Anaerobinen kapasiteetti

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja clogz
  • Aloitettu Aloitettu

clogz

Liittynyt
14.2.2005
Viestejä
124
Ikä
44
Postaan tämän nyt tänne kun tuntuisi olevan lähimpänä. Modet siirtäkääs jos meni väärään osioon kuitenkin :)

Eli simppeli (?) kysymys, millaiset fysiologiset asiat maksimoivat mahdollisuudet anaerobisen kapasiteetin kehitykseen?

Itse harjoittelu on tiedossa, intervalleja piisaa ohjelmassa. Kiinnostaisi kuitenkin tietää, voisiko jotain tehdä toisin jotta tästä olisi suurempi hyöty. Ruokavalio? Kreatiini? Lihasmassan määrä? Tankkaus juuri ennen kilpasuoritusta? Edeltävinä päivinä?

Onko jotain vastaavaa mikä huomattavasti heikentää anaerobista kapasiteettia tai anaerobista suoritusta?
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Nopeuskestävyysharjoittelua varten kannattaa olla hyvä perusnopeus ja peruskestävyys taso.

Myös suorituksen rentous ja helppous on tärkeitä.

Eli aerobinen pohja on tärkeä! Nopeus ominaisuudet ja hyvä lajitekniikka tuo tota taloudellisuutta ja helppoutta / rentoutta suoritukseen.

Hyvä lihaskunto ja tasapaino luonnollisesti auttaa.

EDIT: ehkä ymmärsin vähän väärin, mutta sou not

emästankkaus voi auttaa riippuen suorituksen kestosta ja toistojen määrästä

Kreatiinia toki voi tankata ja siitä onkin hyötyä, mutta vain tiettyyn rajaan asti. En tiedä onko mitään hyötyä ruveta tankkaamaan kreatiinia. Riiippuu myös suorituksen kestosta ja toistojen määrästä jne.
 
clogz sanoi:
Eli simppeli (?) kysymys, millaiset fysiologiset asiat maksimoivat mahdollisuudet anaerobisen kapasiteetin kehitykseen?

Itse harjoittelu on tiedossa, intervalleja piisaa ohjelmassa.
Click to expand...
Mistähän lajista on kysymys? Pikajuoksu? Lätkä? Painonnosto? Korkeushyppy? Keihäänheitto?
 
Viime kesänä kun homma oli aluillaan, meni 1'22". Ensi kesänä olisi tarkoitus päästä nopeammin. SM-kultaa herui ajalla 1'09". Seisova lähtö.
 
Voiko tata verrata 400 metrin juoksuun, tai enneminkin pikaluistelijoihin? Eli lopun vedat aina hapoilla ?
Omaksi ilokseni kyselen moisesta lajista. Kuullostaa nimittain aika mielenkiintoiselta.
 
esa67 sanoi:
Voiko tata verrata 400 metrin juoksuun, tai enneminkin pikaluistelijoihin? Eli lopun vedat aina hapoilla ?
Omaksi ilokseni kyselen moisesta lajista. Kuullostaa nimittain aika mielenkiintoiselta.
Click to expand...

Kyllä tosta suorituksen kestosta voisi päätellä, että aika hapoilla täytyy olla.

BTW Kaikista eri lajien urheilijoista korkeimmat maitohapot on mitattu 400m juoksijoilta.

Voiko velodromille mennä kuka vaan testaamaan, kuinka pyörä kulkee. Mulla on maantiefillari 80-luvulta, joka on mulle helvetisti liian pieni, mutta olis kiva käydä kesällä kokeilemassa. Suomessahan ei ole sisä velodromeja?

EDIT: täytyy varmaan tyytyä suorahkoon tienpätkään sitten keväämmällä. 55,1 km/h sain suoralla poljettua sillä pyörällä, mutta vaikea siitä sanoa, että paljonko kilometri kulkee.
 
Kyllä siinä niin hapoille vetää etten ole kyllä vastaavaan muualla törmännyt :) Tietysti kokemus on rajallinen. Mutta monessa paikkaa mainittu kivuliaimmaksi pyöräilymatkaksi.

Turussa pääsee velolle ajamaan kuka vaan, siellä on 333m asfaltoitu aika loivasti kallistettu velo. Helsingissä pitäisi sitten maksaa "velokortti" kaupungin liikuntavirastolle, muuten ovet ovat avoinna kesällä. Tietysti sielläkin on varattua ohjelmaa, mutta muulloin.

Kai tuota voi joihinkin juoksuihin ja varsinkin luisteluun verrata. Pikaluistelijoilla (ainakin yhdellä?) on SM-kultaakin kyseiseltä matkalta, ja muutenkin ratapyöräilyn lyhyemmiltä matkoilta.

Itellä kovimmat huiput kilsalla on 64,9kmh. Silloiseen kuntoon nähden ehkä vähän liikaakin, lopussa hyytyy niin paljon. Tiedä sitten mikä olisi optimaalinen huippunopeus, ja jokatapauksessa se riippuu kunnosta.

Radallahan ei pyörissä ole jarruja eikä vaihteita, joten lähtö kysyy voimaa kun välityksen pitää riittää 60kmh+ vauhteihinkin.

Eiköhän kokeilut järjesty kesällä jos kiinnostaa :)

EDIT:
Niin sisäveloa ei ikävä kyllä ole. Ja toinen mielenkiintoinen seisovan lähdön henkilökohtainen aika-ajo on tosiaan puoli kilsaa.
 
Ratapyöräilyssä tarvitaan kesto- ja maksimivoimaa sekä kohtuullisen hyvää aerobista kuntoa pystyäkseen harjoittelemaan kovilla tehoilla. Välityksen (vaihteen) kokoa ei voida kasvattaa kovin suureksi, sillä lähdössä suuri välitys hidastaa alkumetrejä. Kyse onki suuren pyöritysnopeuden käyttämisestä matkan aikana. 1.10 aikaan pystyy ajamaan välityksellä 51x15 = edessä 51 hampainen ratas ja takana 15 hampainen ratas. Jos välitys on liian suuri, hyytyy vauhti viimeisellä puolikkaalla liikaa (suhteessa ajajan kuntoon ), siksi välityksen valinta on erittäin tärkeätä. usein ulkoradalla tuulen suunta ensimmäisessä kiihdytyksessä maksiminopeuteen jo vaikuttaa välitykseen piikin puoleen tai toiseen. Miehet eivät aja 500 metrin aika-ajoa, ainoastaan juniorit ja naiset !
 
Tata vahan ajattelinkin. Tasssa on siis yksi laji lisaa missa mennaan happo jaloissa ja vaahto suussa :) Itse joskus juniorina juoksin 400 metria ihan kilpaakin, naissa lajeissa tosiaankin pitaa nauttia tunteesta kun jalat hapottaa. Eipa taida olla nykykunto paikallaan tuohan hommaan, vaikka baarissa kesalla pyoralla kaynkin :)
 
Jeps, jos oikeesti haluu parantaa tulosta tossa ratapyöräilyssä, niin kannattais kokeilla erilaisia happobuustereita, esim. kalsiumkarbonaattia tai jotain muuta sallitua konstia. Mutta niitä siis vain silloin, kun haluaa koittaa parantaa ennätystä. En ole lajin harrastaja, mutta näin päättelin pienessä päässäni.

Aerobinen taso pitää olla kohallaan, etenkin sen takia, että tohon lajiin on jo harjoiteltava niin paljon, että huonoilla aerobisilla pohjilla ei keho kestä kovaa harjoittelua.

Intervallireenit ovat varmasti avainsana tossa lajissa. Kannattaa apinoida vaikka esim. pikaluistelijoiden harjoitusmetodeja. Anaerobinen lihaskestävyys on tosi kova juttu, jota kannattaa kehittää erityisesti.

Kaikissa kestävyyslajeissa tietyn tason saavuttamiseksi pitää olla riittävä hapenottokyky, mutta sitä voi korvata yllättävänkin paljon hyvällä anaerobisella voimantuotolla.
 
karpaasi9 sanoi:
Jeps, jos oikeesti haluu parantaa tulosta tossa ratapyöräilyssä, niin kannattais kokeilla erilaisia happobuustereita, esim. kalsiumkarbonaattia tai jotain muuta sallitua konstia. Mutta niitä siis vain silloin, kun haluaa koittaa parantaa ennätystä. En ole lajin harrastaja, mutta näin päättelin pienessä päässäni.
Click to expand...

Hauska termi tuo happobuusteri, kun vaikutus on just päinvastainen.

On vähän epäselvän tuntuista, että kuinka paljon tosta emästankkauksesta on apua.

Monesti testitulokset on sellasia, että kun tehdää useita anerobisia suorituksia lyhyehköllä palautuksella, niin etu on havaittava.

Mutta missä lajissa kisataan intervalli tyyppisesti? Ei missään.

Kisa on yleensä yksi kova koitos tai kaksi per päivä. En nyt muista noita tuloksia kovin tarkasti, mutta jotain ton suuntaista olen lueskellut. Jotkuhan lupaa emästankkauksella lähes epäinhimillistä suorituskykyä, esim. 400m:llä, mutta tuskin toteutuu käytännössä.
 
1 km aika-ajon sukulaislaiji eräajo radalla on sellainen laji, jossa tulee anaerobisia kilpailusuoritteita jopa 5-8 kpl päivässä. Ensin ajetaan lajittelu (aika-ajo) 200 metrin matkalla lentävällä lähdöllä. (huipulla ajat yleensä 10-11 sekunnin välissä) Tuon jälkeen esim: lajittelun 1 ja 16. ajavat vastakkain paras kolmesta systeemillä = 2-0 tai 2-1 voitoilla. Voittaja tietysti jatkoon, näin ajetaan kunnes ollaan finaalissa tietyn kaavion mukaan. Jos putoat aikaisemmin, joudut keräilyeriin, josta voi päästä jatkoon pidemmän kaavan kautta. Lähtöjä kilpailijoiden määrästä riippuen voi tulla päivän aikana erittäin monta ja kaikki lähdöt ovat anaerobisia + taktisesti erittäin vaikeita, sillä vetomies arvotaan aina ensimmäiselle kierrokselle ennen viimeistä 200 metrin loppurykäisyä, jossa taktiikka näyttelee suurta osaa. Säännöt ovat aika kiemuraiset, sillä ajajat voivat ajaa kävelyvauhdilla pitkiäkin matkoja (ennen sai jopa pysähtyä)toista kiusatakseen. Tuossa kilpailumuodossa anaerobinen suorituskyky joutuu erittäin koville.
 
Lanse sanoi:
1 km aika-ajon sukulaislaiji eräajo radalla on sellainen laji, jossa tulee anaerobisia kilpailusuoritteita jopa 5-8 kpl päivässä. Ensin ajetaan lajittelu (aika-ajo) 200 metrin matkalla lentävällä lähdöllä. (huipulla ajat yleensä 10-11 sekunnin välissä) Tuon jälkeen esim: lajittelun 1 ja 16. ajavat vastakkain paras kolmesta systeemillä = 2-0 tai 2-1 voitoilla. Voittaja tietysti jatkoon, näin ajetaan kunnes ollaan finaalissa tietyn kaavion mukaan. Jos putoat aikaisemmin, joudut keräilyeriin, josta voi päästä jatkoon pidemmän kaavan kautta. Lähtöjä kilpailijoiden määrästä riippuen voi tulla päivän aikana erittäin monta ja kaikki lähdöt ovat anaerobisia + taktisesti erittäin vaikeita, sillä vetomies arvotaan aina ensimmäiselle kierrokselle ennen viimeistä 200 metrin loppurykäisyä, jossa taktiikka näyttelee suurta osaa. Säännöt ovat aika kiemuraiset, sillä ajajat voivat ajaa kävelyvauhdilla pitkiäkin matkoja (ennen sai jopa pysähtyä)toista kiusatakseen. Tuossa kilpailumuodossa anaerobinen suorituskyky joutuu erittäin koville.
Click to expand...

Mutta 10-11 sekkaa ei vielä vedä kovin hapoille. Vai vedetäänkö siinä hapoille jo ennen tota 200m?

Toi vois olla lähinnä sellasta lajia, missä emästankkauksesta on hyötyä. Kauanko toi setti kestää yhteensä, eli millä aikavälillä kaikki vedot tulee tehtyä?

Tankkauksen vaikutushan rupee hiipumaan jossain vaiheessa. Ei taida paras vaikutus kestää, kuin jokusen tunnin.
 
Näissä kuitenkin kesto lienee sitä luokkaa että suurin osa energiasta tulee aerobisista lähteistä. Intervalleja silti kyllä.
 
Eräajon jokaisessa lähdössä pyöräilijä joutuu ajamaan 400 metrin radalla 2 kierrosta ennen viimeistä 200 metrin loppurykäisyä, josta aika otetaan eli yhteensä 1 kilometrin. Lajittelussa ajaja ajaa yksin radalla. Mies miestä vastaan yleensä 2 ajajaa vastakkain, mutta keräilyerissä voi olla vaikka 5 ajajaa, josta paras menee jatkoon.
 
Omaako suurempi lihas paremman anaerobisen energiantuottokyvyn kuin pienempi lihas? Ts. pystyykö sitä harjoittamaan asiassa pidemmälle?

Täytyy myös huomioida että pienempi kokonaismassa on helpompi kiihdyttää liikkeelle.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom