- Liittynyt
- 31.3.2006
- Viestejä
- 4 857
Noniin, nyt sitten on kamerakalusto vaihtunut ja ensituntumaa otettu.
Entinen kalusto oli siis Canonin 'kärkipäästä' olevaa kalustoa ja osasta olen tännekin kirjoitellut juttuja:
Canon 1DmkIII
Sigma 120-300 f2.8 EX APO HSM
Canon EF 24-105 4L IS
Canon EF 16-35 2.8L II
Canon EF 85 1.2L II
Sigma 12-24
Sigma 1.4 TC
Kenko loittorengassetti
Canon kulmaetsin
580 EX salama
Sitten saavutaan nykykaluston Hand's On -previkkaan, ei vielä mitään syvällisempää mutta sitäkin tulee ajan kanssa.
Rungoksi valikoitui siis Nikon D3, tässä mietin pitkään D700:en hankintaan, mutta päädyin kuitenkin tähän lippulaivaan Nikonin valikoimasta, sillä Canonissakaan ne ei ole koskaan pettäneet:
Rungon tuntuma on hyvä heti alkumetreiltä. Tosin täytyy myöntää, että pieni ero otteessa vaakakuvaus/pystykyuvausvälissä on isompi, mitä se oli 1DmkIII:ssa. Kai tuohonkin tottuu.
Joitakin erinomaisia ratkaisuja on, kuten valintakiekon lukitus. Lisäksi pari erinomaisuutta on, eli omat valintanamiskat valotuksen mittaukselle ja autofocukselle, jolloin ne on nopeita käyttää, eikä tarvi valikkojen takaa etsiä.
Säädettävyys rungossa on way over, eli en vielä ole noihin kaikkiin nappeihin omia toimintojaan valinnut. Lähes jokainen namiskyykkeli on ohjelmoitavissa ja sanotaanko, että ajan myötä tulen niihin ohjelmoimaan tarvittavat toiminnot. Nyt mennään vielä perusasetuksilla.
D3:n kohinatasot yllättää kyllä jatkuvasti ja positiiviseen suuntaan. Esim. noi Bullin kuvat mitä kuvasin on pääasiassa ISO6400 arvolla kuvattuja ja täysin kohinakäsittelemättömiä. Aikakausilehti tai isompikin vedos onnistuu mainiosti, varsinkin jos niille tuikkaa edes ripauksen kohinanpoistoa. Webbikuviin sitä ei edes tarvitse. Muutama ISO-sample siitä, kun testasin Rajalassa Turussa ko. kameraa ja 14-24/2,8G putkea löytyy täältä: http://www.tlp.fi/D3/ Kohinasta voisi lisätä vielä sen verran, että Canonissa on tottunut enemmän värikohinaan, punaisia pisteitä siellä täällä ja ne on käytännössä pirun ikävän näköistä. Nikonin kohina on enemmän monokromaattista, filmimäistä raetta joka estetiikkapuolella ei pilaa kuvaa värikohinamaisesti.
AF:ää jos vertaa 1DmkIII:n ja D3:en välillä, niin noissa ei oikeastaan ole paljoakaan eroja. Ehkä Canonin ristikkäissensorien sijoittelu reunemmalle tuo enemmän käyttökelpoisutta, mutta tässä ne menee aikalailla 50-50. Liikkuvaa en ole vielä kuvannut, joten siltä puolen ei tietoa ole sen kummemmin.
Rungosta tulossa lisää juttua, kunhan perehdyn paremmin vielä rungon ominaisuuksiin.
Optiikoista:
Rungon kanssa samassa paketissa tuli 14-24mm f/2.8G ED AF-S NIKKOR.
Tässä oli ehkä se suurin syy vaihtaa kameramerkkiä. Jotain sellaista, jonka kanssa Canon ei ikävä kyllä ole edes samalla pelikentällä. Ei vinjetoi, ei muodosta CA:ta ja on nurkasta nurkkaan suht' terävää materiaalia tarjolla. Yo. linkityksen kuvissa on ISO-samplejen lisäksi nähtävissä ko. kakkulan suorituskykyä täydellä ja f6.3 aukolla. Ei jää valittamisen varaa. Parasta, mitä laajakulmissa voit kamerasi nokalle laittaa ja hakkaa lähes kaikki kiinteätkin kuvanlaadulla. Oikeastaan ainoa ongelma mikä on, on vastavalossa muodostuva flaretus. No tuollainen pallomainen etulinssi ja vastavalo, ei taida toimia kovin hyvin yksiin missään merkissä/mallissa. Ongelma jonka tietämällä voi välttää tai ainakin sen vaikutukset minimoida.
