Automyyjän/kiinteistövälittäjän työ

[Viikate74]

Onko jomman kumman myyjiä foorumilla ?

Risuja ruusuja kokemuksia työstä. Tässä yksi kuvio kesken ja mietin mitä teen isona.

 

[Misanthrop]

Älä ainakaan noita. Säästyt paljolta. (Ei kokemusta)

 

[japa]

Itse olen ollut työelämässä vuodesta -88. En kylläkään kummallakaan alalla mutta tuo autoala liippaa läheltä joten kauppiaat ovat tulleet tutuksi. Sen mitä olen saanut selvää esim. autokaupan palkkauksesta niin monella tuntuu menevän niin että välillä on rahaa kunnolla kun menee autoja kaupaksi ja toisinaan hiljaisella kaudella elellään sitten luotolla. Ja aika tuulista tuntuu olevan tuolla autoallalla siten että moni noista kauppamiehistä tuntuu yhtenään vaihtavan firmaa.... joku taitaa olla olla kolmannen kerran siinä firmassa jossa oli joskus 10 vuotta sitten. Jotkut vanhat konkarit jotka ovat tehneet jo kymmeniä vuosia hommaa niin näkyvät pysyvän hommissaan mutta vuosittain näkyy tulevan ja menevän nuoria myyjiä jotka aloittavat ja lopettavat hommat. Joissakin firmoissa taitaa olla ollut jopa 4-6 uutta myyjää vuodessa jotka aloittavat ja lopettavat jo koeajan puitteissa. Aika tuulista mielestäni....
Asuntokauppiasta sen verran että kaikki jotka tunnen jollakin tasolla esim.meidän asiakkaina niin ovat mielestäni ihmeelisiä tapauksia sillä ovat itsekin asiakaspalvelijoita mutta sitten asiakkaana ovat sitten varsin hankalia ja ylimielisiä/ ikuisia valittajia. Mistä johtunee? liiallisesta stressistä? vai painaako muuten paineet duunissa?

 

[Replay]

Taitaa olla kaikissa púhtaasti provikkaperusteisissa hommissa tuo sama juttu, joskus täppää on enemmän kuin lompakkoon mahtuu ja välillä vedetään sitten kuukausi näkkäriä ja vettä.

 

[Beni]

Asuntokauppiasta sen verran että kaikki jotka tunnen jollakin tasolla esim.meidän asiakkaina niin ovat mielestäni ihmeelisiä tapauksia sillä ovat itsekin asiakaspalvelijoita mutta sitten asiakkaana ovat sitten varsin hankalia ja ylimielisiä/ ikuisia valittajia. Mistä johtunee? liiallisesta stressistä? vai painaako muuten paineet duunissa?

Samoja kokemuksia täälläkin, toki rentokin kaveri joukosta löytyy. Poikkeus vahvistaa säännön tai jotain.

 

[n00kie]

tuttava on kiinteistövälittäjä ja rahaa kylla on ja paljon mutta hiton pitkiä työpäiviä ja ei se siihen tilanteeseen ole päässy muutamassa vuodessa vaan monen kymmenen vuoden työn ansiosta...taitaa olla varatuomari

 

[saarnamies]

Lähde ihmeessä provisiohommiin jos usko omaan tekemiseen on kunnossa.
Itse en ole kiinteistövälitystä/autokauppaa nähnyt läheltä, mutta muuntyyppistä myyntityötä olen nähnyt.
Jos et ole ihan varma, että pystyt vetämään hyvällä asenteella, niin ei kannata lähteä provikalle. Vähemmällä työllä saa muualta paremmat tulot.
Mutta jos asenne riittää ja sulta löytyy jotain hullunkiiltoa silmistä, niin kannattaa ehdottomasti lähtä provikalle. Tulotaso on ainakin ihan eri kuin normaali kk-palkalla.
Ja jos lähdet, niin tee päätös, että kesken et jätä. Jos jätät takaportin itsellesi, niin hommasta ei tuu mitään. Se on joko kaikki tai ei mitään meininki.

