AMK-insinööri vs DI

Liittynyt
16.4.2013
Viestejä
24
Mikä on AMK-inssin ja DI:n ero sillon kun haetaan julkiselle duuniin? Kuullut juttua, että valtio ei palkkais kuin lähinnä DI-tutkinnolla olevia töihin. Hieman on alkanut syömään sisältä kun tuon kuulin, kun on opiskelupaikka kumpaankin, mutta alotin opinnot AMK:ssa. Tietty oma vika kun en tuota asiaa tutkinut tarpeeksi perusteellisesti ennen opintojen aloittamista, mutta jos täällä on asiasta jotain tietäviä, niin kiinnostais kuulla infoa asiaan liittyen.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Toihan nyt riippuu alasta ja mihin "valtion" töihin pyrkii. Ei DI:n paperit mikään minimi vaatimus ole jokaisessa avoimessa paikassa. Ainakin rakennus insinöörejä on pilvin pimein.

ps suunnilleen kaikki tutut inssejä ja töissä yksityisellä puolella enkä ole kuullut kenenkään haluavan julkiselle puolelle hommiin ;)
 
Valtio tuntuu suosivan päättävissä asemissa olevilla ylempää korkeakoulututkintoa ainakin työpaikkailmoitusten perusteella. Asiantuntijahommista en tiedä. Samasta syystä haluisin saada joskus omankin ylemmän korkeakoulututkinnon valmiiksi, mutta en tiedä saanko koskaan ja onko se loppujen lopuksi sen arvoistakaan.
 
Mikä on AMK-inssin ja DI:n ero sillon kun haetaan julkiselle duuniin? Kuullut juttua, että valtio ei palkkais kuin lähinnä DI-tutkinnolla olevia töihin. Hieman on alkanut syömään sisältä kun tuon kuulin, kun on opiskelupaikka kumpaankin, mutta alotin opinnot AMK:ssa. Tietty oma vika kun en tuota asiaa tutkinut tarpeeksi perusteellisesti ennen opintojen aloittamista, mutta jos täällä on asiasta jotain tietäviä, niin kiinnostais kuulla infoa asiaan liittyen.

Julkisen puolen hommiin on selkeästi etua DI:n tutkinnosta. Käytännössä kaikki hommat perusasiantuntijasta ylöspäin vaativat ylemmän korkeakoulututkinnon. DI:ksi kerkeät kyllä opiskella esim. maisterivaiheen kautta myöhemminkin, mutta jos nyt syksyllä aloitit opinnot (olet siis alkuvaiheessa) niin suosittelen melkeimpä vaihtamaan jos tunnet vaan jaksavasi DI opintoja.
 
Tekniikka & Talous tms. lehdessä oli muistaakseni viime vuonna tutkimus vastavalmistuneiden inssien ja DI:tten halutuimmista työnantajista ja valtion hommat olivat nousseet todella korkealle tällä listalla. Vaarallinen trendi IMO, koska luonnollisesti yksityinen sektori pitää tätä maata pystyssä ja olisi todella sääli jos lahjakkaimmat yksilöt työllistyisivät yhä enenevissä määrin julkiselle sektorille byrokraattisiin suojatyöpaikkoihin.

Ei varsinaisesti liity kyllä ketjun aiheeseen mutta tulipahan sanottua.
 
Tietty oma vika kun en tuota asiaa tutkinut tarpeeksi perusteellisesti ennen opintojen aloittamista, mutta jos täällä on asiasta jotain tietäviä, niin kiinnostais kuulla infoa asiaan liittyen.

Kerro siis ihmeessä, mistä alasta on kysymys. Tuo vaihtelee aloittain, ja tuossa aiemmin mainittuna rakennusalalla on pätevyysjärjestelmä, eli pätevyyksiä voi hakea, kun on opintoja ja/tai kokemusta riittävästi takana. Kaikkiin pätevyyksiin ei riitä AMK-insinöörin tutkinto suoraan, vaan sitä saattaa joutua täydentämään, kun vaadittavat kurssit voi suorittaa DI-tutkinnossa ennen valmistumista. Tuo pätevyysjärjestelmä on kuitenkin vain rakennusalalla ja joillain osilla sähköalaa.

Tosiaan AMK-insinöörin papereilla voi joskus jatkaa opintoja DI:ksi myös, jos sellaiselle on tarvetta.

Tekniikka & Talous tms. lehdessä oli muistaakseni viime vuonna tutkimus vastavalmistuneiden inssien ja DI:tten halutuimmista työnantajista ja valtion hommat olivat nousseet todella korkealle tällä listalla. Vaarallinen trendi IMO, koska luonnollisesti yksityinen sektori pitää tätä maata pystyssä ja olisi todella sääli jos lahjakkaimmat yksilöt työllistyisivät yhä enenevissä määrin julkiselle sektorille byrokraattisiin suojatyöpaikkoihin.

