CHAOSWEAVER Shadow World Recordsille

Angel-biisi löysi juuri tiensä MySpaceen. Kommentit tervetulleita.
No pistetääs.

Onkos tää Angel kipale saanut Radio Rockilla radiosoittookin ny viimeaikoina, oisko ollu Torstain Terävämmissä? Ihan muistelen höristäneeni korviani ja kuunnelleeni, et "Hei, mikäs tää on?".

Ekana pisti korviin todella hyvät saundit. Bassot jytisevät tanakasti, mutteivat liian päällekäyvinä. Monella nykybändillä ei saundeista mitään muuta jääkään mieleen, kuin ärsyttävän monotoninen tuplabasarin nakutus. Ei ole myspacesta, eikä muutenkaan, kovin monen bändin kohdalla noin huippuluokan saundeja jäänyt mieleen. :thumbs:

Vaikka musiikissanne on paljon vivahteita ja instrumentteja, pysyy homma näpeissä, niin saundien (kaikesta saa kunnolla selvää, taustat pysyvät selvästi taustoina ja pääosissa olevat instrumentit etualalla, kuten pitääkin, näin ainakin studiokäyttöön suunnitelluilla kuulokkeilla kuultuna), kuin sovituksen ja sävellyksenkin puolesta, tästä pisteet ja korkeat semmoiset. Monesti bändi yrittää olla moisessa progeilussa näppärämpi, mitä onkaan ja tuloksena on :kakka:. Toiset (kuten esim. Opeth, Nile ja te, nojoo, on teillä kahden edellämainitun mahtavuuteen vielä matkaa, muttei ihan hirveen pitkästi) hoitavat homman niin, että kuuntelija jää vain myönteisessä mielessä hämmästelemään, että miten helvetissä ne pystyy pitämään noinkin hämmentävän spektaakkelin kasassa ja tiiviinä.

Locked in a Coffin on ehkä mun makuun paras noista kolmesta kipaleesta, koska on eniten kuolometallinen ja vähiten bläkkistä. Eli mähän olen vanha hevari ja death metal alalajeista lähimpänä sydäntä, bläkkiksestä taas en ole koskaan tykännyt. Progempi kamakin iskee joskus, kuten esim. Kingston Wall, Pekka Pohjola ja Opeth.

Jännä, miten teidän musiikissa kuulostaisivat kitarat olevan "alistettuna" rytmiä tukemaan melkein pelkästään. Toisaalta noin on monella muullakin bändillä (ehkä Nightwish tunnetuimpana esimerkkinä) ja teilläkin syynä on varmaan se, että melodioita luodaan paljolti syntikoilla. HUOM! em. ei ole hyvä eikä huono asia, kunhan vaan pistin merkille. Kitarat ovat siitä joustava soitin, että niillä voi tukea sekä melodioita, että rytmipuolta ihan kätevästi, riippuen ihan siitä, mikä bändin musiikkiin parhaiten sopii.

(välihuomautus: perkule, että White Noisekin kasvaa loppua kohti aika vahvaksi ralliksi! ja on vivahteikkaampi, kuin Locked in a Coffin, toista kertaa kuuntelen kipaleita vasta läpi)

Jos Angel oli radiossa kuulemani kipale, niin en ihmettele. Siitä jää varmaan helposti pianomelodia ihmisten mieleen. Ihan ok kipale ja varmasti radioon sopivampi (= helpompi, jos nyt teidän musasta niin voi sanoa :D ), mutta noi kaksi muuta ovat mun makuun parempia.

Oikeastaan ainoat moitteet menevät makuasioiden puolelle. Mä kun en bläkkiksestä enkä Dille Burgerista ole koskaan tykännyt, niin musanne ajoittaiset bläkkisvivahteet häiritsevät. Tosin niitä on aika harvassa, lähinnä välillä korkealla menevä ns. kärinävokalisointi. Mutta kokonaisuutena olen varma, että Dimmusta tykkäävien kannattaisi ehdottomasti tsekata Chaosweaver. Pidän erittäin todennäköisenä, että tykkäävät teidänkin musastanne.
 
Itselle tuli kovastikin mieleen kotimainen bändi Shade Empire. Etenkin vokaalit ovat välillä täysin samankuuloiset - sama laulaja? Tarkoitan niitä vähän sekopäisiä, korkeempia voksuja.
 
