3D elokuvat VS 2D

[Pojankloppi]

Ite kävin tossa pariviikkoa takaperin kattomassa on uusimman Transformeri 3D:nä ja miinuksia ja plussia löytyy seuraavasti:
+ Erikoisefektit olivat siistejä jne.
---------------------------------
- Lasit turhan isot
- Tippuivat kokoaja nenälle
- Osa laseista ei toiminut
- Häiritsi katsomista ku kokoaja sai korjailla niitä ettei valahda naamalt pois.

Arvosana 3D:stä 1/5.

 

[GroundHog]

Tuntuisi älyttömälle, että digitaalisessa leffateattereissa tarvittaisiin 2 eri mediaa leffoja varten kun kotisoittimetkin osaavat hanskata 2d:n näyttämisen 3d kiekolta. Filmisalit sitten saa sen mitä ne saa ja tuskin niitä filmejä 3d:n takia on huononnettu

Ei tarvitakaan kahta eri mediaa. Samaa mediaa voidaan toistaa 2d tai 3d -versioina, jos levittäjä niin haluaa. Toimin siis itse elokuvakoneen käyttäjänä teatterissa, jossa on 3 digitaalista salia ja 3 filmisalia. Poikkeuksetta on toimittu siten, että jos elokuvasta on olemassa 3d-versio se näytetään digisalissa ja saman elokuvan 2d-versiot ajetaan ainoastaan filmi-salissa. Ei siis koskaan olla ajettu 3d-leffan 2d-versiota digisalissa. Tästä syystä meillä siis nuo 2d-versiot ovat kuvan/äänenlaadultaan aina huonompia. Tämä ei tietenkään koske täysdigitaali-teattereita, mutta oletan, että muissakin moniformaatti-teattereissa toimitaan samalla tavoin kuin meillä.

 

[Aither]

No kylläpäs nyt kritisoidaan monesta suusta..
Mulla tullut käytyä ainakin Avatar, Resident Evil, PoC, Transformers ja Harry Potter 3D:na. Etenkin Resident Evil oli erityisesti tehty tuomaan tuota uutta ja ihmeellistä 3D:ta esille, aivan totaalisen kura leffa jossa ylipaljon ylikorostettuja hidastus3D-efektejä. Parannusta on toki tapahtunut ja nyt sitten näissä kaikissa tämän vuoden kuvissa ovat tajunneet jättää ne turhat efektit jonnekin ja 3D:llä pääasiassa vain luodaan sitä kuvaa mahdollisimman luonnolliseksi. Tietyissä kohdissa sitten saadaan oikeinkin kaunista jälkeä aikaan. Pidän siis 3D:stä noissa leffoissa jos ne ovat kuin tavalliset leffat, vain luonnollistettuja sillä efektillä.

Ok, lasit ovat mitä ovat, jotkut ovat likaisia ja sama koko ei sovi kaikille. Minullakin lasit painavat ja valuvat ja varmaan jättävät punaiset jäljet nenänvarteen parituntisen leffan aikana. Ne eivät kuitenkaan kokonaan putoa tai valu niin paljon etteikö kuva niihin enää mahtuisi, eli mitä haittaa, ei kukaan nää eikä ketään kiinnosta, ei tarvi keskittyä niihin laseihin. Toissapäivänä vaihdoin heti uudet kirkkaat lasit todettuani aluksi annettujen likaisuuden. Leffan korkeamman hinnan voi kiertää sarjalipuilla ja vaikuttaako pimeyteen esim teatteri ja paikka salissa? En tiedä kun itse istun aina salin(yleensä kp1) parhaalla paikalla tai sen välittömässä läheisyydessä.

Asia joka minua noissa leffoissa ajoittain häiritsee on se kun näytetään ruudullinen "aitoa näkymää" niin eikös sen pitäisi like-irl olla kokonaan täysin tarkkaa? Tämä ei toki (ainakaan vielä) kuvausteknisesti tietenkään ole mahdollista, dialogiosioissa tarkentunut puhuja sitten on vain se ainoa kohta johon kuuluu katsoa, mitään muuta ei voi seurata koska se on samalla lailla sumeaa kuin ihmissilmän tarkennusalueen ulkopuolella. Saa nähdä minne tuo homma vielä menee..

 

[Paradox]

Pitää. Ihminen ei näe 3D:nä. Stereonäön avulla tietysti saadaan vihjettä siitä, että edessä oleva maailma on kolmiulotteinen.

Ihminen havaitsee kohteen leveyden ja korkeiden, eli kappaleen 2D muodon, tämän lisäksi etäisyyden suhteessa muihin, josta tulee kolmas ulottuvuus.

Ehkä kannattaa vähän tarkentaa mitä kolmiulotteisuudella tarkoitetaan. Eli kolmiulotteisuus on koordinaatisto, jossa paikka määritellään kolmen koordinaatin avulla.

Se on totta, että silmä luo kolmiulotteisesta kappaleesta projision verkkokalviolle. Mutta koska ihmisellä on yleensä kaksi silämää, pystyy hän näkemään sen, mikä kohta esineestä on lähempänä ja mikä kauenpana häntä. Yleensä puhutaan stereonäöstä.

Kaksiulotteisella oliolla voidaan ajatella voivan myös olla stereonäkö, mutta olio ei silti näe kaksiulotteisesti.

Kaksiulotteisessa maailmassa havainnoidaan kaksiulotteisesti. Leveys ja etäisyys(jos on siis stereonäkö kaksiulotteisella oliolla)

Yksiulotteisessa maailmassa olio voi havainnoida vain yksiulotteisesti.

Me, eli kolmiulotteiset oliot, voimme havainnoida koko kaksiulotteista maailmaa yhdellä vilkaisulla ja se on kaksiulotteisen olion vaikea käsittää. Tästä päästään siihen, että kaksiulotteinen näkee yksiulotteisesti, kolmiulotteinen kaksiulotteisesti ja kolmiulotteiseen näköön tarvitaan neljännen ulottuvuuden olio.

Eli miten näkisi yksiulotteinen, nollaulotteisestikko, eli nolla dimenssiota?

Kolmiulotteista maailmaa voimme havainnoida liikkumaalla tässä maailmassamme, emme muuten. Kaksiulotteinenkin kuva voi olla stereokuva, tietysti, mutta se ei tee siitä kolmiulotteista. Ihan tavalliselle 2D-ruudulle voidaan luoda kolmiulotteisia kappaleita ja ymmärrämme ne kolmiulotteisiksi ilman stereonäköäkin.

Itseasiassa liikkumiseen riittää se, että meillä on kaksi eri silmää.

Ainakaan kynällä et voi piirtää 3d kuvaa piirustuspaperille. Se on aina projisio 3d:stä.

 

[Powerhousu]

Ihminen havaitsee kohteen leveyden ja korkeiden, eli kappaleen 2D muodon, tämän lisäksi etäisyyden suhteessa muihin, josta tulee kolmas ulottuvuus.

Kyllä. Pystyy havainnoimaan kolmiulotteista tilaa stereonäkönsä avulla, mutta ei näe kolmiulotteisesti.

Ehkä kannattaa vähän tarkentaa mitä kolmiulotteisuudella tarkoitetaan. Eli kolmiulotteisuus on koordinaatisto, jossa paikka määritellään kolmen koordinaatin avulla.

Niin?

Se on totta, että silmä luo kolmiulotteisesta kappaleesta projision verkkokalviolle. Mutta koska ihmisellä on yleensä kaksi silämää, pystyy hän näkemään sen, mikä kohta esineestä on lähempänä ja mikä kauenpana häntä. Yleensä puhutaan stereonäöstä.

Kyllä. Näet siis kaksiulotteisen stereokuvan.

Eli miten näkisi yksiulotteinen, nollaulotteisestikko, eli nolla dimenssiota?

Kyllä. Neliön voidaan kuvitella olevan kaksiulotteinen. Neliössä elää olioita, jotka näkevät viivoja, jotka ovat yksiulotteisia. Viivassa taas elää yksiulotteisia olentoja, jotka näkevät vain pisteen, oikeammin olemattoman kokoisen pisteen, eli nolla dimensiota.

Itseasiassa liikkumiseen riittää se, että meillä on kaksi eri silmää.

No myönnetään sen verran, että hyvin rajoittuneesti kyllä.

Ainakaan kynällä et voi piirtää 3d kuvaa piirustuspaperille. Se on aina projisio 3d:stä.

Niin on. Ja silti voit katsoa kahta 2D valokuvaa, jotka on tehty stereokuvaustekniikalla, "kolmiulotteisena". Eli näet kaksiulotteisen stereokuvan, joka näyttää hyvin aidolta, koska havainnoit oikeaa luontoa ihan samalla tavalla.

Kuten sanoin, oikeaan kolmiulotteiseen näköön tarvittaisiin se, että näet kuution jokaisen sivun samaan aikaan.

Ja palatakseni siihen 3D-leffaan, niin siinähän on kaksi ulottuvuutta ja stereonäkö, mutta kolmiulotteinen se ei ole, koska itse liikkumalla kuvan suhteen et näe mitään lisää. Et voi nähdä kuvan reunan taakse.

 

[Paradox]

Kaikkeen tuohono efekti-kikkailun ja 3D-hössötyksen vastapainoksi tanskalaiset on "keksinyt" dogma 95 -tyylin. Kovin montaa elokuvaa ko. tyylisuunnasta en ole nähnyt, mutta ne mitä olen nähnyt, ovat olleet mielestäni loistavia leffoja.