- Liittynyt
- 3.9.2004
- Viestejä
- 183
"Kertokaapa ummikolle vähän mikä on mikäkin, näitä itsepuolustuslajeja kun tuntuu olevan kun vilkkilässä kissoja, ja sitten on näistä jakautuneita ja monesta yhdistyneitä ja taas uudella nimikkeellä..."
ikuisuuskysymys, mutta omia kokemuksiaan voi kertoa:
Lajit ei toimi, mutta sinä voit.
Muutaman ikävän tilanteen kunnialla selvittänyt judo/jujutsu/aikido -pohjalta.
Sanoisin että osaan perusasiat hyvin, en siis mikään 3-dan-superhuman, mutta
treenattua tuli kuitenkin pikkupojasta lähes aikuiseksi 8 vuotta. Kirjoitin tästä jonkun vastauksen, mutta kumma kun hävisi jonnekin....
Käytännössä, kun tilanne on päällä, unohdat 95% kaikesta ympäröivästä maailmasta, suuta kuivaa, adrenaliini palaa, ja sydän alkaa pompottaa. Tätä tunnetta ei saa aikaiseksi salilla, tai sitten on tosi kovat treenikaverit. Sinne meni se "opittu" laji. Jäljelle jää vain mitä oikeasti osaat.
Munillepotkimiset, silmänkaivamiset tai ne puukolla sohaisut kannattaa todellakin unohtaa, kynnys vahingoittaa toista kuollettavasti vaatii sellaisia "tahdonvoimia" ettei niiden treenaamiseen kannata uhrata elämäänsä. Käytännössä kuitenkin joutuisi empimään muutaman millisekunnin likaa, jolloin peli olisi jehkä o menetetty. Aseiden kantaminen altistaa suuremmalle väkivallalle kuin muuten olisi joutunut kohtaamaan: päällekarkaajalla on todennäköisesti enemmän kokemusta väkivallasta, ja uhrilla vähemmän eli kun jokin "härveli" ilmestyy käteen, se tippuu maahan hikisistä käsistä tai vastaavaa. Siinä vaiheessa "narkki" onkin jo kilahtanut lopullisesti ja alkaa riehumaan maasta löytämänsä veitsen kanssa. Tuliaseet ovat vielä vaikeampia, ainakin jenkeissä VAIN 1:200 kuolemantapauksista johtuu siitä että omistaja olisi ampunut päällekarkaajan uhkatilanteessa. Yleensä uhri on aseeen omistaja ( itsemurha-riski kasvaa aseen hankkimisen myötä. Pelkureille sopiva tapa ilmeisesti.) ja sitten omaiset ovat vaarssa ( kun aseita esitellään kännissä ) ja lopulta lapset löytää aseet tai patruunat ( kokemusta on, hyvä ettei lähtenyt henki.) tai sitten sinut ryöstetään/tapetaan juuri aseiden vuoksi, koska niille voisi olla käyttöä vähän kovempien ukkojen käsissä.
Ainoat "aina-ja-kaikkialla" aseistetut tyypit jotka tiedän ovat rikollisia tai ammattisotilaita, takana väkivaltainen lapsuus, ja vielä väkivaltaisempi nuoruus, ahdistunut vanhuus ja niin edelleen. Ei sovellu meille useimmille, ja tuota EI VOI oppia missään salilla, se on sitten elämäntapa jossa ei mitään muuta olekaan.
Unohda siis aseisiin perustuva itsepuolustus jos haluat elää normaalia elämää.
Sanoisin että jo judossa oppii riittävästi tekniikoita perusitsepuolustukseen, ja vastoin yleistä käsitystä ( tai ainakin nykyään tuntuu ettei judokoita arvosteta ) voin sanoa, että jos mustanvyön jaksat treenata judossa, niin olet paljon kovempi ukko kuin kymmenen muun lajin taitaja. Mattotekniikka ja pystystä lakaisut ja heitot ovat toimivia. Et siis tarvitse niitä päähänpotkimisia tai murskaustekniikoita pärjätäksesi edes kadulla. Väistö on väistö, oli päällekarkaajan tekniikka mikä tahansa. Ja judossa saa sen verran kovaa kyytiä. että henkinen kantti kasvaa jo "narkkien" ulottumattomiin, eli jos vaikka joku lyökin vähän, se ei tunnu niin pahalta tuhannen kovan treenin jälkeen.