Tarttee ensimmäiseksi kiittää perinpohjaisesta palautteesta, eli ktosh!

Onkos tää Angel kipale saanut Radio Rockilla radiosoittookin ny viimeaikoina, oisko ollu Torstain Terävämmissä? Ihan muistelen höristäneeni korviani ja kuunnelleeni, et "Hei, mikäs tää on?".
En ole satavarma, kun ei tule hirveästi kuunneltua radiota, mutta ainakin Locked in a Coffin ja Flaming Rain ovat kyseisessä ohjelmassa soineet - ensin mainittu useampiakin kertoja.

Ekana pisti korviin todella hyvät saundit. Bassot jytisevät tanakasti, mutteivat liian päällekäyvinä. Monella nykybändillä ei saundeista mitään muuta jääkään mieleen, kuin ärsyttävän monotoninen tuplabasarin nakutus. Ei ole myspacesta, eikä muutenkaan, kovin monen bändin kohdalla noin huippuluokan saundeja jäänyt mieleen. :thumbs:
Kyllä niitä viisi kuukautta studiossa hinkkailtiinkin, heh...

Monesti bändi yrittää olla moisessa progeilussa näppärämpi, mitä onkaan ja tuloksena on :kakka:. Toiset (kuten esim. Opeth, Nile ja te, nojoo, on teillä kahden edellämainitun mahtavuuteen vielä matkaa, muttei ihan hirveen pitkästi) hoitavat homman niin, että kuuntelija jää vain myönteisessä mielessä hämmästelemään, että miten helvetissä ne pystyy pitämään noinkin hämmentävän spektaakkelin kasassa ja tiiviinä.
Emme lähteneet tarkoituksellakaan kikkailemaan soittotaidoilla, vaan panostimme mahdollisimman monipuolisiin sävellyksiin ja sovituksiin. Eipä näillä taidoilla olisi paljon progeiltukaan. :dance2:

Locked in a Coffin on ehkä mun makuun paras noista kolmesta kipaleesta, koska on eniten kuolometallinen ja vähiten bläkkistä.
Tykkään itsekin eniten juuri tuosta kipaleesta, vaikka mustempikin kama tippuu henk koht. Siinä fiilis, sanat ja sävelet kohtaavat sulavimmin.

Jännä, miten teidän musiikissa kuulostaisivat kitarat olevan "alistettuna" rytmiä tukemaan melkein pelkästään. Toisaalta noin on monella muullakin bändillä (ehkä Nightwish tunnetuimpana esimerkkinä) ja teilläkin syynä on varmaan se, että melodioita luodaan paljolti syntikoilla.
Joo, kitarat ovat tietoisesti taustalla. Jätimme enemmän tilaa laululle ja sinfonisille elementeille.

Mutta kokonaisuutena olen varma, että Dimmusta tykkäävien kannattaisi ehdottomasti tsekata Chaosweaver. Pidän erittäin todennäköisenä, että tykkäävät teidänkin musastanne.
Tänks! Lähetinkin itse asiassa levyt Galderille ja Hellhammerille. Saas nähdä, mitä Dimmut pitävät meistä... Filhtin basisti Dave ainakin diggaili.
 
Puppetmaster of Pandemonium julkaistiin tänään Englannissa, Irlannissa, Skotlannissa ja Walesissa, perjantaina vuorossa Saksa, Itävalta ja Sveitsi. Jälkimmäisten jakelun hoitaa Universal.
 
Tässäpä tiedotetta tulevasta.

CHAOSWEAVER ÄÄNITTI ARMY OF LOVERS -HITIN HETA HYTTISEN KANSSA!

Sinfoninen äärimetalliyhtye Chaosweaver yllätti äänittämällä ruotsalaisen popbändi Army of Loversin takavuosien Crucified-megahitin juonto- ja toimittajantehtävistä tutun Heta Hyttisen kanssa. Matalaa profiilia musiikillisista ansioistaan pitävä Hyttinen on opiskellut Tampereen konservatoriossa toistakymmentä vuotta ja harrastanut laulamista lapsesta lähtien – onhan hän esiintynyt Mikko Alatalon lastenlevyilläkin 1980-luvulla!

– Tosiasia kuitenkin on, että eipä oikeasti ole tullut laulettua 15 vuoteen. Pelotti, tuleeko pillistä enää mitään muuta kuin korinaa, Hyttinen pohtii.

