- Liittynyt
- 12.10.2005
- Viestejä
- 443
Tässä viime aikoina kolahtaneita
Tämän biisin kuullessa pääsee aina itku, osuu niin kohdalleen (liikaakin). Varsinkin aamuyöllä yksin auton ratissa kun oon kuullu...
Teleks: Tuulilasin nurkkaan
Kipua, pelkää en
siedän sitä tiedän sen
mutta kun katson sua
mä olen poika hiljainen
kietoa, tahdon sinut
vällyihini nukkumaan
ettei sulle tulis kylmä
enää milloinkaan
nurkkaan tuulilasin kyyneleet
jääksi muuttuu niin kuin itsestään
ohi kiitää pellot pientareet
ja kylät joissa kohta herätään
suru käy, kysymättä lupaa
pöytään istumaan
onko meistä toisiamme
silmiin katsomaan
sinä oot, pieni tyttö
joka oottaa peläten
jätät mulle pitkän pitkän
pitkän kaipauksen
nurkkaan tuulilasin kyyneleet
jääksi muuttuu niin kuin itsestään
ohi kiitää pellot pientareet
tuun pimeästä aamun hämärään
nurkkaan tulilasin kyyneleet
jääksi muuttuu niin kuin itsestään
ohi kiitää pellot pientareet
tuun pimeästä aamun hämärään
kellot ehkä meille aikaa lyö
kuulkaa meidän pienet hyräilyt
rakastan sua tänään enemmän
kuin koskaan ennen sen nyt käsitän
Tämä kolahti ensi kuulemalta...
Mokoma: Kuu saa valtansa auringolta
Revin itseni irti ja pakenin
Juoksin syvälle metsään
Ja syvään jouduinkin
Oli pakoni toivontäytteinen
Luulin pärjääväni yksin
Vaan tiennyt en - sinut tarvitsen
Kuu saa valtansa auringolta
Ja vaikka näyttääkin hohtavalta
Ei valoaan se yksin jaa
Saa vallan auringolta
Auringolta jolta
Kuu vain lainaa valoaan
Olen yksin ja yksin nyt kai jään
Lieneekö minulle paikkaa
Mihin kallistaa pään
Koetin tavoittaa onnea suurempaa
En enää haikaile kultaa
Vaan tyydyn hopeaan
Kuu saa vallan auringolta
Ja vaikka näyttääkin hohtavalta
Ei valoaan se yksin jaa
Saa vallan auringolta
Auringolta jolta
Kuu vain lainaa valoaan
Kuu, kuu lainaa valoaan
tuokin osui ja upposi...
Tämän biisin kuullessa pääsee aina itku, osuu niin kohdalleen (liikaakin). Varsinkin aamuyöllä yksin auton ratissa kun oon kuullu...
Teleks: Tuulilasin nurkkaan
Kipua, pelkää en
siedän sitä tiedän sen
mutta kun katson sua
mä olen poika hiljainen
kietoa, tahdon sinut
vällyihini nukkumaan
ettei sulle tulis kylmä
enää milloinkaan
nurkkaan tuulilasin kyyneleet
jääksi muuttuu niin kuin itsestään
ohi kiitää pellot pientareet
ja kylät joissa kohta herätään
suru käy, kysymättä lupaa
pöytään istumaan
onko meistä toisiamme
silmiin katsomaan
sinä oot, pieni tyttö
joka oottaa peläten
jätät mulle pitkän pitkän
pitkän kaipauksen
nurkkaan tuulilasin kyyneleet
jääksi muuttuu niin kuin itsestään
ohi kiitää pellot pientareet
tuun pimeästä aamun hämärään
nurkkaan tulilasin kyyneleet
jääksi muuttuu niin kuin itsestään
ohi kiitää pellot pientareet
tuun pimeästä aamun hämärään
kellot ehkä meille aikaa lyö
kuulkaa meidän pienet hyräilyt
rakastan sua tänään enemmän
kuin koskaan ennen sen nyt käsitän
Tämä kolahti ensi kuulemalta...
Mokoma: Kuu saa valtansa auringolta
Revin itseni irti ja pakenin
Juoksin syvälle metsään
Ja syvään jouduinkin
Oli pakoni toivontäytteinen
Luulin pärjääväni yksin
Vaan tiennyt en - sinut tarvitsen
Kuu saa valtansa auringolta
Ja vaikka näyttääkin hohtavalta
Ei valoaan se yksin jaa
Saa vallan auringolta
Auringolta jolta
Kuu vain lainaa valoaan
Olen yksin ja yksin nyt kai jään
Lieneekö minulle paikkaa
Mihin kallistaa pään
Koetin tavoittaa onnea suurempaa
En enää haikaile kultaa
Vaan tyydyn hopeaan
Kuu saa vallan auringolta
Ja vaikka näyttääkin hohtavalta
Ei valoaan se yksin jaa
Saa vallan auringolta
Auringolta jolta
Kuu vain lainaa valoaan
Kuu, kuu lainaa valoaan
tuokin osui ja upposi...