Eiköhän tuo ole vain selvä seuraus epävarmasta taloustilanteesta? Valtion työpaikka nähdään varmempana eikä niinkään vaihteluherkkänä, josta selittyy tuo valtion nousu listoilla, koska työpaikan varmuus on tässä huonossa taloustilanteessa ja YT-neuvotteluiden täyttämässä maassa noussut tärkeäksi. Tuo voi hyvinkin muuttua, kun taloustilanne ottaa suunnan nousuun.
 
Kerro siis ihmeessä, mistä alasta on kysymys. Tuo vaihtelee aloittain, ja tuossa aiemmin mainittuna rakennusalalla on pätevyysjärjestelmä, eli pätevyyksiä voi hakea, kun on opintoja ja/tai kokemusta riittävästi takana. Kaikkiin pätevyyksiin ei riitä AMK-insinöörin tutkinto suoraan, vaan sitä saattaa joutua täydentämään, kun vaadittavat kurssit voi suorittaa DI-tutkinnossa ennen valmistumista. Tuo pätevyysjärjestelmä on kuitenkin vain rakennusalalla ja joillain osilla sähköalaa.
IT-ala. Eli ei vissiin niin suurta eroa sitten?
 
Eiköhän tuo ole vain selvä seuraus epävarmasta taloustilanteesta? Valtion työpaikka nähdään varmempana eikä niinkään vaihteluherkkänä, josta selittyy tuo valtion nousu listoilla, koska työpaikan varmuus on tässä huonossa taloustilanteessa ja YT-neuvotteluiden täyttämässä maassa noussut tärkeäksi. Tuo voi hyvinkin muuttua, kun taloustilanne ottaa suunnan nousuun.

Muistelen, että tuo kysely oli tehty ns. hyvän taloustilanteen aikaan, ehkä 2011. Yleinen suuntaus on muutenkin ollut, että vuosi vuodelta valde on nostanut suosiotaan tekniikan korkeakoulutettujen työnantajana. Varmasti yksi syy tähän on v. 2009 taantuma/lama ja sitä seuranneet massiiviset YT:t joka puolella.
 
DI:ksi kannattaa opiskella jos niin haluaa tehdä mutta duunipaikan kyllä takaa parhaiten perusteellisilla saksankielen opinnoilla :)
 
Ainakin täällä pohjoisemmassa suomessa, kunta/valtio kilpailee palkkauksessa ihan tasavertaisesti yksityisten kanssa (ainakin raksapuolen suunnitteluhommissa), ohi menee sitten jo heittäen kun aletaan puhumaan eduista ja työn jatkuvuudesta.
Yksityinen sektori on käytännössä hinnoitellut itsensä ulos houkuttelevana työnantajana, se että esim Pöyry vakavalla naamalla tarjoaa teollisuuden teräsrakenteiden suunnittelijalle 2100€/kk on jo meikän kirjoissa iso vitsi.
 
Jotenkin erikoista ajatella, että lahjakkaiden tulisi suuntautua yksityiselle sektorille töihin ja laarin pohjimmaisten valtiolle. Mutta sitten samaan aikaan itketään, kuinka verorahoja käytetään vailla järkeä. No daa, senhän siitä saa, jos apinan palkkaa ihmisen hommiin.

Mitä taas suojatyöhön tulee, niin tavallisen harmaata olisi elo tässä maassa, jos valtion tai kunnan puolesta ei enää olisi vesilaitosta, poliisia, sairaalaa, päiväkoteja. Jopa välillä parjattu rakennusvalvontakin saattaisi tulla edes puhelinnumerona mieleen naapurin rakentaessa minun tontilleni 30m pitkän halkoliiterinsä.

Julkisen puolen työtehosta en tiedä mitään, sillä koskaan en ole siellä työsuhteessa ollut. Olettaisin hajonnan olevan samaa luokkaa, mitä yksityiselläkin.

on-topic: diplomi-insinööri on aina vahvemmilla. Varsinkin julkisella puolella, sillä siellä ei periaatteessa voi palkata pelkän naaman perusteella. Jos insinööri valitaan ja DI jää rannalle ruikuttamaan, niin DI tekee kanteen ja asia tutkitaan. Wirallisesti pätevämpi on tällöin jätetty valitsematta ja haloo on varma.
 
Yksityinen sektori on Suomessa sellanen välttämätön paha. Kaikkihan tietää, että julkinen sektori se oman toimintansa itse rahoittaa jne. - ei yksityinen sektori suinkaan verotuloja tuota. Tätä eivät kaikki yksityisellä sektorilla töissä olevat tunnu ymmärtävän, tuntuvat luulevan että heillä on jotain merkitystä esim. tämän maan talouden suhteen.
 
Eihän se raha ole ainoa mitä pitää tuottaa. Se on se välttämätön paha, mitä ilman joidenkin palveluiden tuottaminen olisi hankalaa tai mahdotonta. Mutta pelkkä raha ei itsessään luo yhteiskuntaan turvaa ja terveyttä. Oikeastaan rahan sijasta voisi puhua yhteiskuntaa hyödyttävän työn tuottamisesta. Tätä voi olla sairaiden hoitaminen, tien rakentaminen tai kännykkäpelien koodaaminen rahaa vastaan. Jälkimmäisessä tapauksessa osa rahasta maksetaan verona/vuokrana valtiolle, koska itse ei ole tehty suoraa työpanosta yhteiskunnalle.

Toki on tälla tavoin määriteltyä tuottamatontakin työtä. Vaikkapa työ veroja kiertäen. Tai valtion rahalla puuhastelu, mikä ei vie ketään tai mitään senttiäkään eteenpäin. Vallan väärin käyttäminen ja yhteisten verorahojen kähmiminen omiin taskuihin. Tai ihan puhdas rikollisuus, missä yksi kaveri ottaa kaiken hyödyn ja yhteiskunta sekä maksaa että kärsii suoraa vauriota. Yksilöllä toki saa olla oikeus tehdä mitä haluaa, mutta eipä silloin hänellä pitäisi olla mitään asiaa olla osana yhteiskuntaa.

Lyhyesti: kai siellä kunnallakin on ihmisiä, joiden työllä on oikeasti merkitystä.
 
DI:ksi kannattaa opiskella jos niin haluaa tehdä mutta duunipaikan kyllä takaa parhaiten perusteellisilla saksankielen opinnoilla :)

Onko oikeasti noin? Itse olen saksaa aikanaan opiskellut ja nyt käyttänyt sitä töissä lähes päivittäin jo vuosikaudet ja voisin väittää sen olevan nykyään melko hyvällä tasolla, mutta olen ennemmin ajatellut vain, että oli hyvää tuuria kun löysi paikan, jossa ko. kieltä on pystynyt hyödyntämään kuin niin, että siitä olisi mitään isompaa iloa työmarkkinoilla yleensä. Työpaikan vaihto ei sinänsä ole suunnitelmissa jos ei mitään mullistavaa tapahdu, mutta noin yleisellä tasolla kiinnostaisi. Koulutuspohja siis kone-DI.
 
Tekniikka & Talous tms. lehdessä oli muistaakseni viime vuonna tutkimus vastavalmistuneiden inssien ja DI:tten halutuimmista työnantajista ja valtion hommat olivat nousseet todella korkealle tällä listalla. Vaarallinen trendi IMO, koska luonnollisesti yksityinen sektori pitää tätä maata pystyssä ja olisi todella sääli jos lahjakkaimmat yksilöt työllistyisivät yhä enenevissä määrin julkiselle sektorille byrokraattisiin suojatyöpaikkoihin.

Ei varsinaisesti liity kyllä ketjun aiheeseen mutta tulipahan sanottua.
Offtopic: Onko jokainen ihminen joka saa palkkansa valtiolta tai kunnalta suojatyöpaikassa? Voisiko kaikki valtion ja kunnan työntekijät irtisanoa ilman että yhteiskunta kärsisi millään tavalla? Onko heidän tekemästään työstä mitään hyötyä kenellekään?
 
Offtopic: Onko jokainen ihminen joka saa palkkansa valtiolta tai kunnalta suojatyöpaikassa? Voisiko kaikki valtion ja kunnan työntekijät irtisanoa ilman että yhteiskunta kärsisi millään tavalla? Onko heidän tekemästään työstä mitään hyötyä kenellekään?

Luulisin julkisen sektorin tärkeimmän arvon tulevan siitä että päätöksiä tehdään muidenkin perusteiden perusteella kuin rahallisen tuoton. Julkinen sektori on ennen kaikkea lainsäädännön ohjaama.
 
Julkisen puolen hommiin on selkeästi etua DI:n tutkinnosta. Käytännössä kaikki hommat perusasiantuntijasta ylöspäin vaativat ylemmän korkeakoulututkinnon. DI:ksi kerkeät kyllä opiskella esim. maisterivaiheen kautta myöhemminkin, mutta jos nyt syksyllä aloitit opinnot (olet siis alkuvaiheessa) niin suosittelen melkeimpä vaihtamaan jos tunnet vaan jaksavasi DI opintoja.

Tuo on oman kokemuksen mukaan kyllä urbaania legendaa merkittävässä osassa valtion hommia. Kun pääsee vaan organisaatioon sisään niin ihan samalla tavalla niihin päällikköhommiin pääsee sillä insinööritutkinolla kuin ylemmällä korkeakoulututkinnolla.

Valtiolla ei käytännössä ole lakiin tai asetukseen perustuvia kelpoisuusvaatimuksia eikä nimityspäätös ole valituskelpoinen viranomaispäätös. Eli melkein mihin tahansa virkaan voidaan nimetä muillakin kuin ylemmillä tutkinnoilla.

Nimimerkillä insinööri ja valtiolla päällikkönä
 
Back
Ylös Bottom