– Kun Tuskassa tullaan kysymään puskan takaa näin omituista asiaa, pakkohan siihen oli sanoa kyllä! Olin myös aivan saletti, että tästä proggiksesta tulee ihan törkeen mainio, kun biisi on niin kunkku.

Raskaasta musiikista pitävä Hyttinen myöntää, että hänessä asuu kaappipoppari, joka nostaa päätään, kun kappaleessa on jotain koukuttavaa. Crucifiedin hän luokittelee legendaariseksi.

– Otaksuin yhtyeen linjaa ajatellen, että nyt laitetaan raskaampaa vaihdetta päälle. Oli älyttömän hauskaa ja 15 vuoden karstat lähtivät rööreistä heittämällä. Just kuuntelin lopputulosta ja pakko sanoa, että se on ihan vitun mainio! Ihan sama, kuinka paha päivä on, mutta tuon kuulemisen jälkeen ei paljon murheet paina.

Crucified-cover julkaistaan Chaosweaverin Puppetmaster of Pandemonium -levyn toisella painoksella 30.7. Kappale löytyy samana päivinä myös musiikkilataamoista ja siitä voi käydä kuuntelemassa pätkän jo nyt yhtyeen MySpacessa.

Puppetmaster of Pandemonium on julkaistu tähän mennessä yhdeksässä eri maassa. Viimeisimpänä se ilmestyi Saksassa, Sveitsissä ja Itävallassa, joissa albumia jakelee maailman suurin levy-yhtiö Universal Music ja sitä promotoi Brainstorm Music Marketing (Metallica, Marilyn Manson, Rammstein). Useiden muiden maiden julkaisuista neuvotellaan paraikaa.

Chaosweaverin musiikkia on kuvailtu epätavalliseksi sekoitukseksi tummasävyistä metallia, paisuttelevaa elokuvamaalailua ja klassisen musiikin dramatiikkaa. Puppetmaster of Pandemoniumilla vierailivat myös Jules Näveri (Profane Omen & Enemy of the Sun), Tommi "Rotten" Virranta (Survivors Zero & ex-Deathchain), Aleksi Munter (Swallow the Sun) ja Ville Sorvali (Moonsorrow).
 
CHAOSWEAVERIN DEBYYTIN ERIKOISPAINOS KAUPOISSA, BÄNDILLE SPONSORISOPIMUKSIA JA KOKOONPANOMUUTOS

Chaosweaverin Puppetmaster of Pandemonium -albumin Crucified Edition -erikoispainos ilmestyy tänään 30.7. Levyn bonuksena komeilee keskustelua herättänyt Army of Lovers -cover Crucified, jossa vierailee toimittaja- ja juontajakuuluisuus Heta Hyttinen. Musiikkilataamoistakin löytyvän kappaleen voi käydä kuuntelemassa kokonaisuudessaan osoitteessa www.myspace.com/chaosweaverband.

Ylistetyn debyyttialbuminsa myötä yhtye on haalinut itselleen useita yhteistyökumppaneita. Chaosweaveria sponsoroivat Soundatan maahantuomat Schecter-kitarat, Ampeg-bassovahvistimet, Røde-mikrofonit, Radial Tonebone -efektipedaalit ja Skull Strings -kielet sekä Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan Kukko Pils -olut.

Yhtye on kokenut myös muutoksen kokoonpanossaan. Perustajajäsen, säveltäjä-kitaristi Kole ei kuulu enää yhtyeen vahvuuksiin musiikillisten ja henkilökohtaisten erimielisyyksien takia. Kolen tilalle ei pestata uutta soittajaa, vaan bändi jatkaa kuusijäsenisenä.

Chaosweaverin musiikkia on kuvailtu epätavalliseksi sekoitukseksi tummasävyistä metallia, paisuttelevaa elokuvamaalailua ja klassisen musiikin dramatiikkaa. Puppetmaster of Pandemoniumilla vierailivat Jules Näveri (Profane Omen & Enemy of the Sun), Tommi ”Rotten” Virranta (Survivors Zero & ex-Deathchain), Aleksi Munter (Swallow the Sun) ja Ville Sorvali (Moonsorrow).

TILAA ÄXÄSTÄ hintaan 15,90!

Tuskasin Chaosweaver-haastikset:
- Osa I
- Osa II

www.chaosweaver.info | www.myspace.com/chaosweaverband | www.shadowworld.fi
 
Back
Ylös Bottom