BKT mittarina

[Carbon]

Miksi BKT on niin vallitseva mittari? Sehän ei mitenkään kuvaa sitä mikä on oleellista, eli 1) tehdäänkö oikeita asioita, ja 2) tehdäänkö oikeat asiat tehokkaasti.

Esimerkki: Ihmisille myydään ensin suuria määriä roskaruokaa -> lihotus, jonka jälkeen heille myydään kalliita laihdutuspalveluja -> laihdutus. Lopputilannehan on +-0, eikö? BKT kuitenkin näyttä jyrkkää ylämäkeä ja poliitikot taputtelevat toisiaan selkään.

Eikö optimaalinen tilanne ole se, että työttömyys on mahdollisimman suuri, ja ihmisten elämänlaatu mahdollisimman hyvä? Ts. ollaan mahdollistettu mahdollisimman hyvä elämänlaatu mahdollisimman pienellä työmäärällä. Toki osa porukasta laitetaan kehittämään jotain uusia innovaatioita, mutta silti tämä nykyinen malli tuntuu kohtuuttomalta.

 

[Bloo]

Onko tämä nyt rölli vai isku vasemmistosiivestä vai hä?

 

[Ranger]

Se on tuo fyrkka mikä pistää ihmiset sokeiksi BKT:N epäkohdille. Ainainen kasvun tavoittelu, vaikkakin siinä sivussa tuhottaisiin luontoa yms...

 

[skoijari]

BKT ei yritäkään laske mainitsemiasi asioita, vaan luku syntyy paljon yksinkertaisemmin. Tästä on se etu, että se pystytään yleensäkin laskemaan ja sitä pystytään vertailemaan. Liika monimutkaisuus käytännössä helposti tuhoaa käyttökelpoisuuden. Ihmisten elämänlaatu, jos puhutaan nyt onnellisuudesta, kyllä korreloi melko hyvin BKT:n kanssa mutta korrelaatio heikkenee hyvin nopeasti jo melko alhaalla.

Toinen oletuksesi, jossa työttömyys olisi tavoiteltu juttu, taas aiheuttaa huomattavaa tyytymättömyyttä ja onnettomuutta ihmisissä. Työ on tärkeä osa ihmisen elämää. Sillä tosin on suuri merkitys millaista työtä tekee.

 

[pååtta]

BKT mittaa lähinnä inflaatiota. Vaikkakin puhutaan nimellisestä ja reaalisesta BKT:stä niin valtioilla on kaikki syyt vähätellä todellista inflaatiota ja näin ollen elintaso ei todellisuudessa ole noussut yhtään, käytät vain yhä enemmän rahaa samoihin juttuihin mitä sait aikaisemmin halvemmalla. Joka vuosi palkkasi pitäisi nousta ainakin 2%, että saisit pidettyä nykyisen elintasosi, mutta kuinka moni pääsee tuohon?

BKT:ssa sisänsä ei siis ole ongelmaa, mutta miten saat sen puhdistettua mahdollisimman hyvin reaalista ansiotason ja tuottavuuden kasvua kuvaavaksi, on ongelmallista.

 

[Ominous]

BKT mittaa kansantalouden kokonaistuotosta ja tähän se on paras tunnettu mittari. Vuosia vertailemalla saadaan sitten kaikenlaisia muita kivoja lukuja, kuten esimerkiksi kokonaistuottavuuden muutosta tai eri maiden BKT:itä vertailemalla voidaan arvioida ostovoimaeroja jne. Yksinomaan elämänlaadun mittariksi se ei yksinään sovellu, vaikka se voi olla myös laajemman mittariston osana. Toki ihan Helsingin Sanomienkin tasoisten julkaisujen pääkirjoituksissakin on joskus näkynyt tekstiä tasoa "myös savimajojen ituhipit voivat olla onnellisia, joten BKT on huono mittari". Onnen mittariksi harva ekonomisti kuitenkaan BKT:tä tarjoaa.

 

[Carbon]

Olette selkeästi minua tietävämpiä, joten olen tullut oikeaan paikkaan

Minua hämää edelleen hieman tuo konsepti, vaikka tässä sitä yritettiinkin minulle selittää. BKT mittaa edelleen palveluita ja tuotteita, mutta ei sitä että onko itse tekemisessä järkeä. Ajatellaan että suomen BKT perustuu ainoastaan yhteen tuotteeseen, johon tarvitaan X määrä työvoimaa ja sitä myydään Y hintaan. Joku idiootti käy keksimässä tavan miten tuote kehitetään nopeammin ja halvemmin, ja samalla hintaa voidaan laskea. Tämähän on katastrofaalista BKT:n kannalta, koska nyt tuotetta voidaan myydä halvemmalla. Toisaalta, kokonaisuuden kannaltahan tämä on hyvä asia, eikö? Tosin, meidän nykymaailmassa vapautuneet henkilöt ja aika käytettäisiin uusien palveluiden tuottamiseen, mutta näin ei välttämättä olisi pakko toimia.

Työttömyyden lisäämisellä tarkoitin sitä, että vapautuneiden ihmisten ei tarvitsisi tehdä leipäduunia saadakseen ruokaa pöydälle (uuden koneen ansiosta ennestään 100 ihmistä vaativa työ voidaan nyt tehdä 1 ihmisen työvoimalla, joten miksi loput 99 eivät saa ruokaa pöydälle elleivät keksi uutta työtä?). Se mitä nämä "työttömät" tekisivät jotta pysyisivät onnellisina, en tiedä. He voivat tehdä jotain muuta "työtä" mutta heidän tulisi silti saada leipää pöydälle (viitaten edelliseen sulkuuni).

 

[Ominous]

Olette selkeästi minua tietävämpiä, joten olen tullut oikeaan paikkaan

Minua hämää edelleen hieman tuo konsepti, vaikka tässä sitä yritettiinkin minulle selittää. BKT mittaa edelleen palveluita ja tuotteita, mutta ei sitä että onko itse tekemisessä järkeä. Ajatellaan että suomen BKT perustuu ainoastaan yhteen tuotteeseen, johon tarvitaan X määrä työvoimaa ja sitä myydään Y hintaan. Joku idiootti käy keksimässä tavan miten tuote kehitetään nopeammin ja halvemmin, ja samalla hintaa voidaan laskea. Tämähän on katastrofaalista BKT:n kannalta, koska nyt tuotetta voidaan myydä halvemmalla. Toisaalta, kokonaisuuden kannaltahan tämä on hyvä asia, eikö? Tosin, meidän nykymaailmassa vapautuneet henkilöt ja aika käytettäisiin uusien palveluiden tuottamiseen, mutta näin ei välttämättä olisi pakko toimia.

Työttömyyden lisäämisellä tarkoitin sitä, että vapautuneiden ihmisten ei tarvitsisi tehdä leipäduunia saadakseen ruokaa pöydälle (uuden koneen ansiosta ennestään 100 ihmistä vaativa työ voidaan nyt tehdä 1 ihmisen työvoimalla, joten miksi loput 99 eivät saa ruokaa pöydälle elleivät keksi uutta työtä?). Se mitä nämä "työttömät" tekisivät jotta pysyisivät onnellisina, en tiedä. He voivat tehdä jotain muuta "työtä" mutta heidän tulisi silti saada leipää pöydälle (viitaten edelliseen sulkuuni).