Lisäksi samassa paketissa tuli 24-70mm f/2.8G ED AF-S NIKKOR.
Itsellä oli Canonin puolelta 24-70 2,8L joskus ja sen vaihdoin 24-105 4L IS:ään. Kumpikaan Canonin laseista ei ole aivan näin hyvä ollut kokonaislaadultaan. Kontrasti, terävyys läpi täyskennoisen kuva-alan, tarkennus yms. on tässä lasissa kyllä aivan ykkösluokkaa. Lisäksi erikoisempana juttuna on pidettävä vastavalosuoja lukitusta, joka oikeasti on lukitus. Canonilla esim. 16-35:ssa VV-suoja helposti pyörähti huomaamatta 45° väärään suuntaan ja tällöin saatiin nurkat kuvasta mustaksi. Tässä sitä ei pääse tapahtumaan, vaan se on kunnolla lukittu asentoonsa.
Tuossa väliajalla kävin ostamassa pienen tuikun pakettiin, koska sitä kuitenkin aina välillä tarvitsee. Paljoa käyttöä ei ko. vehkeelle ole, mutta joskus se on pakollinen ja silloin ei halua olla ilman. Käytin sitä parissa kuvassa Bullia kuvatessa, mutta pääasiassa kuvasin ilman salamaa. En ole vielä Nikonin salamajärjestelyn kanssa 100% sujut, joten pitää harjoitella ennen syvemmän luotaamisen aikaa. Enemmän näitä vehkeitä molempien puolella käyttäneet kyllä ylistävät Nikonia tässä hommassa selkeästi Canonia paremmaksi... tiedä sitten, jatkan kun tiedän enemmän.
Kuitenkin, SB-900:
Kun pari taloa kävin kuvaamassa, niin huomasin etten pysty enää elämään ilman kulmaetsintä. Siis tampereelle verkkikseen ja DR-5 kulmaetsin ostoon.
Tämähän on aivan must, kun kamera on jalustalla 100-120cm korkeudessa. On suorastaan pirullista kyykkiä puolipolvillaan siellä takana tuntitolkulla. Nyt vain kumartuu ja katsoo etsimestä. Canonissa minulla oli vastaava ja täytyy sanoa, että Nikkorin pojat vois tuosta kiinnityksestä ottaa kyllä oppia C:ltä. Tässä on etsimen suojalasi kierrettävä irti ja sitten DR5 kierretään siihen paikalle. Pysyy varmasti, mutta on melko työläs vaihdella. Canonissa se oli klipsihommeli, jolloin vaihdon pystyi tekemään 5:ssä sekunnissa. No kaikki ei ole näemmä ruusuilla tanssimista.
Tänään saapui viimeinen paketti englannista ja se toi matkassaan pari optista elementtiä.
Optiikaksi 70-200mm f/2.8G ED-IF AF-S VR Zoom-Nikkor
Ensituntumalta vallan manion oloinen kakkula. Canonilla minulla oli vastaava 70-200 2,8L IS pitkään käytössä, kunnes vaihdoin sen Sigman 120-300:een. No tuohon Canoniinhan tätä pitäisi jollain tapaa verrata. Nikkor on aikalailla ohuemman ja pienemmän tuntuinen, vaikkakin mitat on miltei samat. Tuossa varmaankin hämää kapeampi bajonettipuoli, joten tuntuma on kuin olisi 4L IS kourassa. AF:ää kokeilin pikaisesti ja ihan mainioltahan tuo tuntui. Kuvalaadullisia testejä tai kokeiluja ei vielä ole, joten tästä lisää sitten kun tietoa on enemmän. Tässä on kanssa VV-suojan lukitus kunnossa, kuten 24-70/2.8G:ssä.
Lisäksi paketissa tuli telejatke, Nikkor TC-14E II.
Tällaisenkin olen Canoniin omistanut, mutta sen myin pois koska 5D ei tahtonut sietää sitä zoom-putkilla. Sigman kanssa minulla oli hetken Sigman oma TC ja se tuntui pelittävän 1DmkIII +TC +120-300 kombossa vallan mainiosti. Tämän osto oli hivenen etukäteissuunnittelua, sillä ostolistalla on koira/luontokuvauksiin 300mm f/4D ED-IF AF-S Nikkor. Luulen että tilaan tuon jo tämän kuun loppupuolella. Sitten myöhemmin on tarkoitus ostaa 200-400/4 VR mutta sen hankinta painuu kyllä johonkin hamaan tulevaisuuteen, koska kyse on kuitenkin jo useamman tuhannen investoinnista.
Näiden vehkeiden kanssa ois tarkoitus elellä nyt ainakin tovi, jollei toinenkin. Toivottavasti en kauheasti pidemmässä käytössä pety :D
Entinen kalusto oli siis Canonin 'kärkipäästä' olevaa kalustoa ja osasta olen tännekin kirjoitellut juttuja:
Canon 1DmkIII
Sigma 120-300 f2.8 EX APO HSM
Canon EF 24-105 4L IS
Canon EF 16-35 2.8L II
Canon EF 85 1.2L II
Sigma 12-24
Sigma 1.4 TC
Kenko loittorengassetti
Canon kulmaetsin
580 EX salama
Sitten saavutaan nykykaluston Hand's On -previkkaan, ei vielä mitään syvällisempää mutta sitäkin tulee ajan kanssa.
Rungoksi valikoitui siis Nikon D3, tässä mietin pitkään D700:en hankintaan, mutta päädyin kuitenkin tähän lippulaivaan Nikonin valikoimasta, sillä Canonissakaan ne ei ole koskaan pettäneet:
Rungon tuntuma on hyvä heti alkumetreiltä. Tosin täytyy myöntää, että pieni ero otteessa vaakakuvaus/pystykyuvausvälissä on isompi, mitä se oli 1DmkIII:ssa. Kai tuohonkin tottuu.
Joitakin erinomaisia ratkaisuja on, kuten valintakiekon lukitus. Lisäksi pari erinomaisuutta on, eli omat valintanamiskat valotuksen mittaukselle ja autofocukselle, jolloin ne on nopeita käyttää, eikä tarvi valikkojen takaa etsiä.
Säädettävyys rungossa on way over, eli en vielä ole noihin kaikkiin nappeihin omia toimintojaan valinnut. Lähes jokainen namiskyykkeli on ohjelmoitavissa ja sanotaanko, että ajan myötä tulen niihin ohjelmoimaan tarvittavat toiminnot. Nyt mennään vielä perusasetuksilla.
D3:n kohinatasot yllättää kyllä jatkuvasti ja positiiviseen suuntaan. Esim. noi Bullin kuvat mitä kuvasin on pääasiassa ISO6400 arvolla kuvattuja ja täysin kohinakäsittelemättömiä. Aikakausilehti tai isompikin vedos onnistuu mainiosti, varsinkin jos niille tuikkaa edes ripauksen kohinanpoistoa. Webbikuviin sitä ei edes tarvitse. Muutama ISO-sample siitä, kun testasin Rajalassa Turussa ko. kameraa ja 14-24/2,8G putkea löytyy täältä: http://www.tlp.fi/D3/ Kohinasta voisi lisätä vielä sen verran, että Canonissa on tottunut enemmän värikohinaan, punaisia pisteitä siellä täällä ja ne on käytännössä pirun ikävän näköistä. Nikonin kohina on enemmän monokromaattista, filmimäistä raetta joka estetiikkapuolella ei pilaa kuvaa värikohinamaisesti.
AF:ää jos vertaa 1DmkIII:n ja D3:en välillä, niin noissa ei oikeastaan ole paljoakaan eroja. Ehkä Canonin ristikkäissensorien sijoittelu reunemmalle tuo enemmän käyttökelpoisutta, mutta tässä ne menee aikalailla 50-50. Liikkuvaa en ole vielä kuvannut, joten siltä puolen ei tietoa ole sen kummemmin.
Rungosta tulossa lisää juttua, kunhan perehdyn paremmin vielä rungon ominaisuuksiin.
Optiikoista:
Rungon kanssa samassa paketissa tuli 14-24mm f/2.8G ED AF-S NIKKOR.
Tässä oli ehkä se suurin syy vaihtaa kameramerkkiä. Jotain sellaista, jonka kanssa Canon ei ikävä kyllä ole edes samalla pelikentällä. Ei vinjetoi, ei muodosta CA:ta ja on nurkasta nurkkaan suht' terävää materiaalia tarjolla. Yo. linkityksen kuvissa on ISO-samplejen lisäksi nähtävissä ko. kakkulan suorituskykyä täydellä ja f6.3 aukolla. Ei jää valittamisen varaa. Parasta, mitä laajakulmissa voit kamerasi nokalle laittaa ja hakkaa lähes kaikki kiinteätkin kuvanlaadulla. Oikeastaan ainoa ongelma mikä on, on vastavalossa muodostuva flaretus. No tuollainen pallomainen etulinssi ja vastavalo, ei taida toimia kovin hyvin yksiin missään merkissä/mallissa. Ongelma jonka tietämällä voi välttää tai ainakin sen vaikutukset minimoida.
Lisäksi samassa paketissa tuli 24-70mm f/2.8G ED AF-S NIKKOR.
Itsellä oli Canonin puolelta 24-70 2,8L joskus ja sen vaihdoin 24-105 4L IS:ään. Kumpikaan Canonin laseista ei ole aivan näin hyvä ollut kokonaislaadultaan. Kontrasti, terävyys läpi täyskennoisen kuva-alan, tarkennus yms. on tässä lasissa kyllä aivan ykkösluokkaa. Lisäksi erikoisempana juttuna on pidettävä vastavalosuoja lukitusta, joka oikeasti on lukitus. Canonilla esim. 16-35:ssa VV-suoja helposti pyörähti huomaamatta 45° väärään suuntaan ja tällöin saatiin nurkat kuvasta mustaksi. Tässä sitä ei pääse tapahtumaan, vaan se on kunnolla lukittu asentoonsa.
Tuossa väliajalla kävin ostamassa pienen tuikun pakettiin, koska sitä kuitenkin aina välillä tarvitsee. Paljoa käyttöä ei ko. vehkeelle ole, mutta joskus se on pakollinen ja silloin ei halua olla ilman. Käytin sitä parissa kuvassa Bullia kuvatessa, mutta pääasiassa kuvasin ilman salamaa. En ole vielä Nikonin salamajärjestelyn kanssa 100% sujut, joten pitää harjoitella ennen syvemmän luotaamisen aikaa. Enemmän näitä vehkeitä molempien puolella käyttäneet kyllä ylistävät Nikonia tässä hommassa selkeästi Canonia paremmaksi... tiedä sitten, jatkan kun tiedän enemmän.
Kuitenkin, SB-900:
Kun pari taloa kävin kuvaamassa, niin huomasin etten pysty enää elämään ilman kulmaetsintä. Siis tampereelle verkkikseen ja DR-5 kulmaetsin ostoon.
Tämähän on aivan must, kun kamera on jalustalla 100-120cm korkeudessa. On suorastaan pirullista kyykkiä puolipolvillaan siellä takana tuntitolkulla. Nyt vain kumartuu ja katsoo etsimestä. Canonissa minulla oli vastaava ja täytyy sanoa, että Nikkorin pojat vois tuosta kiinnityksestä ottaa kyllä oppia C:ltä. Tässä on etsimen suojalasi kierrettävä irti ja sitten DR5 kierretään siihen paikalle. Pysyy varmasti, mutta on melko työläs vaihdella. Canonissa se oli klipsihommeli, jolloin vaihdon pystyi tekemään 5:ssä sekunnissa. No kaikki ei ole näemmä ruusuilla tanssimista.
Tänään saapui viimeinen paketti englannista ja se toi matkassaan pari optista elementtiä.
Optiikaksi 70-200mm f/2.8G ED-IF AF-S VR Zoom-Nikkor
Ensituntumalta vallan manion oloinen kakkula. Canonilla minulla oli vastaava 70-200 2,8L IS pitkään käytössä, kunnes vaihdoin sen Sigman 120-300:een. No tuohon Canoniinhan tätä pitäisi jollain tapaa verrata. Nikkor on aikalailla ohuemman ja pienemmän tuntuinen, vaikkakin mitat on miltei samat. Tuossa varmaankin hämää kapeampi bajonettipuoli, joten tuntuma on kuin olisi 4L IS kourassa. AF:ää kokeilin pikaisesti ja ihan mainioltahan tuo tuntui. Kuvalaadullisia testejä tai kokeiluja ei vielä ole, joten tästä lisää sitten kun tietoa on enemmän. Tässä on kanssa VV-suojan lukitus kunnossa, kuten 24-70/2.8G:ssä.
Lisäksi paketissa tuli telejatke, Nikkor TC-14E II.
Tällaisenkin olen Canoniin omistanut, mutta sen myin pois koska 5D ei tahtonut sietää sitä zoom-putkilla. Sigman kanssa minulla oli hetken Sigman oma TC ja se tuntui pelittävän 1DmkIII +TC +120-300 kombossa vallan mainiosti. Tämän osto oli hivenen etukäteissuunnittelua, sillä ostolistalla on koira/luontokuvauksiin 300mm f/4D ED-IF AF-S Nikkor. Luulen että tilaan tuon jo tämän kuun loppupuolella. Sitten myöhemmin on tarkoitus ostaa 200-400/4 VR mutta sen hankinta painuu kyllä johonkin hamaan tulevaisuuteen, koska kyse on kuitenkin jo useamman tuhannen investoinnista.
Näiden vehkeiden kanssa ois tarkoitus elellä nyt ainakin tovi, jollei toinenkin. Toivottavasti en kauheasti pidemmässä käytössä pety :D
