Akillesjänne sanoi poks

[Lifeless]

Minulla ei ole koskaan ollut minkäänlaisia ongelmia aerobisen treenin kanssa, nivelet eivät ole olleet kipeinä, palautuminen on ollut normaalia jne. Nyt olen kuitenkin ollut jonkin aikaa harrastamaata liikuntaa, ja painoa on tullut kymmenen kiloa lisää. Viikon olen taas lenkkeillyt, ja pohkeet menivät viime viikolla jumiin pienistä hölkkäpyrähdyksistä, sain sen kuitenkin palautumaan välipäivällä ja venyttelyllä.

Tänään kävin kävelyllä ja huomasin äsken, että oikean jalan akillesjänne tuntuu. Kun jalkapöytää nostaa ylöspäin, akillesjänne tuntuu siltä kuin se venyisi. Koska mulla ei ole tällaisia ongelmia koskaan ollut, niin voisikos joku kertoa, johtuuko tämä vain tulleista läskeistä, vai pitäisikö alkaa huolestumaan?

 

[Athletico]

Mulla katkesi akillesjänne ilman mitään ennakko-oireita. Vaikka olen harrastanut liikuntaa suht säännöllisesti koko ikäni, niin silti näin kävi salibandya pelatessa. Eli jatkossa, kunhan tästä toivun, huolehdin lihashuollosta ja lämmittelystä ihan eri vakavuudella. Kun akillesjänne alkaa jatkossa oireilemaan, niin lepo, kylmähoito ja joksikin aikaa pieni kantakorotus kengän sisään ovat minun toimenpiteet, ja oireiden pitkittyessä lääkäriin (ortopedile).

 

[Audiocheck]

päivän kunto

Pistetäänpäs ajantasaista tarinaa oman jänteen nykytilasta.

Haaveri kävi siis 2kk3vk sitten. Tuossa 2kk paikkeilla sain luvan kanssa kipsit ja kepit pois. Mutta olin toiminut kuten aiemmin jo kirjoitin.

Joskus 8-9vk paikkeilla ollessani tavanomaisella aamukuntoutuslenkillä, ohi meni jonkinsortin "pikakävelijä". Koin että jalka oli tuntunut tovin jo melko hyvältä kohtuu vauhtisellakin kävelyllä ja päätin sitten hypätä tämän ohimenijän peesiin. No se oli virhe. Rasitin jalkaa liikaa ja siitä seurasi todella ikävä tunne jossakin oikean jalan akillesjänteen oikealla puolella nilkan seutuvilla sijaitsevaan hermoon. En ole alan asiantuntija mutta päättelin että kyseessä täytyy olla hermo tms. Tuntui kuin tuo vahinkoa ottanut hermo olisi hieman kireämpi kuin jänne ja kun sitä venytti niin nilkan seutuvilla tuntui äärimmäisen epämukavalta ja vammautuneen jalan varpaissa kihelmöi niin perkuleesti. Tästä hieman huolestuneena jätin kaikenlaisen jalan rasittamisen väliin parilta seuraavalta päivältä. Se ei kuitenkaan itsestään tuona aikana muuttunut yhtään paremmaksi. Jouduin palaamaan semmoiseen töpöttelykävelyyn tällä kertaa johtuen hermosta, ei jänteestä. Pari päivää otettuani rennosti päätin kokeilla, josko kuntoutus olisi tällekin vaivalle se oikea metodi. Lähdin taas hissukseen polulle ja meno oli todella väkinäistä. Pysähdyin lähes 200m välein venyttämään nilkan seutua sen mitä se venytystä kärsi. Noin puolen tunnin yrityksen jälkeen alkoi jo usko hiipumaan ja olin todeta että ei tästä mitään tule ja oli vikatikki lähteä yrittämään, kunnes jo lähestyessäni kotipihaa alkoi nilkassa yllättäin tuntumaan hieman paremmalta. Pysähdyin taas venyttämään sitä ja se hissukseen alkoi antamaan myöden. Kun palasin kotiin aivan viimeiset metrit tuntuivat jopa melko hyvältä kävellä. Toistin tämän saman seuraavinakin päivinä. Aina aamuisin hermo tuntui hieman ikävältä, mutta joka kerta jonkunaikaa käveltyä ja sitä venyteltyä se ikäänkuin vertyi ja salli jalan käytön. Jossakin vaiheessa koko vaiva katosi ja sen koommin on taas menty aika vauhdilla. Nykyisellään vedän semmoista omaa kalorinkulutus pikakävelyvauhtiani tunnin lenkkejä liki joka aamu.

Salilla olen aivan vast ikään ottanut ohjelmaan pohkeet pienillä lisäpainoilla. Voimataso lienee luokkaa 50-60% terveestä jalasta. Kokemuksen mukaan tuo alkaa olla sitä luokkaa kuin tarvitsee suht koht normaalilta näyttävän vauhdikkaan kävelyn ylläpitämiseen. Ei tartte koko aika edes ajatella sitä kävelyä vaan alkaa sujumaan luonnostaan.

Suurin ongelma tällä hetkellä on uudet v*tsin kalliit lenkkarit, kun ajattelin panostaa kävelykenkäpuoleen. Nuo on jo kahdesti hiertäneet kantapäät auki niin pitää aina palata kompeed-laastareiden ja vanhojen tossujen käyttöön.

Tarkkana saa olla edelleen, kun välillä kiireessä meinaa epähuomiossa ottaa juoksuaskeleita. Siihen ei rahkeet ihan vielä taida riittää. Yksi suuri etappi aivan äskettäin oli portaiden laskeutuminen. Omaksuin tuossa vamman alkuvaiheilla semmoisen taktiikan että astuu vammautuneen jalan kantapäällä aina portaan reunalle jolloin päkiä jää tyhjänpäälle ja portaita alaspäin edetessä ei tule niinkään venytystä jänteelle koska jalan päkiäosa "vajoaa" kantapäätason alapuolelle. Nyt kuitenkin uskalsin hiljattain kokeilemaan kävellä portaita niinkuin niitä kuuluu kävellä ja se alkaa jotenkin sujumaan. Takaraivossa vielä tuo opittu väliaikainen tyyli ja siksi ei aina muista pitää tekniikkaa kunnossa.

 

[pakkomielle.com]

Yksi uusi jäsen akilles-klubiin ilmoittautuu!

Oikea akillesjänne katkesi(täydellinen repeämä) sulkapallossa 1,5 vko sitten ja leikattiin Töölön Mehiläisessä 5 päivää sitten.
Katkeaminen tapahtui ihan normaalissa pelitilanteessa vaihtaessani suuntaa takakentältä etukentälle päin.
Mitään liikunnanaikaista tai -jälkeistä kipua akillesjänteessä ei ennen katkeamista ollut tuntunut, mutta venytellessä oikea pohje oli aina selkeästi jäykempi.

Leikkauksen jälkeen sain suoraan Walker-tukikengän jalkaan(ei siis kipsattu ollenkaan) ja kävelyä kyynärsauvoilla määrättiin 6 vkoa.
Autollakaan ei lääkärin suosituksen mukaan saisi ajaa myöskään kuuteen viikkoon, mutta tuota suositusta en usko ostavani.
Olen muutenkin niin kärsimätön, että tikkien poiston jälkeen aloittelen varmasti jonkinlaista omatoimista kuntoutusta edellä kirjoittaneen Audiocheckin tavoin.

Oman lisänsä tähän ketutukseen tuo vielä vääntö vakuutusyhtiön kanssa leikkauskuluista.

 

[TJJ]

Autollakaan ei lääkärin suosituksen mukaan saisi ajaa myöskään kuuteen viikkoon, mutta tuota suositusta en usko ostavani.

Onneksi en asu Helsingissä.. En halua jäädä alle, kun ajat ja jarrutuksessa katkeaa akilles uudestaan..