Provikan boonuksia on se, että sinä itse olet vastuussa omasta tulotasostasi. Provikalla voit tienata 10x sen minkä muut kk-palkalla. Myyntityössä paras tienaa 10x enemmän, kuin toisiksi paras.
Myyntityössä on ihan sama meininki, kuin urheilussa. Se joka voittaa saa paljon paljon enempi rahaa, kuin toiseksi tullut, vaikka eroa ei olisi, kuin sadasosa.
Myynityössä ei tarvitse olla 10x parempi, tienatakseen 10x enempi. Riittää, kun on sen sadasosan parempi.

Tutkisin sinuna itseäsi näillä kysymyksillä:
1. Onko minusta tekemään vähintään 10h työpäiviä jatkuvasti?
2. Pystynkö pitämään positiivisen asenteen ja hirvittävän yrittämisen päällä, vaikka muut painavat alas ja näyttävät vieressä huonoa esimerkkiä lusmuamalla jatkuvasti?
3. Uskonko, että pystyn hankkimaan asiakkaan luottamuksen (koska kaikki myyntityö perustuu luottamukseen)?
4. Jaksanko opiskella _jatkuvasti_ uutta?

Kaikki myyntityö on pohjimmiltaa samanlaista. Alasta riippumatta, kaikissa hommissa voi menestyä ja tehdä rutkasti rahaa. Siltikään, hyvin harva onnistuu ja luulen, että se johtuu siitä, että hyvin harva luottaa 100% omaan tekemiseen.

 

[Viikate74]

Lähde ihmeessä provisiohommiin jos usko omaan tekemiseen on kunnossa.
Itse en ole kiinteistövälitystä/autokauppaa nähnyt läheltä, mutta muuntyyppistä myyntityötä olen nähnyt.
Jos et ole ihan varma, että pystyt vetämään hyvällä asenteella, niin ei kannata lähteä provikalle. Vähemmällä työllä saa muualta paremmat tulot.
Mutta jos asenne riittää ja sulta löytyy jotain hullunkiiltoa silmistä, niin kannattaa ehdottomasti lähtä provikalle. Tulotaso on ainakin ihan eri kuin normaali kk-palkalla.
Ja jos lähdet, niin tee päätös, että kesken et jätä. Jos jätät takaportin itsellesi, niin hommasta ei tuu mitään. Se on joko kaikki tai ei mitään meininki.

Provikan boonuksia on se, että sinä itse olet vastuussa omasta tulotasostasi. Provikalla voit tienata 10x sen minkä muut kk-palkalla. Myyntityössä paras tienaa 10x enemmän, kuin toisiksi paras.
Myyntityössä on ihan sama meininki, kuin urheilussa. Se joka voittaa saa paljon paljon enempi rahaa, kuin toiseksi tullut, vaikka eroa ei olisi, kuin sadasosa.
Myynityössä ei tarvitse olla 10x parempi, tienatakseen 10x enempi. Riittää, kun on sen sadasosan parempi.

Tutkisin sinuna itseäsi näillä kysymyksillä:
1. Onko minusta tekemään vähintään 10h työpäiviä jatkuvasti?
2. Pystynkö pitämään positiivisen asenteen ja hirvittävän yrittämisen päällä, vaikka muut painavat alas ja näyttävät vieressä huonoa esimerkkiä lusmuamalla jatkuvasti?
3. Uskonko, että pystyn hankkimaan asiakkaan luottamuksen (koska kaikki myyntityö perustuu luottamukseen)?
4. Jaksanko opiskella _jatkuvasti_ uutta?

