SUPERCARB 1kg -40%

Avain tavoitepainossa pysymiseen?

anneli87

Liittynyt
18.1.2008
Viestejä
39
Olen nyt aloittanut dietin -500kcal/pvä. Painan tällä hetkellä 67kg pituutta löytyy 173cm. Yritän syödä n. 1800kcal päivässä.
Liikuntaa tulee 4-5krt viikoss. Lähinnä aerobista. lenkkeilyä, spinnausta, kevyttä salitreeniä (vatsoja ja selkiä), kävelyä ja kuntosalin aerobisia laitteita.

Katseeni onkin jo dieetin jälkeisessä elämässä. Eli mitenkäs sitten kun olen onnistunut sen tavoite 4 kiloa tiputtamaan.

elänkö koko loppuelämäni -500kcal, jottei pino nousisi takaisin vai paljon kaloreita uskaltaa nostaa?

kiitokset etukäteen...:)
 
Supermass Nutrition: Super Meal 1 KG -30%
Koko elämää ei todellakaan kannata elää -500kcal:lla! Kehottaisin siirtämään treenin pääpainon saliharjoitteluun, mitä kautta aineenvaihdunta alkaa käydä kovempaa ja saat syödäkin enemmän - lihomatta.

Nosta kaloreita pikku hiljaa ja jatka edelleenkin liikkumista. Painon ei silloin pitäisi nousta ainakaan yhtäkkiä. Syö terveellisesti ja monia aterioita päivässä. Eipä siihen kummempia vaadita.
 
3 kpl Basic Nutrition Whey (3 kg) -25%
Olen pohdiskellutkin että pitäisikö niitä salitreenejä lisätä/monipuollista. Mutta kun olen ihan tyytyväinen lihasten kokooni ja vahvuuteeni. En esim. kaipaisi yhtään senttiä lisää reisilihaksia enkä hauiksia. Kunhan ne vaan tulisivat paremmin esille läskin alta :)

Tiedän ettei tuloksia salilla synny hetkessä. Mutta jotenkin kuitenkin pelkään että ne lihakseni paisuvat entisestään, jos rupean niitä kunnolla treenaamaan. Meillä on geeneissä taipumusta hyviin lihaksiin ;)

Että riittäisikö spinnaus jalkatreeniksi?
 
EI LIHAKSET todellakaan tule niin hirveen nopeasti esille, varsinkin jos sulla on hieman ylimääräistä päällä. Itse treenannu todella kovaa ja raskailla painoilla koko kroppaa (raskauden jälkeen) nyt 8kk. Se on hidasta ja pitkäjänteistä hommaa joten punttia vaan kehiin. Se muokkaa vartalosta kauniimman kuin pelkkä aerobinen treeni. itse kans omaan urheilullisen kropan jo ennestään ja lihaserottuvuus aina ollut herkkä ja hyvä, mutta kyl siin joutuu raskasta punttia vääntään vuosia et nainen sais kunnon muskelit ;) oma urheiluohjelmani sisältää 4krt viikossa raskasta punttia, 2kunnon hikitreeniä ja 3aamu-aerobista. Itse huomasin ennen tätä kuopusta, jälkeen esikoisen, (treenasin salilla 4-5krt viikossa) et tavoitepaino on helppo säilyttää ku liikkuu paljon, ei tarttenut niin hirveesti miettiä mitä söi, laskea kaloreita jne.
 
Kaunotar sen sanoi.

Varsinkin jos haluat rasvaprosenttiasi pienemmäksi (mitä käytännössä tarkoittaa se, että haluat lihakset paremmin esille), niin sali on siinä todellakin ykkösjuttu. Pelkkää aerobista harrastamalla paino saattaa lähteä lihaksesta, jolloin tavoitepainon ylläpitäminen on entistä vaikeampaa. (Lihas kuluttaa enemmän kuin läski) Varsinkin siinä vaiheessa kun olet saanut lihakset paremmin esille, onkin usein helppo todeta, että eipä siellä alla kamalan suuria lihaksia ollutkaan. :)
 
Mä lisäisin kyllä vielä tähän sen, että kannattaa liikkua ja syödä oman tapansa mukaan ja niin, mikä tuntuu parhaalta. En sano, että dieetin onnistumiseen tai mielekkyyteen liittyisi epäterveellisesti syöminen ja liikkumattomuus mutta sen sanon, että löytämällä itselle ne sopivimmat ja mielyttävimmät tavat liikkua ja nauttia ruoasta ja elämästä ovat avain pysyvään painonhallintaan. Jos dieetti tuntuu kamalalta, nälkä vaivaa, liikunta ei innosta, mieleteot häiritsevät... ei voi olettaa, että ihminen jaksaa sitä koko loppuikänsä.

Toisekseen sanoisin myös sen, että ei kannata haalia ja tehdä liikaa muutoksia kerralla. Ajattelutapa "Nyt alan liikkumaan kymmenen tuntia viikossa ja muutan ruokavalion kerrasta" ei voi kantaa hedelmää kovinkaan kauan. Tavat ja tottumukset ovat pinttyneet ihmisiin ja vain niitä (sekä ehkä asennoitumista) muuttamalla voidaan saada pysyviä tuloksia. Aloita pienestä, niin tuntuu siltä kun et olisi dieetillä edes. Mä suosittelisin sinua jo siis nyt dieetillä miettimään asioita niin, että niistä tulisi tapa ja osa elämääsi. Erottelu entisen elämän, dieetin ja dieetin jälkeisen elämän välille ei mun mielestä ole kovin kantava, sillä se helposti johtaa projektimaiseen ajattelutapaan ja siihen, että dieetin jälkeen asiat muuttuu vaikka niidenhän pitäisi vaan muuntua hiljalleen dieetin kuluessa ja tulla osaksi arkirutiineja, jolloin ikään kuin vain liu ´utaan dieetistä (jos tätä sanaa haluaa käyttää) pysyvään elämäntapaan ja painonhallintaan. Näkisin tämän toimivan siis nimenomaan pysyvämpiä tuloksia haluttaessa.
 
hyvä pointti. olen ehdottomasti samaa mieltä.

Elämäntapani ovat aina olleet erittäin liikunnalliset ja nykyisessä painossa pysyminen ei tuota lainkaan ongelmia. Nyt päätin vain haluavani eroon ylimäräisestä rasvasta ja pohdin että tuleeko se heposti takaisin jos palaan syömään sen 2000 kcal -2100 kcal /pvä. (ja satunnaisesti tietenkin herkutellaan ja menee kalorit yli), vaikka liikkuvainen elämäni jatkuukin...
 
Kommentoinpa minäkin tätä threadiä.... Olen nyt jo n. viisi vuotta sitten laihduttanut 20 kg pois (olin teini-ikäisenä oikeasti lihava). Nuo kilot olen pitänyt pois ja sen lisäksi mennyt koko ajan parempan suuntaan: vaikka kiloissa en olekaan (vielä!) enempää laihtunut, rasva korvautuu vähitellen lihasmassalla.

Minulla avain painonhallintaan on ollut realistisen elämäntyylin löytäminen ja pienet "checkpointit" silloin kun paino alkaa nousta. Käyn aina silloin tällöin vaa'assa ettei tule yllätyksiä, ja saatan joskus pitää ruokapäiväkirjaa ja laskea kalorit ja makroravinteiden jakauman excelissä. Suosittelen myös niille jotka eivät dieettaa, on yllättävää miten paljon piilorasvaa kertyy kun syö ihan fiiliksen mukaan.

Kyse on mielestäni myös oppimisesta: ihminen tottuu ruokavaliomuutoksiin ja itsensä voi opettaa nauttimaan terveellisestä ruoasta. Tämän takia niin moni ylitiukka dieetti johtaa katastrofiin dieetin loputtua; jos ihminen ei ole dieetin aikana oppinut syömään terveellisemmin, hän on hukassa kun ei olekaan mitään valmiita sääntöjä noudatettavaksi.
 
Mitenkähän tätä voisi soveltaa toisinpäin? Miulla ei meinaa paino kestää tavoitelukemissa - siis olen alipainoinen ja paino putoaa todella helposti. Inhottavaa. Juuri olin pienellä kylpylälomalla kolmisen päivää, ja takaisin tultua huomasin taas painon tippuneen, vaikka olin syötyä kyllä tuli eikä edes mitenkään kevyesti. Paha ongelma on vielä se, että liikunta painottuu tällä hetkellä kestävyyslajeihin. Tiedän, että laskemalla tarkasti saisin ehkä syötyä riittävästi, mutta en haluaisi palata tarkkaan suunnitteluun ja laskemiseen, kun olen kuitenkin aikoinaan sitä harrastanut vähän epäterveemmissä merkeissä. Nyt syön mitä haluan, ja milloin haluan, mutta paino vaan pyrkii alaspäin. Tämä on kai geeneistä kiinni.
 
Super Meal 1 kg -30%
Mayflower sanoi:
Mitenkähän tätä voisi soveltaa toisinpäin? Miulla ei meinaa paino kestää tavoitelukemissa - siis olen alipainoinen ja paino putoaa todella helposti. Inhottavaa. Juuri olin pienellä kylpylälomalla kolmisen päivää, ja takaisin tultua huomasin taas painon tippuneen, vaikka olin syötyä kyllä tuli eikä edes mitenkään kevyesti. Paha ongelma on vielä se, että liikunta painottuu tällä hetkellä kestävyyslajeihin. Tiedän, että laskemalla tarkasti saisin ehkä syötyä riittävästi, mutta en haluaisi palata tarkkaan suunnitteluun ja laskemiseen, kun olen kuitenkin aikoinaan sitä harrastanut vähän epäterveemmissä merkeissä. Nyt syön mitä haluan, ja milloin haluan, mutta paino vaan pyrkii alaspäin. Tämä on kai geeneistä kiinni.
Click to expand...

Kasvata hieman annoskokoja, lisää aterioita, lisää hiilareita ja lisää juoksevaa rasvaa esim. rypsiöljyä. Sitä voi hyvin lisätä mihin ruoka-annoksiin hyvänsä ja rypsärin makuun tottuu nopeasti. Kyllä paino nousee kun syö enemmän kuin kuluttaa. Se ei ole geeneistä kiinni. Toisilla tosin aineenvaihdunta on parempi kuin toisilla ja siihen vaikuttaa monet tekijät.
 
susanah sanoi:
Kasvata hieman annoskokoja, lisää aterioita, lisää hiilareita ja lisää juoksevaa rasvaa esim. rypsiöljyä. Sitä voi hyvin lisätä mihin ruoka-annoksiin hyvänsä ja rypsärin makuun tottuu nopeasti. Kyllä paino nousee kun syö enemmän kuin kuluttaa. Se ei ole geeneistä kiinni. Toisilla tosin aineenvaihdunta on parempi kuin toisilla ja siihen vaikuttaa monet tekijät.
Click to expand...

Mä lisäisin listalle vielä pähkinät ja mantelit, jotka itselle on ollut hyvä ja helppo konsti saada vähän lisäravintoa. Ne ovat a) herkullisia, b) tiivistä (paljon energiaa pienessä tilassa eli ei tarvi ahtaa mahaa täyteen tavaraa) ja c) "puhdasta" eli niiden kalorit eivät ole "tyhjiä" kuten monien muiden herkkujen, eli ne sisältävät todella paljon tärkeitä kivennäisiä ja vitamiineja.

Ketjun aloittajalle toteaisin, että se, miten aiot pysyä tavoitepainossasi, riippuu persoonastasi ja "syömisprofiilistasi". Jos olet kovin rajoittava, kontrolloiva ja sinulla on rautainen itsekuri, suosittelen rentoa meininkiä, nälän mukaan syömistä ja vaa'an heittämistä hitolle (tai kätke se komeron pimeimpään nurkkaan). Kyllä sen housun kauluksesta (tai mikä kullakin se paikka on, johon laardi mieluiten kertyy) huomaa tosi nopeasti, jos ylimääräistä alkaa tulla.

Jos taas olet "tunnesyöjä" ja itsekuri lipsuu, et ehkä ole kovin tietoinen paljonko syömässäsi ruua'ssa on energiaa, kannattaa hieman tarkkailla tilannetta. Esim pidä "testiviikkoja", jolloin lasket kaloreita ja käy' vaa'alla silloin tällöin, esim kerran parissa kuussa.

Luin jostain (pakkikselta ehkä :)) hyvän sloganin: "sillä ei ole väliä mitä syöt joulun ja uuden vuoden välillä, vaan sillä mitä syöt uuden vuoden ja joulun välillä". Jos arjen valinnat ovat kunnossa, voi aivan huolettaa herkutella juhlatilanteissa.
 
Kyllä mie pähkinöitä olen syönytkin paljon, samoin öljyä käytin erittäinkin suuria määriä silloin kun nostin painon viime keväänä ultra-alhaisista lukemista ylös. Mutta öljyä piti käyttää todella reilusti, ja se oli oikeasti inhottavaa. Mutta kai se on sitten niin, että ilman suunnittelua ja vapaasti syömällä en pysy tavoitepainossa. Mun molemmat vanhemmat on tosiaan hirveitä luikkuja, isä voi juoda vaikka kermaa eikä liho, ja hänen suvussaan näitä tapauksia on useampikin. Minä olen kai sitten yksi.
 
Kevyesti OT, mutta kun lihakset kasvavat saliharjoittelun myötä, ne kasvavat tosiaan aika hitaasti --> muutos hiipii peiliin pikkuhiljaa, ja kun itseään katselee joka päivä, ei sitä kasvua oikeastaan edes huomaa. Ja kun huomaa, uuteen ulkomuotoon on jo niin tottunut, että hyvällehän ne lihakset näyttääkin!

Ja vaikka tää onkin punttimimmien palsta ja punttailu on hyväksi itse kullekin, ei se ole mikään autuaaksi tekevä voima. Painonhallinnan kannalta on tärkeintä, että harrastaa sellaista liikuntaa, josta nauttii. Monipuolista, vaihtelevaa liikuntaa. Ei kaikki punttaamattomat ihmiset ole löysiä laiskoja läskiä. ;) Jos rauta nousee ja siitä tykkää, plussaahan se vain on!

Mä oon aatellut asian jotenkin niin, että kun dieetillä poltetaan rasvaa ja rasvamassa ei kuluta energiaa, dieetin jälkeen voi palata melkolailla entisiin energialukemiin lihomatta. Jos sen siis tekee vähitellen ja entinen ruokavalio ei ole ihan puusta.
 
Omalla kohdalla painonhallinta onnistuu parhaiten silloin, kun vaan yksinkertaisesti liikun todella paljon. Kun sattumoisin olen näin perso makealle ja muutenkin ruokaa rakastava tyttönen, enkä tykkää rajoittaa syömisiäni, niin kompensoin sen lenkkeilyllä ja muulla mukavalla (ja mukavasti kuluttavalla) liikunnalla. :) Kannattaa myös opetella nautiskelemaan kevyistä herkuista ja kokkailemaan erilaisia vähäkalorisempia syötäviä, niin painonhallinta on helpompaa!
 
Löysinpä vanhan ketjun enkä tee uutta.

Te jotka olette pudottaneet painoa ihan muussa kuin fitnesskisailumielessä ja onnistuneet pitämään uuden tavoitepainon pitkäjänteisesti, mitkä teidän avaimenne ovat? Onko painon ylläpito tavoitelukemissa onnistunut ilman, että elämä tuntuu "rajoitepainotteiselta" tai että ruoat käytetään vaa'an kautta?

Pääsin keväällä tavoitepainooni ja ajattelin, että runsas liikunta (sali 3 x viikossa ja juoksua 4,5-6,5 h + hyötypyöräilyt ja kävelyt) voisi riittää jatkossa tavoitepainon ylläpitoon etenkin kun en kovin paljoa sokerisia asioita mässytä ja pizzaakin menee vain kerran kuussa, mutta 3 kg on tullut keväästä takaisin. En tässä odota että kukaan olisi selvänäkijä mun tilanteeseeni, mutta mikä teillä painon ylläpidossa onnistuneilla on ollut avain omaan onnistumiseen?
 
tankopippuri sanoi:
Pääsin keväällä tavoitepainooni ja ajattelin, että runsas liikunta (sali 3 x viikossa ja juoksua 4,5-6,5 h + hyötypyöräilyt ja kävelyt) voisi riittää jatkossa tavoitepainon ylläpitoon etenkin kun en kovin paljoa sokerisia asioita mässytä ja pizzaakin menee vain kerran kuussa, mutta 3 kg on tullut keväästä takaisin. En tässä odota että kukaan olisi selvänäkijä mun tilanteeseeni, mutta mikä teillä painon ylläpidossa onnistuneilla on ollut avain omaan onnistumiseen?
Click to expand...
Itselläni ei oo kokemusta, mut semmonen tuli mieleen et vittumainen hommahan on just se, että kun laihtuu niin se peruskulutus pienenee eli dieetin jälkeen pitää syödä vähemmän kuin ennen dieettiä jotta ylläpito on mahdollista. Dieetin jälkeen pitäisi palata ihan jumalattoman hitaasti ylläpitokaloreihin, ainakin gurujen mukaan jos ja kun yhtään rasvaa ei haluta. Ihan siis tyyliin 50 kcal viikko tahdilla ylöspäin.

Tuossa vähän samaa asiaa vaikka bulkille siirrytäänkin: Reversedieettaus, osa 1 ? siirtymä plussalle rankan dieetin jälkeen | Fast Sports Nutrition

Jos itselläni olisi tuo tilanne, niin nostaisin pikkuhiljaa ne kalorit ja seuraisin milloin paino kääntyy taas nousuun eli siten saisin selville mikä on nykyinen, uusi peruskulutukseni.
 
Yksi avain on asettaa tavoite siten, että siinä pysyy helposti. Esim. mulle oli aikanaan vaikeata (tai mahdotonta) pysyä 50kg:ssa, mutta 54-55 kiloa pysyy todella helposti, kun vain liikkuu säännöllisesti.
 
Onko yleensä mahdollista elää täysin rajoitevapaasti jos etenkin ylipainoa on pudottanut? Riippuu toki siitä mitä kukin pitää rajoittavana. :)

Noissa kisahommissa ei tietty ole tarkoituskaan pysyä kisakunnossa, mutta kyllä se normielämässä aina työtä vaatii. Oletko aloittanut liikunnan vasta painonpudotuksen jälkeen? Ettei kyse ole kasvaneesta lihasmassasta?

Mulla keikkui paino n. 50 kilossa laihdutuksen jälkeen jonka jälkeen vasta aloitin aktiivisen liikkumisen. Aluksi mun oli vaimea pitää tuota painoa koska se meinasi pudota koko ajan. Eli jouduin lisäämään syömistä koko ajan, että sain pidettyä painon. Sitten tajusin, että jos lihakset kasvuun haluan, enhän voi vaatia painon pysyvän 50 kg:ssa.

Paino tällä hetkellä mielestäni sopiva, n. 55 kg. Lihasta tullut paljon mutta myös muutama kilo läskiä. Sallin senkin itselleni, olin ehkä hieman kuivan kesän orava. Mutta kyllä mun pitää katsoa mitä syön vaikka runsaasti liikun. Se raja on itse asiassa aika tarkka. Ja heti jos perinteisesti herkuttelen, nestepöhö on taattu.

Sen sijaan nykyään saan kuitenkin syödä. Jos ennen söin parituhatta kaloria, painoa pudottaessa n. 1600 kcal, niin nyt n. 2800 kcal. Mutta ei enempää tai ditten pitää taas kiristellä :)
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom