Ahdistuksia ihmisjoukossa

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja jkp78
  • Aloitettu Aloitettu

jkp78

Liittynyt
12.11.2004
Viestejä
181
Mun kaveria ahdistaa ihmisjoukoissa ja hän on lähdössä armeijaan. Esiintyminen tutun porukan lähellä aiheuttaa fyysisesti sydämenhakkausta, hengityksen salpausta, kalpeeta naamaa ja täristyksiä ja kuoleman pelkoa. Tai siis se luulee et se delaa jossain puheessa :eek:

Mäkin oon joskus pelännyt esiintymistä ja selvinnyt siitä mut noi mun neuvot ei taida enää riittää ja olis kiva saada tähän vastauksia joiltain, jotka on kokeneet jotain noin pahoja pelkoja tuosta esiintymisestä. Noi jutut alkaa jo rajottaa normaalielämää ja varmaan aika moni kokee samoja juttuja. Kertokaa siis ahdistavia kokemuksia (ja varsinkin jos oottee selviinneet niistä) eikä välttämättä tarvii siis olla edes armeijakokemuksia mutta kaikki ahdistukset riittää...

ps. nyt lähdetään tän rakenne-timpurin kanssa heittämään tukkia :)
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Voisko olla http://fi.wikipedia.org/wiki/Paniikkih%C3%A4iri%C3%B6

käsien tärinä, sydämen tykytys, huimaus, kuolemanpelko ja hengenahdistuksen tunne. Lisäksi voi ilmetä mm. mahavaivoja, pahoinvointia, hikoilua, puutumistuntemuksia sekä rintakipua

Melko selkeä tapaus sanoisin.

Tutulla on tuo myös. Kerran yleisellä salilla ollessa tuli noita oireita & hän yritti lukea tekstiä seinältä yms. mutta lopulta lähti, koska ei pystynyt olemaan räjähtämättä tmv.
 
raipat sanoi:
Voisko olla http://fi.wikipedia.org/wiki/Paniikkih%C3%A4iri%C3%B6

käsien tärinä, sydämen tykytys, huimaus, kuolemanpelko ja hengenahdistuksen tunne. Lisäksi voi ilmetä mm. mahavaivoja, pahoinvointia, hikoilua, puutumistuntemuksia sekä rintakipua

Melko selkeä tapaus sanoisin.

Tutulla on tuo myös. Kerran yleisellä salilla ollessa tuli noita oireita & hän yritti lukea tekstiä seinältä yms. mutta lopulta lähti, koska ei pystynyt olemaan räjähtämättä tmv.
Click to expand...

Näin mäkin sen aattelin mutta miten tollesesta paniikkihäiriöstä pääsee eroon tai elämään sen kanssa? Lääkkeitä vai terapiaa (sitä jätkää ei heti saa lekureille) tai jotain. Emmä enää tiedä. Varsinkin olis kiva tietää miten sen paniikkihäiriön kanssa eletään armeijassa?
 
Icarus sanoi:
Näin mäkin sen aattelin mutta miten tollesesta paniikkihäiriöstä pääsee eroon tai elämään sen kanssa? Lääkkeitä vai terapiaa (sitä jätkää ei heti saa lekureille) tai jotain. Emmä enää tiedä. Varsinkin olis kiva tietää miten sen paniikkihäiriön kanssa eletään armeijassa?
Click to expand...

Lääkäriin ja sieltä ressu kouraan. Lääkkeillä hoidetaan, osalla riittää vaikka 3-6kk 'kuuri' eikä koskaan enää tarvi syödä, toiset syö aika ajoin ja toiset kokoajan. Helpottaa elämää helvetisti ja hyvin yleinen vaiva + lääkitys. Armeijassa tuskin tulee toimeen paniikkihäiriöisenä ilman lääkitystä, kun se voi olla vaikeaa normaalissa vapaassa elämässäkin missä eletään oman maun mukaan ja omaan tahtiin, intissähän ei näin ole.
 
Kunnon paniikkihäiriöt on vakava asia johon saa apua. Apu on syytä ottaa vastaan. On taas elämä sen arvoista sitten.
 
Icarus sanoi:
Mäkin oon joskus pelännyt esiintymistä ja selvinnyt siitä mut noi mun neuvot ei taida enää riittää ja olis kiva saada tähän vastauksia joiltain, jotka on kokeneet jotain noin pahoja pelkoja tuosta esiintymisestä.
Click to expand...

Ei sun neuvot varmaan riitäkään. Kiva että haluat auttaa mutta ainoa mitä oikeastaan voit tehdä on patistaa kaveri lekurille. Tsekkaapa tuo paniikkihäiriöketju kanssa.
 
Tulipa syötyä joskus teininä Xanoria paniikkioireisiin, oli vaan valitettavasti vikatikki koska johti lääkkeen ja alkoholin sekakäyttöön.

Eli jos multa kysyt, niin ehdottomasti ei pidä ruveta syömään nappeja liian herkästi jännitysoireisiin. Kyllä ikä tekee tässäkin asiassa tehtävänsä, ne asiat mitkä 18-vuotiaana jännitti niin maan perusteellisesti, lähinnä naurattaa tänä päivänä.

Siis minä 18-vee: en meinannut pystyä pitämään esitelmää luokan edessä.

Prode yliopistossa: yhteen seminaariin liittyen esiintyminen 500 ihmisen auditoriossa, joka oli viimeistä penkkiä myöten täynnä.

Prode tänään: jep jep, joku kaupan kassajonossa hikoilu klo 16 ruuhkassa lähinnä ärsyttää, mutta eipä tuossa ole ollut paniikkia yli 10 vuoteen.

Olen käynyt omien jännitysoireitten kanssa niin pohjalla, kuin olla ja voi, mutta sisulla ja itsensä likoon laittamisella sieltä vaan noustiin! :arvi:
 
protsku sanoi:
Tulipa syötyä joskus teininä Xanoria paniikkioireisiin, oli vaan valitettavasti vikatikki koska johti lääkkeen ja alkoholin sekakäyttöön.

Eli jos multa kysyt, niin ehdottomasti ei pidä ruveta syömään nappeja liian herkästi jännitysoireisiin.
Click to expand...

Xanor ei varmaankaan ole ihan etupäässä lievän paniikkihäiriön hoidossa, sitä käsittääkseni harvemmin määrätäänkään, ja vaikka syystä juuri tuohon valmisteeseen päädyttäisiinkin niin siinä ongelmana ovat juurikin lääkeselosteessa mainitut asiat kuten se että ks. lääke vahvistaa alkoholin ja muiden rauhoittavien lääkkeiden vaikutusta ja sen pitkäaikainen käyttö voi totuttaa elimistön saamaan sitä lääkettä, jolloin lääkityksen lopettaminen aiheuttaa vieroitusoireita.

Cipramil on muistini mukaan Suomen eniten käytetty lääke paniikkihäiriön hoidossa, huomattavasti iisimpää settiä jossa ei ole kumpaakaan näistä sivuvaikutuksista, ja lääkettä harvempi joutuu käyttämään läpi elämäänsä, tai jos joutuu niin ei yleensä samalla annostuksella. Sen kanssa voi käyttää alkoholia eikä se aiheita riippuvuutta.

Itse kannustaisin lääkitsemiseen, enkä kärsimiseen. Xanor ja Cipramil eivät ole ihan samanlaisia vaikkakin samoihin vaivoihin voidaan käyttää. Jostain syystä aikoinaan sinun lääkärisi on päättänyt määrätä sulle kunnon satsit tuota rauhoittavaa. Xanoria ei ole tarkoitettu popsittavan 'huvikseen' vaan ainoastaan erittäin vaikeiden ja pahojen pelkotilojen/kohtausten paikallisella hoidolla, cipramil on pitempiaikaisempi lääke paniikkihäiriön hoitoon ja sen vaikutusta pitää odotella muutamia viikkoja.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom