Auttaako nopeat hiilarit proteiinin imeytymisessä lihassoluihin?

[JP-75]

Siis tarkoitan muutenkin kuin esim. treenin jälkeen palautumisjuomassa, missä on ainakin itselläni maltoa mukana hiilariksi. Kelailin tossa että meneekö toi noin, että jos syö vaikka välipalaksi jotain nopeampaa hiilaria ensin tai samalla, kun proteiinipitoista ruokaa tai juomaa. Niin auttaako se nopea hiilari, mikä nostaa verensokeria ja insuliinia proteiinin imeytymistä lihassoluihin?

Eli jos otetaan kuvitteellinen tilanne, että olisi "pakko" syödä makeaa ja samalla esim. Ehrmanin maitorahka, niin imeytyykö sen rahkan proteiinit paremmin kun samalla syö sitä makeaa? Näin ainakin olettaisin.

Jos kokonaiskaloritarve on melko suuri ja ei olla dieetillä tms. niin onko tässä hyvä apukeino saada proteiini imeytymään paremmin ilman kiellettyjä lääkeaineita, kuten insuliini ja anaboliset/androgeeniset steroidit tai kasvuhormoni? Vaikutus ei tietenkään ole edes samasta maailmasta kuin ko. lääkkeillä, mutta antaako tuo nopea hiilari edes pikku boostia tähän imeytymiseen?

 

[pakkiis]

Ei käytännössä mitään järkeä piikkailla insuliinia monta kertaa päivässä. Kyllä ne ravinteet löytää oikeeseen osoitteeseen ilmankin nopeaa hiilaria.

Moisella hiilaripelleilyllä saat aikaan vaan insuliiniherkkyyden heikkenemisen mikä on lihastenkasvatus mielessä huono juttu ja ajan mittaan diabeteksen mikä on kaiken kannalta huono juttu.

 

[JP-75]

Ok, kiitos vastauksesta. Pidetään siis ne nopeammat hiilarit jatkossakin vaan palkkarissa.

 

[Tavis Pakkislainen]

Kyllähän proteiini itsekseenkin nostaa insua.

 

[tornad0]

Ei käytännössä mitään järkeä piikkailla insuliinia monta kertaa päivässä. Kyllä ne ravinteet löytää oikeeseen osoitteeseen ilmankin nopeaa hiilaria.

Moisella hiilaripelleilyllä saat aikaan vaan insuliiniherkkyyden heikkenemisen mikä on lihastenkasvatus mielessä huono juttu ja ajan mittaan diabeteksen mikä on kaiken kannalta huono juttu.

Tuo väite, että hiilihydraattien syöminen treenin jälkeen altistaa millään tasolla diabetekselle, on niin suurta roskaa, että päätä pyörryttää.

Tässä linkissä viitataan myös siihen, että hiilihydraatit palautusjuomassa saattavat lisätä lihasmassaa: " Lisäksi alustavien tutkimustulostemme perusteella hiilihydraattien lisääminen palautusjuomaan näyttäisi hieman lisäävän rasvattoman massan ja voiman kasvua pelkkään proteiiniin verrattuna (mm. Hulmi ym. konferenssiesitys Bostonissa 2014)". Aiheesta ei liene hirveänä pätevää informaatiota, joten tuskin ero on mainittava.

Ja vaikka hiilihydraatti ei sinänsä vaikuttaisikaan lihasmassan kertymiseen, niin glykogeenivarastojen täyttämisessä taitanee olla jo itsessään jonkin verran hyötyä, sillä se tehostaa palautumista. Tämä tutkimus väittää, että sekä kestävyys että punttitreenaajat hyötyvät hiilihydraateista palautusjuomassa.

 

[pakkiis]

Muuten hyvä , mutta aloittaja kyseli nopean hiilarin vetelystä pitkin päivää muuten vaan joka on täysin eri asia kuin treenin ympärillä otettavat hiilarit joten siitä asiasta turha päteä ja kertoilla itsestään selvyyksiä.

Voi mun puolesta ihminen juoda sokeria tai syödä karkkia vaikka tunnin välein, ei kosketa itseäni millään tavalla. En silti näe sitä hyödyllisenä tai terveellisenä.

 

[tornad0]

Muuten hyvä , mutta aloittaja kyseli nopean hiilarin vetelystä pitkin päivää muuten vaan joka on täysin eri asia kuin treenin ympärillä otettavat hiilarit joten siitä asiasta turha päteä ja kertoilla itsestään selvyyksiä.

Voi mun puolesta ihminen juoda sokeria tai syödä karkkia vaikka tunnin välein, ei kosketa itseäni millään tavalla. En silti näe sitä hyödyllisenä tai terveellisenä.

Joo, varmaan ensi kerralla olisi hyvä lukea aloituspostista myös ensimmäisen lauseen jälkeinen teksti...

 

[emb]

Ok, kiitos vastauksesta. Pidetään siis ne nopeammat hiilarit jatkossakin vaan palkkarissa.

Kyllähän niitä nopeampia voi (ja kannattaa?) syödä vielä palaria seuraavalla ateriallakin, tai n.1,5h treenin jälkeenkin.näin olin lukevinani jostakin... korjatkoon joku viisaampi, jos olen väärässä.

 

[Mixpack]

Tyhmä kysymys: Miksi pistää mihinkään maltoa sen sijaan että käyttäisi vastaavaan esim banaania (paitsi jos ei pidä banaanista)? Maltohan on täysin tyhjiä kaloreita kun taas banaanissa on sentään jotain ravintoaineita ja taitaa tarpeeksi kypsänä olla melko nopeasti imeytyvää hiilaria jos sillä nyt oikeasti mitään merkitystä on?

 

[Bourne]

Taitaa banaanin hiilari olla enimmäkseen fruktoosia, joka täyttää maksan glykogeenivarastoja pääasiassa. Maltodekstriini täyttää lihaksen glykogeenivarastot. Jos niitä täytyy treenin jälkeen heti täyttää on malto siihen parempi, tämä korostuu erityisesti dieetillä.

 

[kohtis]

Banaanissa on kyllä aika vähäsen fruktoosia. 2,7g/100g.

 

[Nikula]

Taitaa banaanin hiilari olla enimmäkseen fruktoosia, joka täyttää maksan glykogeenivarastoja pääasiassa. Maltodekstriini täyttää lihaksen glykogeenivarastot. Jos niitä täytyy treenin jälkeen heti täyttää on malto siihen parempi, tämä korostuu erityisesti dieetillä.

Dietillä usein kyllä nimenomaan korostuu se että hiilarit kannattaa syödä ja mieluusti mahd. ravinnerikkaista lähteistä. Käytännössä kuitenkin palarin hera jo itsessään aiheuttaa riittävän insuliinivasteen, ja hiilarin funktio tossa kohtaa olisi vain energiavarastojen täyttö. Henk. koht. tykkään syödä ennemmin kuin juoda.

 

[tornad0]

Banaanissa on kyllä aika vähäsen fruktoosia. 2,7g/100g.

Plus 6,4g sakkaroosia, jossa on puolet fruktoosia. Eli suurin piirtein 6g/100g, joka on hivenen alle 30% kokonaishiilareista. Taitanee silti olla jossain hyvän ja huonon välimaastossa.

Dietillä usein kyllä nimenomaan korostuu se että hiilarit kannattaa syödä ja mieluusti mahd. ravinnerikkaista lähteistä. Käytännössä kuitenkin palarin hera jo itsessään aiheuttaa riittävän insuliinivasteen, ja hiilarin funktio tossa kohtaa olisi vain energiavarastojen täyttö. Henk. koht. tykkään syödä ennemmin kuin juoda.

Banaani ei nyt millään mittarilla ole ravinnerikas lähde. Tietenkin riippuu mitä kukin nyt suuhunsa dieetillä lappaa, mutta ainakin itselläni ravinteikkaimmat ruuat ovat niitä, joissa on hyvin vähän kaloreita, kuten parsakaali, pinaatti, vihersalaatit, marjat ja muut sekalaiset vihannekset. Jos malton vetäminen treenin yhteydessä aiheuttaa sen, ettei muusta ruuasta saa riittävästi ravinteita, saa olla melkoisen köyhä ruokavalio ainakin noin kasvisten suhteen.

Ylipäänsäkään treenin jälkeen ei kannata ainakaan vahvasti antioksidatiivisia ruokia syödä, sillä liikunnan terveysvaikutukset taitavat tapahtua ainakin osittain elimistön hapetusstressistä johtuen. Antioksidantit voivat ainakin teoriassa täten estää liikunnan terveysvaikutuksia eliminoimalla hapetusta. Muistelen joskus lukeneeni, että antioksidanttien vetäminen treenin jälkeen saattaisi estää liikunnan terveyshyötyjä jopa suht roimastikin, mutta en tiedä onko tuolla oikeasti kovinkaan voimakasta vaikutusta.

 

[Nikula]

Plus 6,4g sakkaroosia, jossa on puolet fruktoosia. Eli suurin piirtein 6g/100g, joka on hivenen alle 30% kokonaishiilareista. Taitanee silti olla jossain hyvän ja huonon välimaastossa.

Banaani ei nyt millään mittarilla ole ravinnerikas lähde. Tietenkin riippuu mitä kukin nyt suuhunsa dieetillä lappaa, mutta ainakin itselläni ravinteikkaimmat ruuat ovat niitä, joissa on hyvin vähän kaloreita, kuten parsakaali, pinaatti, vihersalaatit, marjat ja muut sekalaiset vihannekset. Jos malton vetäminen treenin yhteydessä aiheuttaa sen, ettei muusta ruuasta saa riittävästi ravinteita, saa olla melkoisen köyhä ruokavalio ainakin noin kasvisten suhteen.

Ylipäänsäkään treenin jälkeen ei kannata ainakaan vahvasti antioksidatiivisia ruokia syödä, sillä liikunnan terveysvaikutukset taitavat tapahtua ainakin osittain elimistön hapetusstressistä johtuen. Antioksidantit voivat ainakin teoriassa täten estää liikunnan terveysvaikutuksia eliminoimalla hapetusta. Muistelen joskus lukeneeni, että antioksidanttien vetäminen treenin jälkeen saattaisi estää liikunnan terveyshyötyjä jopa suht roimastikin, mutta en tiedä onko tuolla oikeasti kovinkaan voimakasta vaikutusta.

Ensimmäinen pointti oli banaani + nestemäinen hera = parempi kylläisyys kuin pelkkä nestemäinen hera + kiva kun saa syödä, varsinkin jos diettaa. Ja tohon voi hommata paljon vaihtoehtoisia hedelmiä joissa fruktoosia vielä vähemmän. Pointti oli vaan käytännön syöminen vs. juominen dietillä, ei tietenkään kokonaisuus tähän kaadu.

Ravinnerikas ruoka voi käsittää paljon muutakin kuin kasviksia. Myös proteiinin, rasvan ja hiilarin lähteillä ravinnossa on väliä..
Ja banaani on kaikilla mittareilla ravinnerikkaampi kuin pelkkä malto tai dekstroosi.

Se vähä mitä tuosta antioksidantin mahdollisesta haitasta treenin yhteydessä on tutkittu, koskee nimenomaan antioksidanteiksi luokiteltavia ravintolisiä, kuten vaikka C-vitamiini. Ei todellakaan mitään ns. oikeaa ravinnonlähdettä jossa myös antioksidantteja.
Poliquin jopa suosittelee marjoja palariin sekaan, joskin olen vähän skeptinen että siitäkään sen enempää hyötyä on palautumiseen.