useita vuosia nuoruudessa piikitetty injektoiden ihon alle eri allergisia tekijöitä, ja testailtu mille kaikelle allerginen. no, lähes kaikelle. atooppinen ihottuma välillä 14-19 vuotta. sen verta paha, että raavin kasvoni vereslihalle öisin, kyynärtaipeista sun muista puhumattakaan. kortisonia käytin kasvoihinkin monia viikkoja putkeen, kun kukaan lekuri ei sitten viitsinyt kertoa ettei niitä saisi käyttää pitkiä aikoja. no, tuloksena sitten nykyisin ohuempi iho kasvoissa. tuollainen ´dermografismus´ iho minulla on ollut niin pitkään kun muistan - tosin nyt vasta kuulin tuollaisen nimityksen sille. lukiossa luokkakaverit pelaili forkullani jätkänshakkia, vetelemällä täytelyijykynän päällä ihoon viivoja (ilman lyijyä tietty :rolleyes: ), jotka sitten hetken päästä kohosivat tosi teräviksi ja punaisiksi viivoiksi. mitä paksummalla esineellä painoi, sitä paksumpi kohouma. ja sama jatkuu edelleen. itse asiassa ihoon tulee jälkiä, kun ottaa paidan pois päältä, jossa on jotain niinkin terävää, kuin vaikkapa kireämpi sauman kohta. jäljet häviävät toki ajan kanssa, mutta eivät ihan heti. heh, ja kaikista hauskin - kun aivastan, minulta lähtee ääni. :rolleyes: johtunee ilmeisesti äänihuulten turpoamisesta paineen vaikutuksen seurauksena, kun aivastus tulee. tätä kaikkea on ollut - ja tulee olemaan. onneksi sentään kutina jäi sinne teinivuosien atooppiseen ihottumaan, ja kesällä pystyy sentään ulkona olemaan niin, että henki kulkee.

joka tapauksessa, elämä jatkuu silti. tietty kiva olis, jos jotenkin sais tuon ihon vähemmän ärsyyntyväksi, mutta en enää oikein jaksa uskoa, että se siitä mihinkään muuttuu, kun se nyt jo sen 30 vuotta on tuollainen ollut. life sucks sometimes, mutta so? jokaisella on omat ristinsä.

edit. ja toki 30 vuoden aikana myös testattu lähestulkoon kaikki mahdolliset allergialääkkeet.
 
Mielenkiintoinen juttu, nimittäin itselläni on parin-kolmen viime kuukauden aikana alkanut ihoa kutittaessa ja hieman kutiavaa kohtaa raapiessa nousemaan iholle punaisia paukamia; aivan kuin hyttysenpiston jälkiä. Olen miettinyt onko kyseessä allergia pyykinpesuaineelle tai jollkein saippualle, mutten ole vielä keksinyt mikä se voisi olla. Samoin miehen partavesi aiheuttaa punaisia läikkiä leukaan ja kaulaan, kai jotain yliherkkyyttä sekin? :rolleyes: Täytyypi tsekata nuo ihotautisivut, lääkärille en vielä ole ajatellut lähteä.
 
Osaako kukaan suositella mitään hyvää ihotautilääkäriä? Ajattelin käydä näyttämässä ihottumaa ja hoidattaa sen pois. Lääkäri saisi olla mielellään 09-alueella. Alkaa mennä usko noihin ulkomaalaisiin terveyskeskuslääkäreihin...
 
On kohtuu omituisia tapauksia nuo ihottumat ilmeisesti yleensäkin. Itselläni ei ollut ollut koskaan mitään ihottumaa, kunnes päivänä muutamana kainalot rupesi kutisemaan ihan perkeleesti. Raapiminen tuntui hyvältä, joten sitä tein viikon tai parin ajan. Siinä samalla kainalot alkoi punottamaan, ja seuraavat neljä kuukautta olivat jatkuvasti kirkkaanpunaiset, vaikka kutina oli jo mennyt pois. Niiden neljän kuukauden jälkeen rupesivat kyynärtaipeet ja polvitaipeetkin punottamaan, ja sama kutinaprosessi toistui niissäkin, eli ensin kutisivat, ja ehkä viikon sisällä rauhoittuivat, mutta jäivät punaisiksi. Kuukauden verran homma pysyi samana, eli kaikki taipeet punersi.

Syystä tai toisesta ihottuma rupesi sitten leviämään noista taipeista joka suuntaan ulospäin, ikään kuin "polttaen" tervettä ihoa ympäriltään, ja viikon sisällä punaisia läiskiä ja suurempia punaisia alueita oli ympäri kehoa. Parilla lääkärillä kävin, ja molemmat ihmettelivät kun ihottuma ei kutia vaikka näytti sellaiselta. Apolaria käskettiin sivelemään joka paikkaan missä ihottumaa on, ja saippuan tilalle määrättiin Aqualan L -voide. Verikokeita on otettu, ja loppuviikosta kuulen tuloksia. Muuta ei ole osattu sanoa. Tuolla Apolarilla kyllä lähti esim. kyynärtaipeiden valtava punotus kahdessa päivässä kun aamulla ja illalla voiteli. Toisaalta iho menee nopeasti "paperiseksi" tuosta kortisonivoiteesta, eikä apu ole kuin tilapäinen.

Saattoi olla että kasautuneella stressillä oli vaikutusta tuohon yllättävään leviämiseen. Tuntui myös auttavan kun vaihdoin pyykinpesuaineen sensitive-tyyppiseen. Lopulta tuo saippuan korvaaminen voiteella tuntui nyt rauhoittavan ihoa sen verran, että punottavat alueet on suurimmaksi osaksi hävinneet.

Mielenrauhan on varmasti säästänyt se, ettei tuo ihottuma ole kutiavaa sorttia.
 
Itse olen sairastanut kyseistä Dermografismus piirtopaukamointi ihottumaa jo reilut 2 vuotta. (Lääkärissä ei ole tullut käytyä, olen vain lueskellut netistä ja tehnyt omia diagnooseja, kun ei lääkäreistä näy olevan apua). Se alkoi aivan yllättäen ja aloin raapimaan itseäni selästä. Kutina ei meinannut lakata ja menin peilin eteen katsomaan selkääni. Se näytti aivan siltä kun minua olisi ruoskittu. Valkoisia viivoja täynnä ja iho punaisena.
Itselleni tulee paukamoita todella herkästi, siihen ei tarvi kuin aivan pieni raapaisu ja iholle nousee valkoinen viiva jonka tausta punertaa ja kutisee. Joskus en edes huomaa raapaisua, vasta kun näen ihossani paiseita ja kutinaa. Paiseita nousee päästä jakoihin jopa kasvoihin.
Todella harvinaista, joskus jopa sormiin.
Olen kokeillut joitakin lääkkeitä, josta jotkut auttavat ja taas jotkut eivät.
Olisi hauska tietää pääseekö tästä helvetistä ikinä irti..
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom