Ammattikamppailun realiteetit

[AndyS]

Avaan uuden aiheen, kun asiasta tulee jatkuvasti puhetta eri ketjuissa. Eli kyse on siitä, miten ammattiurheilu kamppailulajeissa toimii toisaalta urheilijoiden ja toisaalta ottelujärjestäjien näkökulmasta.

Organisaatiot
Kun puhutaan ammattiorganisaatiosta tai promoottorista niin siinä toiminnan tarkoitus on tehdä rahaa järjestäjätaholle. Aivan sama onko kyseessä UFC, Don King, Glory, Bellator, KOK, Sauerland, Cage tai M-1. Toki ihmiset näissä usein toimivat myös rakkaudesta lajiin, mutta tarkoitus on kuitenkin tehdä rahaa. Aivan samoin useimmat autokorjaamon omistajat ovat kiinnostuneita autoista ja pitävät autojen kanssa puuhaamisesta mutta silti sen autokorjaamon tehtävä on tuottaa omistajalleen elanto ja mielellään hyvä sellainen.

Kaikki päätökset tehdään viimekädessä sen mukaan, mikä tuottaa (tai ainakin toivotaan tuottavan) eniten rahaa pitkässä juoksussa. Mestaruusmatsiin pääsee se kiinnostavin ottelija, jonka matseja myydään eniten. Yleisö saa sitä ja vain sitä, mistä se on halukas maksamaan. Ja mitä ovat mestaruudet? Ne ovat viimekädessä markkinointityökaluja, jolla tuotteelle (ottelu tai ottelija) luodaan lisäarvoa kuluttajan silmissä.

Ottelijan suhde organisaatioon on lähinnä alihankkija. Ottelija tuottaa organisaatiolle tietyn osan asiakkaille myytävästä tuotepaketista (ottelutapahtuma). Jotta organisaatio tuottaisi mahdollisimman hyvin, heidän kannattaa tietysti ostaa tämä palvelu mahdollisimman halvalla, eli maksaa niin pieni ottelupalkkio kuin mahdollista. Hyvät ja ennenkaikkea kuuluisat ottelijat ovat kuitenkin harvinaisia, joten näillä on varaa vaatia suurempia palkkioita. Toiminta on järkevää niin kauan kuin ottelijan esiintyminen kortilla tuo sisään enemmän rahaa kuin mitä hänelle tarvitsee maksaa.

Kun nämä asiat sisäistää, niin organisaatioiden toiminta muuttuu huomattavasti loogisemmaksi. Logiikkaa ei sanele mikään rankingin seuraaminen, "urheilullinen reiluus" tai muu vastaava vaan raha.


Ottelijat
Ammattiottelijan tavoitteena on menestyä urallaan mahdollisimman hyvin ja menestystä mitataan siinä rahalla. Ei titteleillä, tittelinpuolustuksilla, rekordilla tai millään muullakaan vaan rahalla. Nuo tittelit, rekordit jne. ovat vain välineitä saavuttaa sellaista mainetta, jonka avulla rahaa voi saada. Ja rahaa voi tehdä sekä ottelupalkkioilla että otteluiden kautta saadulla näkyvyydellä muuten. Jos jostain titteliottelusta ei makseta paljon (= ihmisiä ei kiinnosta), niin miksi sen saavuttaminen olisi arvokasta?

Jotta tulisi tunnetuksi, pitää tietysti otella korkean profiilin matseissa, joita fanit voivat seurata ja maksaa siitä seuraamisesta joko suoraan tai tapahtuman yhteydessä mainostettujen tuotteiden hinnoissa. Siksi uraa pitää myös rakentaa niin, että se mahdollisimman todennäköisesti johtaa maineeseen. Vastustajat pitää pyrkiä valitsemaan itse ja sillä tavoin, että nämä tarjoavat mahdollisimman hyvän kombinaation ottelun kiinnostavuuden, itselle saatavan ottelupalkkion, voiton todennäköisyyden, mahdollisen tappion seurauksien ja voiton avaamien mahdollisuuksien väliltä.

Ihan uran alussa kannattaa ihannetilanteessa otella suhteellisen varmoja voittoja. Kyvyt eivät kuitenkaan riitä nimimiehiä vastaan, joten vastustajalla ei ole väliä ja ottelun suurin arvo on saada rekordia ja voittoja siihen. Kun homma alkaa olla putkessa on ihannevastustaja tunnettu mutta kyvyiltään jo hiipuva tähti. Tällaista vastaan voi lähteä halvallakin, jos voitto on todennäköinen ja siitä saatava mainehyöty suuri. Tämä on sijoittamista tulevaisuuteen. Primetimessa kannattaa hakea joko vaikeita vastustajia, joiden kohtaamisesta maksetaan paljon tai helpompia, joiden voittaminen johtaa esim. rahakkaaseen titteliotteluun. Uran loppupuolella kannattaa ottaa rahat pois ja hävitä pari kertaa jollekin nuorelle kyvylle hyvästä hinnasta, välttäen silti aivovammaa.

Ottelija tekee uraa kuitenkin ensisijassa itselleen. Tehdäkseen sillä elannon ja mielellään myös saadakseen mukavan pesämunan uran jälkeiselle ajalle. Ja tämä on tapa jolla se tehdään. Tämän sisäistäminen auttaa ymmärtämään, miksi ottelijat eivät ole aina tukka putkella hakemassa kovinta mahdollista vastustajaa.

 

[manux]

Tämä juttu on niin tosi

Ottelija tekee uraa kuitenkin ensisijassa itselleen.

Tuosta johtuen useimpien ottelijoiden neuvotteluasema on heikko ja organisaatio voi tehdä melkein mitä huvittaa. Vain muutama tähti voi neuvotella painokkaasti. Jos ottelijat pystyisivät järjestäytymään niin keskiverto-ottelija lienee menestyisi rahallisesti paremmin ja meno voisi olla reilumpaa mukaanlukien terveys ja eläkeasiat. Tosin unioni varmasti myös tasapäistäisi tilejä, koska hyvää on vain x määrä jaettavana. Jos kaikille jaetaan vähän enemmän niin starojen pala kakusta lienee olisi sitten pienempi.

Se olisikin aika jännä juttu, jos ottelijoiden palkat ja edut neuvottelisi unioni eikä jokainen ottelija/otteljan manageri erikseen. Organisaatiolle tuo saattaisi olla jopa helpotus, kun neuvotteluja olisi vähemmän ja itku eduista voidaan siirtää unionin viaksi Varmaan järjestäytymisestä seuraisi jonkinlainen systeemi missä x prosenttia organisaation liikevoitosta/vaihdosta varataan palkkoihin ja unioni päättää sitten millä säännöillä tuo raha jaetaan ottelijoiden kesken.

Mitäköhän muuten ufc:n monopolioikeusoikeudenkäynnille kuuluu? pitkään aikaan ei ole osunut uutisia oikeudenkäynnistä ainakaan mun silmiin.

 

[wer12]

Onko idea keskustella vaiko kertoa jengille että näin on asiat?
Tuntuu koulumaiselta että näin.
Muutama pointti viekäkun ois alleviivattu.
Aihe olis pitäny keskusteluforumilla jättää avoimeks eikä kertoa mielipiteitä faktoina.

 

[AndyS]

Onko sinulla jotain sanottavaa itse asiaan eikä minuun liittyen?

Aika monelle nämä tuntuvat olevan epäselviä, kun jatkuvasti tulee jotain avautumisia siitä, kuinka joku ei ole oikeutettu titteliotteluun tai että on naurettavaa, kun ottelija haluaa vastustajan X vaikka molemmat ovat täysin loogisia vetoja.

 

[maltsu]

Aika monelle nämä tuntuvat olevan epäselviä, kun jatkuvasti tulee jotain avautumisia siitä, kuinka joku ei ole oikeutettu titteliotteluun tai että on naurettavaa, kun ottelija haluaa vastustajan X vaikka molemmat ovat täysin loogisia vetoja.

Mun mielestä fanien pitääkin avautua näistä, ainakin jos rankingien ohi meneminen haittaa omaa urheilun seurannan kokemusta esim. missattujen mahdollisten top-contender matsien muodossa, kun punotaan jotain urheilullisesti vähäarvoisempaa rahamatsia, mitä ei sitten sillä palvelulla saa katsoa mistä matseja on jäänyt pois tuollaisen prosessin takia. Loppuviimeksi asiakas maksaa kaiken ja kanta-asiakas UFC:n metodeilla ohitetaan mielellään "lisämyynnin" eli PPV asiakkaiden muodossa. Kantisten kuulukin pitää älämölöä ja yrittää ohjailla organisaatiota, CM Punk fanien kuuluu vaatia Gall uusintaa pääkortille ja tolkun ihmisten sitä vastustaa kun jää potentiaalisesti yksi hyvä matsi näkemättä kun tollanen pääkortilla jne.
Ja kun fight-sports kyseessä, niin mun mielestä pitää fanittamisessa pelkän järkiperäisen analyysin lisäksi olla vähän vastakkainasettelua, tunnetta ja joskus järjettömyyttäkin. Ihan viimesenä tärkeysjärjestyksessä tekeekö organisaatio rahaa vai ei, lähtökohtaisesti asiakkaan kuuluu haluta enemmän pienemmällä rahalla.
Miks leikkiä omistajaa, jos on asiakas?

 

[Kyöpeli]

Saako näistä asioista olla eri mieltä vai oliko nämä nyt kansainvälisesti faktoja jotka toteutuvat alkuperäisen kirjoittajan mukaan jokaisessa organisaatiossa aina?

 

[manux]

Jengi ottaa turhaan kierroksia täällä. Olisi tosi pitkiä ja puuduttavia postauksia, jos aina pitäisi lisätä "minun mielestä, ehkä, mahdollisesti jne". Parempi ottaa kirjoitukset mielipiteinä ja jättää ihottumat ensiapuklinikalle. Toki mielipiteet voi muuttua faktoiksi, jos asia on perusteltu vesitiiviisti kera lähdelinkkien ja esimerkkien.

Mun mielestä ihan hyvä keskutelunavaus. Tuosta on hyvä jatkaa asian pohtimista eri kulmista, jos haluaa asiaa pohtia

 

[AndyS]

Saako näistä asioista olla eri mieltä vai oliko nämä nyt kansainvälisesti faktoja jotka toteutuvat alkuperäisen kirjoittajan mukaan jokaisessa organisaatiossa aina?

Saa olla eri mieltä niin kuin kaikista muistakin viesteistä. On myös toivottavaa perustella mielipiteensä.

Hämmentävää että jengiä kiinnostaa kaikenlainen metakeskustelu sen sijaan että kommentoisi itse aihetta.

 

[Phenomi]

Organisaatioiden kannalta realiteetit ovat jokseenkin noin. Siinä on tasapainoteltava lähinnä viihdebisneksen ja jollain tasolla uskottavan urheilun välillä, sillä jos uskottavuus menee täysin, niin se ei välttämättä tee brändille hyvää lopulta.

Ottelijoiden kannalta en ole ihan 100% samaa mieltä tuosta rahakeskeisyydestä. Toki kun on kyse ammattiurheilijasta, niin se raha on tärkeä asia ja sitä täytyy tulla riittävästi, mutta ei ne muut menestyksen mittarit ole pelkästään keinoja lisärahan saamiseksi, ilman omaa itseisarvoa.
Varmasti jokaiselle UFC-ottelijalle tittelin voittaminen olisi todella kova juttu, vaikka tarjolla olisi ollutkin rahakkaampi matsi jotain toista vastaan. Ei ne ammattiurheilijat ole mentaliteetiltaan kuitenkaan niin erilaisia kuin esim. olympiaurheilijat. Jos siellä alettaisiin vertailemaan olympiakullan voittamisen merkitystä vaikka johonkin x-summaan rahaa ilman mitalia, niin väittäisin aika monen valitsevan mitalin.

Kuten sanoin, rahaa pitää tulla riittävästi, jotta sillä elää ja mielellään leveästi, mutta missä menee se raja, että esim. legacy alkaa kiinnostaa jo rahaa enemmän? Werdumille esim. Fedorin kuristaminen aikanaan oli varmasti todella kova juttu vaikka uskoisin miehen ottaneen isompiakin tilipusseja (tähän ei ole itsellä faktaa) toisissa otteluissa.
Osa ottelijoista on varmasti enemmän puhtaasti isomman rahan perässä ja toisilla se extraraha on kiva bonus niiden muiden hienojen asioiden tueksi, joita saavuttaa.
Tosielämässähän nämä esim. legacya parantavat ja lompakkoa paksuntavat ottelut usein ovat samoja, joten asiat eivät ole ristiriidassa keskenään. Olen vain itse sitä mieltä, että se raha ei ole ainut menestyksen mittari ja ainut syy pyrkiä urallaan eteenpäin.

 

[AndyS]

Se "legacy" muodostuu matseista, jotka kiinnostavat ihmisiä ja käytännössä tästä seuraa, että ne tuottavat myös enemmän rahaa. Esim. Conorin nyrkkeilyottelu Mayweatheria vastaan oli tapaus, josta hänet muistetaan ikuisesti. Täysin eri luokan suoritus kuin jos hän olisi puolustanut UFC-titteliä jotain Fergusonia vastaan. UFC-titteleitä puolustetaan kerran kuussa, mutta on vain yksi Conor vs. Mayweather -matsi.

 

[NHB]

Ammattiottelijan tavoitteena on menestyä urallaan mahdollisimman hyvin ja menestystä mitataan siinä rahalla. Ei titteleillä, tittelinpuolustuksilla, rekordilla tai millään muullakaan vaan rahalla. Nuo tittelit, rekordit jne. ovat vain välineitä saavuttaa sellaista mainetta, jonka avulla rahaa voi saada. Ja rahaa voi tehdä sekä ottelupalkkioilla että otteluiden kautta saadulla näkyvyydellä muuten. Jos jostain titteliottelusta ei makseta paljon (= ihmisiä ei kiinnosta), niin miksi sen saavuttaminen olisi arvokasta?

Kaiken arvottaminen vain ja ainoastaan rahan kautta on todella näköalatonta ja myös väärin. Sinä et tiedä, mitä ammttiottelijat tavoittelevat, eikä sinun siksi kannata alkaa omia näkemyksiäsi tunkemaan muiden suuhun.

Jos raha = menestys, niin Conor on silloin monta kertaa menestyneempi ottelija kuin GSP. Rorion Gracien on toinen huippumenesty ja myös WWE:ssä on tosi hyvin menestyneitä ottelijoita.

 

[AndyS]

GSP:n ura sijoittuu eri aikakaudelle kuin Conorin, joten ne eivät ole vertailukelpoisia. GSP on kuitenkin koko ajan kulkenut entistä rahakkaampiin matseihin, kun maine ja yleisön kiinnostus on kasvanut.

Georges St-Pierre Career Earnings | The Sports Daily

 

[Vieraissa]

Esim. Conorin nyrkkeilyottelu Mayweatheria vastaan oli tapaus, josta hänet muistetaan ikuisesti.

Mitä ihmettä? Mies muistetaan ikuisesti siitä, että louskutti leukojaan ja hävisi, koska oli ihan vastaantulija?

Kyseinen tapaus voidaan ikuisesti muistaa, mutta miksi ihmeessä se muistettaisiin Conorin takia. Jos siinä on jotain muistamista, niin sen täytyy olla, että eläkeläisukko vähän harjoitteli ja pyyhki suunpieksijällä kehän. Ja raapi helposta iltapuhteesta sievoisen mällin hilloa.

Mutta toisaalta, parodia on erinomainen tehokeino.

 

[AndyS]

Miljoonat ihmiset maksoivat tuon shown katsomisesta, puhuivat siitä etukäteen ja muistelevat jälkikäteen. Mutta moniko muistaa kuinka Demetrious Johnson eeppisesti puolusti titteliään 73. kerran jotain Tim Elliottia tai Wilson Reisiä vastaan?

 

[Vieraissa]

Miljoonat ihmiset ovat maksaneet elämässään monista turhuuksista. Jotkut myöhemmin myöntävät pettyneensä tuotteeseen, maksaneensa humpuukista, toiset eivät. Kummassakaan ei ole mitään väärää.

Tuossa tapahtumassa "jännite" oli ennen ottelua, sikäli kun selvässä pelissä on todellista jännitettä. Enemmänkin oli kyse "toivosta" kuin jännitteestä. Markkinoinnin luoma jännite perustui leveilyyn ja leukojen louskuttamiseen. Tiedät varmasti, että tyhjä tynnyri kumisee täyttä enemmän. Ali käytti samaa menetelmää Foremania vastaan The Rumble in the Junglessa - tosin sillä erotuksella, että hoisi homman himaan.

Miksi Conor muistettaisiin hävitystä hippaottelusta, jos ei lasketa ilmainen hilloa ja tulevaisuuden mainosarvoa? Sekö oli ottelijana hänen ultimaatti saavutuksensa?

 

[AndyS]

Myles "Fury" Jury kertoo kuinka paljon tienasi toisella UFC-ottelullaan vuonna 2013.

Myles

The industry pioneer in UFC, Bellator and all things MMA (aka Ultimate Fighting). MMA news, interviews, pictures, videos and more since 1997.

www.sherdog.com

Ottelupalkkio: 8000$
Voittobonus: 8000$
Lockerroom bonus: 5000$
Sponsorit: 10 000$
Yhteensä: 31 000$

Tästä käteen jäänyt summa kulujen ja verojen jälkeen oli 17760$. Tuosta kannattaa huomata, että tuo oli aikaa ennen Reebok-diiliä, joten sponsorirahat olivat isompia kuin nykyään. Tappiolla hän ei olisi mennyt sentään miinukselle, mutta rahaa olisi jäänyt vain jokunen tonni, ilman sponsoreita täysin hiluja.

 

[Japi]

Vielä kun saataisiin vertailun vuoksi muiden sen aikaisten organisaatioiden palkat, rohkenen epäillä että mennään korkeintaan kymmenesosalla tuosta, jos puhutaan jostain toista kertaa ottelevasta kaverista.

 

[Underdogs]

Vielä kun saataisiin vertailun vuoksi muiden sen aikaisten organisaatioiden palkat, rohkenen epäillä että mennään korkeintaan kymmenesosalla tuosta, jos puhutaan jostain toista kertaa ottelevasta kaverista.

Ja sitten kun saataisiin kummankin organisaation tulot ja kuinka monta prosenttia siitä menee ottelijoille niin nähtäisiin homma vähän tarkemmin.
Jos pelaat Real Madridissa jalkapalloa mokena tai sitten pelaat Mypassa mokena, niin sun mielestä on jotenkin väärin kritisoida Realin moken palkkaa jos se tienaa kuitenkin selkeästi enemmän kuin Mypassa pelaava?

 

[biohacker2000]

Tyhmä kysymys mutta testataanko vapaaottelijat oikeasti muualla kuin UFC:ssä? Kun tuntuu että sinne päästyä ottelijoilla alkaa käryt.

 

[Japi]

Ja sitten kun saataisiin kummankin organisaation tulot ja kuinka monta prosenttia siitä menee ottelijoille niin nähtäisiin homma vähän tarkemmin.
Jos pelaat Real Madridissa jalkapalloa mokena tai sitten pelaat Mypassa mokena, niin sun mielestä on jotenkin väärin kritisoida Realin moken palkkaa jos se tienaa kuitenkin selkeästi enemmän kuin Mypassa pelaava?

Saa niitä toki kritisoida, mutta edelleen jos kyseinen organisaatio maksaa jo eniten mitä mikään organisaatio, niin ei sillä ole sen puolesta korotuspaineita. Sinnehän mypastakin tähdätään realiin, vaikka joku sitä palkkaa kritisoisi, se on silti enemmän kuin Mypassa. Ottelijat myyvät itsensä sinne tietyllä hinnalla ja siinä on paineita agressiivisille palkankorotuksille mikäli menestystä tulee ja olet suosittu. UFCtä voi kritisoida vaikka kuinka paljonko se käyttää tuloistaan palkkoihin, aika sosialistista ajatella että UFCn pitäisi käyttää kaikki tulonsa palkkoihin, ja juuri siis ottelijoiden palkkoihin.