Kaikki myyntityö on pohjimmiltaa samanlaista. Alasta riippumatta, kaikissa hommissa voi menestyä ja tehdä rutkasti rahaa. Siltikään, hyvin harva onnistuu ja luulen, että se johtuu siitä, että hyvin harva luottaa 100% omaan tekemiseen.

ok, hyviä pointteja.

olen 6v ollut provikkapalkalla ja nämä ovat kyllä juuri niitä homman etuja. moni ei tiedäkään millaisia tienestejä voi hyvä myyjä saada.

Kävin tosiaan neuvottelua mahdollisen uuden työnantajan kanssa tänään ja innostus kyllä heräsi vaihtaa työpaikkaa.

 

[Viikate74]

Nämä vain ovatkin hankalia kysymyksiä. Vaakakupissa kun ei ole aina vain oma napa.

Saarnamies heitti loistokommentteja, huomaa että olet alalla hommissa. Aivan loistopointteja !!

Pointti kun ei ole pelkästään se etten usko pärjääväni myyntihommissa. Tiedän että pärjään, vuosia olen ollut myyntihommissa ja tuntuma siitä mitä homma on parhaimmillaan ja myäs huonoimmillaan on kyllä hyvä. On ollut sellaisia kuukausia mitä kk palkkainen ei voi edes kuvitella, joskus taas olen ollut melkeinpä pelkän pohjan varassa kun on ollut joko huono aika tai vastaava vähän huonompi jakso.

Pitäisi vain löytää sellainen kultainen keskitie.

Haluan tienata hyvin, viettää kuitenkin "normaalin määrän" vapaa-aikaa lasten ja vaimon kanssa. Alussa olisi varmasti säpinää 2-3kk mutta kun hommaan taas pääsee sisään saattaa meininkin aavistuksen normalisoitua. Näyttää siltä että kiinteistöpuolelle saattaisi olla sellainen soppari tarjolla että pitää harkita extratarkasti.

Ja välillä oli hyvä vaihtaa vähän alaa tai työpaikkaa.

Mutta katsotaan mitä aika tuo tulleessa.

 

[Mike]

On ollut sellaisia kuukausia mitä kk palkkainen ei voi edes kuvitella

moni ei tiedäkään millaisia tienestejä voi hyvä myyjä saada.

Tärkein sääntö:

Vaikka kuin helvetisti tienaisitte, älkää lesottako sillä, se on vitun laimeeta. Oikeasti tienaavat tuskin pahemmin retostelevat.

 

[Viikate74]

Tärkein sääntö:

Vaikka kuin helvetisti tienaisitte, älkää lesottako sillä, se on vitun laimeeta. Oikeasti tienaavat tuskin pahemmin retostelevat.

Ei ollut tarkoitus eikä kyse lesottaa. Tuoda vain selväksi se että on tosiaan mahdollisuus onnistua tai epäonnistua. Tämä lienee koko provikkapalkkauksen pointti. Pitää olla tietty etukeno provikkahommissa jotta pärjää, tämä taas on etu sekä työntekijälle että työnantajalle.

Minusta ei lesottajaa saa vaikka noiskilla paistaisi, pois se minusta. Itselläni on 14 vuotiaasta asti ollut aina työsuhde johonkin ja se on kyllä varmasti opettanut tietyn nöyryyden raha-asioiden suhteen, ainakin sen että osaan arvostaa sitä jos asiat ovat hyvin enkä niillä repostele.

 

[Tomppa85]

Tärkein sääntö:

Vaikka kuin helvetisti tienaisitte, älkää lesottako sillä, se on vitun laimeeta. Oikeasti tienaavat tuskin pahemmin retostelevat.

Myyntimiehethän siinä vain myyvät työpaikkaansa. :D

 

[Pinja]

Mutsini on ollut kiinteistönvälittäjä jo 10 vuotta ja niinkuin kaikissa duuneissa, on siinäkin hyvät ja huonot puolensa. Tosiaan työpäivät on epäsäännöllisiä ja välillä on ihan älyttömän rankkaa kun asunnot ei käy kaupaksi (varsinkin kun syyt ei johdu omasta työpanoksesta). Mutta sitten taas kun asunnot käy kaupaksi, niin ansiot ovat ihan mukavat. Aika paljon riippuu, millä seudulla tekee työtä. Etelä Helsingissä (punavuori, Eira, Ullallinna) ei montaa asuntoa tarvitse myydä, kun on jo ihan kiva liksa koossa. Ja ei ne kiinteistönvälittäjät mitään sikatyyppejä ole. Jos sille linjalle lähtee, niin kyllä sitä itselleen kuoppaa kaivaa. Mukaan toki mahtuu niitäkin, jotka myisivät oman äitinsäkin ja käyttäytyvät työkavereitaan kohtaan härskisti pelaillen...Monesti juuri nämä tyypit sitten tahraavat asiallistenkin myyjien maineen.

 

[Heikki722]

Onko jomman kumman myyjiä foorumilla ?

Risuja ruusuja kokemuksia työstä. Tässä yksi kuvio kesken ja mietin mitä teen isona.

Kauppiksen jälkeen olin automyyjänä Toyotalla ja Peugeotilla. Ihan hyvä duuni mun mielestä, jos on avoin ja sosiaalinen ja muutenkin sen tyyppinen, että erilaiset ihmiset ei ärsytä. Palkkapuoli vaihtelee paljon, oma sopimukseni oli sellainen, jossa kiinteä osuus oli todella pieni, ja myös provisio oli aika pieni, otin duunin vastaan kun halusin töihin heti kauppiksen jälkeen.

Menestyin myös valtakunnallisissa myyntikilpailuissa, muttakun sopimus oli huono, oli ansiotkin huonot. Oma menestymiseni automyyjänä kulminoitui mottoon: "elä myy vaan auta ostamaan". Tyrkyttämällä karkottaa asiakkaat. Ostamaan auttaminen tarkottaa sitä että on asiakkaan kanssa samalla - ei vastakkaisella puolella neuvottelupöytää, siis kuvainnollisesti.

Joskus kävi jopa niin, että asiakas mieluisamman vaihtoauton muualta löydettyään tuli näyttämään sitä minulle ja kysymään mielipiteeni. Sitten istuttiin ja katsottiin autodatasta keskimääräiset myyntihinnat ja verrattiin auton kuntoon. (-90 -luvun lopulla ei vielä ollut autotalli.comia, eikä myyjien kopeissa edes internettiä, autodata oli sen päivän systeemi). Jos asiakas teki kaupat toisen liikkeen kanssa, ainakin yksi asia oli varmaa. Seuraavan kerran autoa vaihtaessaan ko. asiakas toi autonsa minulle ensimmäisenä arvioitavaksi, ja jos sopiva yksilö löytyi omasta hallista, oli kaupat varmat.

Rahapoliittisesti kitkuteltiin, välillä rahaa oli riittävästi, välillä liian vähän, Peugeotille vaihdettuani sopimukseni oli paljon parempi, mutta olen sitä mieltä, että turvallista ja tukevaa kuukausipalkkaa ei voita mikään.

Tästä kiteytyi päätös lopettaa autokauppiaan hommat ja lähteä kauppakorkeaan. On kait kohtalon ironiaa, että maisterintutkinnosta huolimatta olen taas myyntityössä, mutta nyt onneksi se pohjapalkka on kohdallaan. Provisio ja bonukset on mukava lisä ja tuotteena on yrityslaskennan ohjelmistot, joten kauppasurkeassa opiskellut opit on välttämättömiä. Työ on haastavaa ja päivät pitkiä, reissussa olen 2-3 päivää viikossa = öitä hotelleissa. Toisaalta viikot menee nopeasti, reissusta palattaessa on aina viikonloppu lähellä.

Toisaalta reissuhommat on mahdollistaneet sen, että voin käydä reenailemassa muissa kaupungeissa asuvien pakkislaisten kanssa, mikä on mukava juttu.

Myyntityö on mun juttu.