BKT on kansantalouden tilinpidon käsite, joka mittaa lähinnä kansantalouden vuotuista kokonaistuotosta. Tuotoksen "järkevyyttä" ei siitä voi suoraan lukea. Myös tuotetut banaanikotelot sisältyvät BKT:hen, vaikka ne eivät tuotteina ehkä sieltä järkevimmästä päästä olekaan. Tuottavuuden voisi tosiaan ajatella vaikuttavan negatiivisesti BKT:hen, mikäli neuvostotyyliin olisi etukäteen päätetty, että tuotetta X tuotetaan tosiaan vain tietty kiinteä määrä eikä yhtään enempää sitä tai mitään muutakaan. Kuten itsekin selvästi kirjoituksesi lopussa arvasit, niin kapitalistinen kansantalous ei toimi tällä tavoin vaan vapautuneet resurssit ohjautuvat uusiin tehtäviin. Pienemmän hinnan takia tuotteen X tuotosmäärä todennäköisesti nousee ja vapautunut työvoima rupeaa tuottamaan myös tuotetta Y. Käytännön esimerkkejä on helppo löytää arkielämästä ja historiasta vaikka kuinka. Teknologian kehitys onkin talouskasvun tärkein yksittäinen tekijä. Se ei kuitenkaan kansantalouden tasolla lisää työttömyyttä. Lyhyellä tähtäimellä ja varsinkin yksittäisiä toimialoja tarkastellessa shokkeja toki esiintyy, mutta teknologinen kehitys johtaa pitkällä tähtäimellä normaalisti aina tuottavuuden ja siten BKT:n kasvuun.

 

[Timba79]

Niin, en keksi minäkään mikä oisi parempi mittari kuin BKT. Se on vähän kuin liikevaihto yrityksessä. Monesti omassakin duunipaikassa sanonut, että useinkin tuntuu tärkeimmältä tehtävältä saada sitä liikevaihtoa. Usein kun hommista näkee heti ettei niistä viivan alle jää yhtään mitään.

Tässä yksi wanha vitsi joka kuvaa tilannetta hienosti:


Kaksi ekonomia käveli puistossa. Toinen havaitsi koiranpaskaläjän. Hän ehdotti toiselle ekonomille, että "Saat 1000€, jos syöt tuon paskakokkareen, se on paljon rahaa." Toinen ekonomi mietti vähän aikaa ja söi paskat suihinsa.
Ekonomit kävelivat taas eteenpäin, kunnes paskaa syönyt ekonomi havaitsi toisen koiranpaskaläjän. Hän päätti olla reilu kaveriaan kohtaan ja ehdotti: "Voit ansaita takaisin sen 1000 €, jos puolestasi syöt tuon paskaläjän." Toinen ekonomi tarttui tarjoukseen ja nieli hampaat irvessä paskakokkareen.

Vähän matkaa taas käveltyään toinen alkoi miettiä, mitä loppujen lopuksi oli tapahtunut. "Me molemmat syötiin vapaaehtoisesti koiranpaskaa, eikä kumpikaan ansainnut mitään. Eikös tuo ollut aika järjetöntä?"

Toinen vastasi: "No ei tietenkään, tehtiinhan me yhdelle päivälle aika paljon liikevaihtoa!"

 

[Carbon]

Niin, en keksi minäkään mikä oisi parempi mittari kuin BKT. Se on vähän kuin liikevaihto yrityksessä. Monesti omassakin duunipaikassa sanonut, että useinkin tuntuu tärkeimmältä tehtävältä saada sitä liikevaihtoa. Usein kun hommista näkee heti ettei niistä viivan alle jää yhtään mitään.

Tässä yksi wanha vitsi joka kuvaa tilannetta hienosti:


Kaksi ekonomia käveli puistossa. Toinen havaitsi koiranpaskaläjän. Hän ehdotti toiselle ekonomille, että "Saat 1000€, jos syöt tuon paskakokkareen, se on paljon rahaa." Toinen ekonomi mietti vähän aikaa ja söi paskat suihinsa.
Ekonomit kävelivat taas eteenpäin, kunnes paskaa syönyt ekonomi havaitsi toisen koiranpaskaläjän. Hän päätti olla reilu kaveriaan kohtaan ja ehdotti: "Voit ansaita takaisin sen 1000 €, jos puolestasi syöt tuon paskaläjän." Toinen ekonomi tarttui tarjoukseen ja nieli hampaat irvessä paskakokkareen.