Itse olen käyttänyt sovellettua ju-jutsu sekä aikido-juttuja muutamassa "narkki" tilanteessa. Myös aikidon tekniikat ( vastaavat löytyy lähes kaikista ju-jutsu-pohjaisista lajeista ) ovat TOIMIVIA tositilanteessa, vaikka sitä ei myöskään monet "asiantuntijat" ole tietävinään. Judossa ja aikidossa opit olemaan PELKÄÄMÄTTÄ LÄHEISYYTTÄ, johon monet käsirysyt ja tilanteet usein menevät, kun taas pelkiin potkuihin ja lyönteihin perustuvat lajit EIVÄT toimi kun etäisyys on nolla. Hokutory-jutsu on riittävän realistinen ja monipuolinen, ja kokemukseni mukaan jo alkeiskursilla opitut tekniikat ovat toimivia käytännössä, mutta en nähnyt mitään oleellista tasoeroa esim. aikidoon. Treenit ovat vähän fyysisempiä, ja parempi itsepuolustuksellinen asenne kuin esim judo ( paino kilpailussa ja urheillullisuudessa ) aikido ( budo, uskonnollisuus ).
EN suosittele todellakaan mitään "nyrkillä-naamaan" tekniikkaa koska usemmiten noilla narkeilla on jokin hepatiitti/aids veressä ja mahdollisuus saada käteensä haavoja lyönnin seurauksena voi altistaa sinut saastaiselle verelle. Samoin narkkari josta vuotaa verta nenän täydeltä, voi olla myös riski.
Parempi on opetella viemään kaveri suoraan maahan, käsilukko sinetiksi ja sitten ympäristön havainnointia tulekoo joku sinun kimpuusi...jne. Kaiva kännykkä esiin, soita poliisit. Kokemuksesta voin sanoa, että tekemistä riittää, eli jos haluat lajin joka opettaa nämä kaikki niin kysy joltain muulta kuin minulta. Mutta seuraavista seikoista voi olla hyötyä:
HYVÄ KUNTO ( omatoiminen jumppa, punttisalia )
HYVÄ ASENNE ( en-ole-uhri, en-vihaa-en-pelkää )
HYVÄ TEKNIIKKA ( jokin laji josta pidät ja jonka osaat )
HYVÄ REALISTISUUS ( käyttäjäkokemukset, tosiasiat )
HYVÄ LUONNE ( onko vastaantulija vihollinen vai lähimmäinen ? )
Olen vaan huomannut että 80% noista "olen testannut käytännössä" tarkoittaa siis jotain turpaanvetämistä nakkikiskalla tai kapakassa, ja uhri ja syyllinen samanlaisia räyhääjiä, konfliktialttiita ilman mitään lajeja tai päihteitä. Joillekin taistelulajien treenaus aiheutta saman kuin viina entiselle mäkihyppääjälle: luonne kieroutuu, ja yli-ihimis-olo ottaa vallan.
Jos olet täynnä vihaa ja pelkoa, kynnys joutua konfliktiin kasvaa huomattavasti, ja myös seuraukset ovat yleensä pahemmat: pelko muuttuu vihaksi, viha raivoksi ja raivo kontroloimattomaksi väkivallaksi. Väkivalta muttuu sitten oikeusjutuiksi, korvauksiksi ja kostoksi. Ja niin edelleen. Näissä muutamissa tilanteissa ( joissa kaikissa oli kyse narkkareista ) pääsivät kaikki osapuolet vähällä ja kun mitään vammoja ei syntynyt, ei tarvinnut käräjöidä eikä edes käydä poliisiasemalla. Päivä menee heti pilalle kun alkaa näkymään verta tai suolenpätkiä, poliisit vievät silloin talteen niin uhrin kuin syyllisenkin. Ja lopputuloksena narkki saa sinun henkilötietosi, kotiosoitteesi, kengännumerosi ja niin edelleen.
Minkä tahansa lajin riittävä osaaminen tuo itsevarmuutta, rohkeutta ja sisua kestää PAREMMIN väkivaltatilanteita jolloin todennäköisyys selviytyä hengissä ja ilman käräjiä kasvaa. Voittamisesta en puhuisi, vaan tilanteesta selviytymisestä mahdollisimman VÄHIN VAMMOIN.
Yksinkertaisimmillaan itsepuolustuslaji on tässä:
Pyydä jotakuta raavasta miestä pieksemään sinua, aloitat kevyellä turpaanOTTAMISELLA, lepäät päivän, ja aloitatte uudestaan. Kun totut tähän pieksemiseen, ala miettiä MIKSI JA MITEN se tapahtuu.
Sitten hoksaat että voisihan tuon avarin tai potkun väistääkin. Jatkatte tätä pari vuotta, vaihdatte välillä osia ja niin edelleen.
Kun huomaat että pienkin mies voi väistää vaikka junankokoista kaappia, olet
jo päässyt pitkälle.
Sitten pyydät tätä itseäsi kookkaampaa ottamaan rivelistä kiinni ja vetelemään pitkin lattiaa. Kun totut tähän niin ala taas miettimään että MIKSI JA MITEN se tapahtuu, voisikohan tätä jotekin välttää. Ja niin edelleen.
Pidätte vaan ne lyönnit ja tekniikat sillä tasolla, ettei synny liikaa vammoja eikä kipu näköä haittaa. Voin vakuuttaa että tämmöisen treenaamisen jälkeen pärjäät paljon paremmin myös kadulla. :-) Niin ja lopuksi myönnän tämän viestin lukijalle välittömästi mustanvyön. Koska laji on mun oma, voin näin tehdä. Ole hyvä !
ikuisuuskysymys, mutta omia kokemuksiaan voi kertoa:
Lajit ei toimi, mutta sinä voit.
Muutaman ikävän tilanteen kunnialla selvittänyt judo/jujutsu/aikido -pohjalta.
Sanoisin että osaan perusasiat hyvin, en siis mikään 3-dan-superhuman, mutta
treenattua tuli kuitenkin pikkupojasta lähes aikuiseksi 8 vuotta. Kirjoitin tästä jonkun vastauksen, mutta kumma kun hävisi jonnekin....
Käytännössä, kun tilanne on päällä, unohdat 95% kaikesta ympäröivästä maailmasta, suuta kuivaa, adrenaliini palaa, ja sydän alkaa pompottaa. Tätä tunnetta ei saa aikaiseksi salilla, tai sitten on tosi kovat treenikaverit. Sinne meni se "opittu" laji. Jäljelle jää vain mitä oikeasti osaat.
Munillepotkimiset, silmänkaivamiset tai ne puukolla sohaisut kannattaa todellakin unohtaa, kynnys vahingoittaa toista kuollettavasti vaatii sellaisia "tahdonvoimia" ettei niiden treenaamiseen kannata uhrata elämäänsä. Käytännössä kuitenkin joutuisi empimään muutaman millisekunnin likaa, jolloin peli olisi jehkä o menetetty. Aseiden kantaminen altistaa suuremmalle väkivallalle kuin muuten olisi joutunut kohtaamaan: päällekarkaajalla on todennäköisesti enemmän kokemusta väkivallasta, ja uhrilla vähemmän eli kun jokin "härveli" ilmestyy käteen, se tippuu maahan hikisistä käsistä tai vastaavaa. Siinä vaiheessa "narkki" onkin jo kilahtanut lopullisesti ja alkaa riehumaan maasta löytämänsä veitsen kanssa. Tuliaseet ovat vielä vaikeampia, ainakin jenkeissä VAIN 1:200 kuolemantapauksista johtuu siitä että omistaja olisi ampunut päällekarkaajan uhkatilanteessa. Yleensä uhri on aseeen omistaja ( itsemurha-riski kasvaa aseen hankkimisen myötä. Pelkureille sopiva tapa ilmeisesti.) ja sitten omaiset ovat vaarssa ( kun aseita esitellään kännissä ) ja lopulta lapset löytää aseet tai patruunat ( kokemusta on, hyvä ettei lähtenyt henki.) tai sitten sinut ryöstetään/tapetaan juuri aseiden vuoksi, koska niille voisi olla käyttöä vähän kovempien ukkojen käsissä.
Ainoat "aina-ja-kaikkialla" aseistetut tyypit jotka tiedän ovat rikollisia tai ammattisotilaita, takana väkivaltainen lapsuus, ja vielä väkivaltaisempi nuoruus, ahdistunut vanhuus ja niin edelleen. Ei sovellu meille useimmille, ja tuota EI VOI oppia missään salilla, se on sitten elämäntapa jossa ei mitään muuta olekaan.
Unohda siis aseisiin perustuva itsepuolustus jos haluat elää normaalia elämää.
Sanoisin että jo judossa oppii riittävästi tekniikoita perusitsepuolustukseen, ja vastoin yleistä käsitystä ( tai ainakin nykyään tuntuu ettei judokoita arvosteta ) voin sanoa, että jos mustanvyön jaksat treenata judossa, niin olet paljon kovempi ukko kuin kymmenen muun lajin taitaja. Mattotekniikka ja pystystä lakaisut ja heitot ovat toimivia. Et siis tarvitse niitä päähänpotkimisia tai murskaustekniikoita pärjätäksesi edes kadulla. Väistö on väistö, oli päällekarkaajan tekniikka mikä tahansa. Ja judossa saa sen verran kovaa kyytiä. että henkinen kantti kasvaa jo "narkkien" ulottumattomiin, eli jos vaikka joku lyökin vähän, se ei tunnu niin pahalta tuhannen kovan treenin jälkeen.
Itse olen käyttänyt sovellettua ju-jutsu sekä aikido-juttuja muutamassa "narkki" tilanteessa. Myös aikidon tekniikat ( vastaavat löytyy lähes kaikista ju-jutsu-pohjaisista lajeista ) ovat TOIMIVIA tositilanteessa, vaikka sitä ei myöskään monet "asiantuntijat" ole tietävinään. Judossa ja aikidossa opit olemaan PELKÄÄMÄTTÄ LÄHEISYYTTÄ, johon monet käsirysyt ja tilanteet usein menevät, kun taas pelkiin potkuihin ja lyönteihin perustuvat lajit EIVÄT toimi kun etäisyys on nolla. Hokutory-jutsu on riittävän realistinen ja monipuolinen, ja kokemukseni mukaan jo alkeiskursilla opitut tekniikat ovat toimivia käytännössä, mutta en nähnyt mitään oleellista tasoeroa esim. aikidoon. Treenit ovat vähän fyysisempiä, ja parempi itsepuolustuksellinen asenne kuin esim judo ( paino kilpailussa ja urheillullisuudessa ) aikido ( budo, uskonnollisuus ).
EN suosittele todellakaan mitään "nyrkillä-naamaan" tekniikkaa koska usemmiten noilla narkeilla on jokin hepatiitti/aids veressä ja mahdollisuus saada käteensä haavoja lyönnin seurauksena voi altistaa sinut saastaiselle verelle. Samoin narkkari josta vuotaa verta nenän täydeltä, voi olla myös riski.
Parempi on opetella viemään kaveri suoraan maahan, käsilukko sinetiksi ja sitten ympäristön havainnointia tulekoo joku sinun kimpuusi...jne. Kaiva kännykkä esiin, soita poliisit. Kokemuksesta voin sanoa, että tekemistä riittää, eli jos haluat lajin joka opettaa nämä kaikki niin kysy joltain muulta kuin minulta. Mutta seuraavista seikoista voi olla hyötyä:
HYVÄ KUNTO ( omatoiminen jumppa, punttisalia )
HYVÄ ASENNE ( en-ole-uhri, en-vihaa-en-pelkää )
HYVÄ TEKNIIKKA ( jokin laji josta pidät ja jonka osaat )
HYVÄ REALISTISUUS ( käyttäjäkokemukset, tosiasiat )
HYVÄ LUONNE ( onko vastaantulija vihollinen vai lähimmäinen ? )
Olen vaan huomannut että 80% noista "olen testannut käytännössä" tarkoittaa siis jotain turpaanvetämistä nakkikiskalla tai kapakassa, ja uhri ja syyllinen samanlaisia räyhääjiä, konfliktialttiita ilman mitään lajeja tai päihteitä. Joillekin taistelulajien treenaus aiheutta saman kuin viina entiselle mäkihyppääjälle: luonne kieroutuu, ja yli-ihimis-olo ottaa vallan.
Jos olet täynnä vihaa ja pelkoa, kynnys joutua konfliktiin kasvaa huomattavasti, ja myös seuraukset ovat yleensä pahemmat: pelko muuttuu vihaksi, viha raivoksi ja raivo kontroloimattomaksi väkivallaksi. Väkivalta muttuu sitten oikeusjutuiksi, korvauksiksi ja kostoksi. Ja niin edelleen. Näissä muutamissa tilanteissa ( joissa kaikissa oli kyse narkkareista ) pääsivät kaikki osapuolet vähällä ja kun mitään vammoja ei syntynyt, ei tarvinnut käräjöidä eikä edes käydä poliisiasemalla. Päivä menee heti pilalle kun alkaa näkymään verta tai suolenpätkiä, poliisit vievät silloin talteen niin uhrin kuin syyllisenkin. Ja lopputuloksena narkki saa sinun henkilötietosi, kotiosoitteesi, kengännumerosi ja niin edelleen.
Minkä tahansa lajin riittävä osaaminen tuo itsevarmuutta, rohkeutta ja sisua kestää PAREMMIN väkivaltatilanteita jolloin todennäköisyys selviytyä hengissä ja ilman käräjiä kasvaa. Voittamisesta en puhuisi, vaan tilanteesta selviytymisestä mahdollisimman VÄHIN VAMMOIN.
Yksinkertaisimmillaan itsepuolustuslaji on tässä:
Pyydä jotakuta raavasta miestä pieksemään sinua, aloitat kevyellä turpaanOTTAMISELLA, lepäät päivän, ja aloitatte uudestaan. Kun totut tähän pieksemiseen, ala miettiä MIKSI JA MITEN se tapahtuu.
Sitten hoksaat että voisihan tuon avarin tai potkun väistääkin. Jatkatte tätä pari vuotta, vaihdatte välillä osia ja niin edelleen.
Kun huomaat että pienkin mies voi väistää vaikka junankokoista kaappia, olet
jo päässyt pitkälle.
Sitten pyydät tätä itseäsi kookkaampaa ottamaan rivelistä kiinni ja vetelemään pitkin lattiaa. Kun totut tähän niin ala taas miettimään että MIKSI JA MITEN se tapahtuu, voisikohan tätä jotekin välttää. Ja niin edelleen.
Pidätte vaan ne lyönnit ja tekniikat sillä tasolla, ettei synny liikaa vammoja eikä kipu näköä haittaa. Voin vakuuttaa että tämmöisen treenaamisen jälkeen pärjäät paljon paremmin myös kadulla. :-) Niin ja lopuksi myönnän tämän viestin lukijalle välittömästi mustanvyön. Koska laji on mun oma, voin näin tehdä. Ole hyvä !