Enpä kyllä voi minäkään himoryyppääjäksi tunnustautua. Silloin tällöin otan saunaoluen tai vastaavan. Baarissa tulee käytyä ehkä korkeintaan kymmenen kertaa vuodessa. Välillä menen baariin ihan selvinpäin! Pienessä humalassa voisin sanoa olevani ehkä noin neljästi vuoteen. Tänä vuonna olen ryypännyt kahdesti, joten aika hyvin. Toisaalta tämä kesä kyllä houkuttelee minua koko ajan teresseille, mutta vielä olen onnistunut pidättäytymään. Juhannuksena tuli kyllä käytyä, mutta muuten koko kesänä en ole käynyt.
Ne kerrat, kun olen ollut kovassa humalassa, taitavat olla laskettavissa yhden käden sormilla. Kuten Missukkakin mainitsi, en minäkään pidä humalantunteesta. Mun on pakko koko ajan pystyä hallitsemaan itseni, ettei mopo vaan karkaa käsistä. Humalassa saa olla, mutta ei liikaa. Seuraavana aamuna pitää olla muistikuvat edellisestä illasta.
Kovasta krapulasta olen kärsinyt ehkä pari kertaa elämäni aikana. Silloin ei kyllä ollut toivoakaan, että olisin mihinkään salille päässyt sängyn pohjalta. :urjo: Mut yleensä juomisen jälkeinen yö on mulle vaikea. Nukahdan kyllä heti, kun pääsen sänkyyn, mutta sitten jos herään vaikka kuuden aikaan aamulla (unta takana pari tuntia), niin sen jälkeen en saa enää millään unta. Ja jos saan, niin heräilen 20minuutin välein. Niinpä mä teenkin baari-illan jälkeisenä aamuna kuuden ja kahdeksan välillä kevyen kävelylenkin. Haukkaan vähän raitista ilmaa ja kelailen juttuja. Siitä se päivä sit lähtee hyvin käyntiin. Illalla käyn sit jo vähän pidemmällä lenkillä tai salilla. Ja avo lähtee aina illalla mukaan. Hänkin alkaa tarvita raitista ilmaa jo viimeistään siinä vaiheessa. :D