Vähän matkaa taas käveltyään toinen alkoi miettiä, mitä loppujen lopuksi oli tapahtunut. "Me molemmat syötiin vapaaehtoisesti koiranpaskaa, eikä kumpikaan ansainnut mitään. Eikös tuo ollut aika järjetöntä?"

Toinen vastasi: "No ei tietenkään, tehtiinhan me yhdelle päivälle aika paljon liikevaihtoa!"

Well said Ehkä tuo viestisi sisältää homman ytimen; miksi ylipäätänsä seurata liikevaihtoa kun kiinnostavat mittarit ovat tulos ja marginaali?

 

[Timba79]

No onhan sitä liikevaihtoa syytä seurata. Jos se jatkuvasti laskee, on jossakin vika. Taasen jos se kovaa nousee, pitää katsoa onko se kasvu kannattavaa. Kasvaa voi aina, mutta tuleeko siitä muuta nettoa kuin persnettoa, on ihan eri juttu. Tärkeitä lukuja, mutta jos niitä tuijotetaan yksinään, mennään helpolla perse edellä puuhun. BKT sinällään on vähnä sama kuin liikevaihto.


EDIT: Siis jos katsotaan liiketoimintaa sijoittajan näkökulmasta, niin pelkkä hyvä tulos ja marginaali ei pitkälle riitä. Ei ellet ole saanut ostettua yritystä niin halvalla, että se toimii ikäänkuin hyvänä kassakoneena. Jos tulos ja marginaali pysyy samana koko ajan, on hintakin joku tietty ja sijoitus vastaa talletusta. Ei hyvä pitkässä juoksussa.

Kun sitä tulosta ja marginaalia ei pysty ikuisesti kasvattamaan jos ei liikevaihto nouse. Eli näitä pitäisi pystyä katsomaan köntässä. Ei aina kovin helppoa. Ei etenkään jos otetaan tarkasteluun joku valtio.

 

[dammann]

Minua hämää edelleen hieman tuo konsepti, vaikka tässä sitä yritettiinkin minulle selittää. BKT mittaa edelleen palveluita ja tuotteita, mutta ei sitä että onko itse tekemisessä järkeä. Ajatellaan että suomen BKT perustuu ainoastaan yhteen tuotteeseen, johon tarvitaan X määrä työvoimaa ja sitä myydään Y hintaan. Joku idiootti käy keksimässä tavan miten tuote kehitetään nopeammin ja halvemmin, ja samalla hintaa voidaan laskea. Tämähän on katastrofaalista BKT:n kannalta, koska nyt tuotetta voidaan myydä halvemmalla. Toisaalta, kokonaisuuden kannaltahan tämä on hyvä asia, eikö? Tosin, meidän nykymaailmassa vapautuneet henkilöt ja aika käytettäisiin uusien palveluiden tuottamiseen, mutta näin ei välttämättä olisi pakko toimia.

Tiukassa sääntelytaloudessa tuollaisia anomalioita voi tulla, mutta vapaasti kilpaillussa markkinataloudessa kilpailu pitää kyllä yleensä aika hyvin huolen tehokkuudesta. Ja jos mietit tuotakin esimerkkiäsi, niin jos tuote voidaan myydä halvemmalla, niin firmalle tulee pienempi liikevaihto, ja siitä ei enää voi jakaa rahaa niin monelle ihmiselle. Jos vaikkapa Samsung keksi tavan tehdä kännytkkä 50% pienempään hintaan, ja 50% pienemmällä ihmismäärällä, ei heillä todellisessa elämässä ole muuta vaihtoehtoa kuin tehdä niin ja vähentää työntekijöiden määrää, sillä kilpailijat tulevat tekemään juuri saman.

 

[Klep]

Kaikki porukalla heittelemääm kiviä näyteikkunoista sisään, niin saadaan BKT nousuun näinä vaikeina aikoina.

 

[Timba79]

Tiukassa sääntelytaloudessa tuollaisia anomalioita voi tulla, mutta vapaasti kilpaillussa markkinataloudessa kilpailu pitää kyllä yleensä aika hyvin huolen tehokkuudesta. Ja jos mietit tuotakin esimerkkiäsi, niin jos tuote voidaan myydä halvemmalla, niin firmalle tulee pienempi liikevaihto, ja siitä ei enää voi jakaa rahaa niin monelle ihmiselle. Jos vaikkapa Samsung keksi tavan tehdä kännytkkä 50% pienempään hintaan, ja 50% pienemmällä ihmismäärällä, ei heillä todellisessa elämässä ole muuta vaihtoehtoa kuin tehdä niin ja vähentää työntekijöiden määrää, sillä kilpailijat tulevat tekemään juuri saman.

Näin se on yritysmaailmassa. Valtiot vähän eri juttu...

 

[dammann]

Näin se on yritysmaailmassa. Valtiot vähän eri juttu...

Totta. Suomen bruttokansantuotteesta taitaa julkinen sektori tuottaa 20%, eli kuitenkin vapaat markkinat dominoivat lukua, eikä vääristymän pitäisi olla suurta. Mutta trendin on kuitenkin ollut tässäkin maassa se, että julkinen sektori on toivottoman tehoton vapaasti kilpailtuihin aloihin verrattuna.

 

[Carbon]

Jos vaikkapa Samsung keksi tavan tehdä kännytkkä 50% pienempään hintaan, ja 50% pienemmällä ihmismäärällä, ei heillä todellisessa elämässä ole muuta vaihtoehtoa kuin tehdä niin ja vähentää työntekijöiden määrää, sillä kilpailijat tulevat tekemään juuri saman.

Kyllä, joutuvat vähentämään työmäärää, ja tämähän on kokonaisuuden kannalta erittäin hyvä asia.

 

[D.Yates]

Tämä on yksi syy josta johtuen suomen ylisuurta julkista sektoria ei tulla leikkaamaan ennenkuin luoton saanti tyrehtyy, josko silloinkaan.

 

[dammann]

Kyllä, joutuvat vähentämään työmäärää, ja tämähän on kokonaisuuden kannalta erittäin hyvä asia.

Noista ihmisistä voi tulla työttömiä, mikä ei ole kokonaisuuden kannalta välttämättä hyvä. Silloin muut joutuvat elättämään heidät.

 

[Carbon]

Noista ihmisistä voi tulla työttömiä, mikä ei ole kokonaisuuden kannalta välttämättä hyvä. Silloin muut joutuvat elättämään heidät.

Näinhän se meidän maailmassa on... mutta mitä jos eläisimme maailmassa jossa tavoitteena on lisäarvon optimointi, eikä väkisin kaikkien työllistäminen. Miltä asiat näyttäisi silloin? Tämä nyt menee hieman sivuraiteille, mutta liittyy silti asiaan.

Jos sama työmäärä tehdää nyt tehokkaammin, miksi ennestän palkatut tippuvat tyhjän päälle? Ulostulo ja aikaan saatu arvo on edelleen sama. Valtion palkkalistoilla pidetään mahdollisimman paljon työntekijöitä (ettei vaan kukaan jäisi "työttömäksi"). The plot thickens... Jos nyt sitten "leikkuri" vähentää virkamiehet puoleen, mutta saavuttaa silti saman tehokkuuden kuin ennen, niin loput jäävät työttömiksi eivätkä nauti enää samoista eduista kuin ennen. Miksi?

 

[Pattitappi]

^koska heille ei voida maksaa samaa vastiketta, kuin niille jotka vielä tekevät töitä. jos maksettaisiin, se ei juuri motivoisi töihin jääviä.