10:s päivä tupakoimatta
- Keskustelun aloittaja JFG
- Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
- Liittynyt
- 9.1.2004
- Viestejä
- 353
Kohta 3 viikkoa polttamatta. Tulikaste vielä edessä, eli se juopotteluilta. Ollaan oltu jo pikkuhiparakassa ja kestetty.
Kyllä kaihoisasti ajattelin niitä aikoja kun päissään röökiä tupruteltu.
Juoksin tällä viikolla jo 45 minuuttia putkeen. Pohkeet enemmän pullonkaulana, kuin hengityskalusto. Ilmeisesti liian rankkaa pohkeille kannatella lihaksiston ja ylipainon tuomaa massaa. Tällä menolla pystyn juoksemaan puolimaratonin syyskuussa.
Kyllä kaihoisasti ajattelin niitä aikoja kun päissään röökiä tupruteltu.
Juoksin tällä viikolla jo 45 minuuttia putkeen. Pohkeet enemmän pullonkaulana, kuin hengityskalusto. Ilmeisesti liian rankkaa pohkeille kannatella lihaksiston ja ylipainon tuomaa massaa. Tällä menolla pystyn juoksemaan puolimaratonin syyskuussa.
protsku
Banned
- Liittynyt
- 13.3.2003
- Viestejä
- 4 178
No, ajattele kuvaa rasvan ja tervan tukkimista verisuonista.
- Liittynyt
- 7.2.2004
- Viestejä
- 810
5kk sitten lopetin, muuten menee hyvin mutta nyt on parina kertana kaljan kanssa tullu polteltua. Polttelua takana n.9v yhteensä jossa väliin mahtui vuoden taukokin(no jos mää vaan tän yhen sikarin vetäsen, niinpä niin). Kuntoa yrittäny kohotella, mutta kaukana ollaan -20kg sitten kunnosta. Ainoa kuntoilu muoto moneen vuoteen ollut punttien kolistelu. Vaikea sanoa miten vaikuttanut lopettaminen kuntoon kun sitä kuntoa ei ole ollut aiemminkaan.
- Liittynyt
- 9.1.2004
- Viestejä
- 353
Tuli viikoloppua juopoteltua. 5 tuoppia kestin ja sit ostin sen röökitopan. Pienen vihreän LM:n poltin siitä 7 röökiä ja tarjoilin siitä loput. Kyllä vituttaa kun sorruin kolmen viikon jälkeen P.....KLE!!!:curs: :curs: :curs: :curs: :curs: :curs: Vituttaa tämä henkinen heikkous
- Liittynyt
- 2.9.2005
- Viestejä
- 28
Itselläni myös ongelma toi biletupakointi. Tupakkaa pitää ostaa aina kun on joku "juhla" niin kuin esim. jalkapallomatsi tai viikonloppu, eli kyllä niitä tekosyitä keksii aina.
Alkuvuodesta olen kuitenkin siirtynyt nuuskaan. Sitä kun pitelee huulessaan liian kauan, alkaa vähän oksettamaan, niin ei tule mieleenkään tupakoida. Pahe se on nuuskakin mutta...
Tupakkia silti tekee mieli just baareissa ja siellä sitä polttelenkin, nykyään töissäkin kun on hyvää seuraa tupakkapaikalla. Pitäis hommata sellainen ympäristö mikä ei suosi polttamista.
Alkuvuodesta olen kuitenkin siirtynyt nuuskaan. Sitä kun pitelee huulessaan liian kauan, alkaa vähän oksettamaan, niin ei tule mieleenkään tupakoida. Pahe se on nuuskakin mutta...
Tupakkia silti tekee mieli just baareissa ja siellä sitä polttelenkin, nykyään töissäkin kun on hyvää seuraa tupakkapaikalla. Pitäis hommata sellainen ympäristö mikä ei suosi polttamista.
- Liittynyt
- 7.2.2004
- Viestejä
- 810
Nikotiinipurkkaa pitäisi aina pitää taskussa levy ja napata heti suuhun kun rupee piru ehottelemaan. Kunhan sais pidettyä edes arkitupakoinnin pois, vaikka tiukkaa tekee aina välillä, mutta kunhan sen muutaman minuutin kestää että saa jotain muuta ajateltavaa niin het unohtuu koko tupakka.
Kai se on itsekin tunnustauduttava känniröökaajaksi. 
Prkl mitkä morkkikset tuosta kyllä saa kun ei muka pysty olemaan yhtä vaivaista iltaa polttamatta jos vähänkin sihiä maistellaan. Sitten ryvitään räkää pari päivää sen jälkeen. Pitäisi tosiaan joku roti laittaa itselle...mutta ei kai se yks rööki nyt haittaa...tarjooppas vielä toinenkin! että näin...
Prkl mitkä morkkikset tuosta kyllä saa kun ei muka pysty olemaan yhtä vaivaista iltaa polttamatta jos vähänkin sihiä maistellaan. Sitten ryvitään räkää pari päivää sen jälkeen. Pitäisi tosiaan joku roti laittaa itselle...mutta ei kai se yks rööki nyt haittaa...tarjooppas vielä toinenkin! että näin...
- Liittynyt
- 23.2.2005
- Viestejä
- 8 825
- Ikä
- 46
Kai se on itsekin tunnustauduttava känniröökaajaksi.
Inhalaattori kännäämiseen mukaan, imet sitä. Muutenkin hemmetin käteviä voi "polttaa" sisällä missä vaan. Esim. kaupanjonossa kun palaa käämit. Tai pistää se suuhun kun astuu kauppaan, niin ei pala se käämi.
- Liittynyt
- 5.4.2004
- Viestejä
- 558
- Ikä
- 41
Sama onkelma on häirinny mua pitkään. Mulla on ollu myös tapana poltella jurrissa tupakkia, ja ikävästi on alkanu niitä ylijäämätupakkeja baarireissuilta polttelemaan selvinkin päin. Sitten mulla yksinkertaisesti naksahti tuossa yks päivä, ajattelin että hyi vittu, tämähän maistuu ihan paskalle. Heitin askin jokeen, eikä ole sen jälkeen edes tehny mieli. Viimeks kun olin ulkona, en edes ajatellu röökiä. Kai se on niin että aikansa kutakin... Mulla toimii parhaiten se että turruttaa ittensä sille "vieroitettavalle" asialle. Vetää kilon karkkia, ei taatusti tee puoleen vuoteen mieli makeaa. Polttaa kaks askia röökiä kännissä, ei taatusti tee mieli enää koskaan. Paras on myös jos pystyy lopetettuaan tupakin kiskomisen tekemään ensimmäiset baarireissut seurassa, jossa kukaan ei polta. Ei oo ketään keltä pummata, ja askin ostaminen on jo niin selkeetä luovuttamista että siihen ei lähe.. Tsemppiä, kyllä se siitä.:thumbs:
- Liittynyt
- 23.2.2005
- Viestejä
- 8 825
- Ikä
- 46
- Liittynyt
- 29.7.2005
- Viestejä
- 79
tupakka on saatanasta. Piste.
Mä poltin aikoinaan yhteen soittoon 12 vuotta, sit lopetin. Voi jumalauta sitä tuskaa, hikeä ja kyyneleitä, unettomia öitä, taas kyyneleitä ja yletöntä vitutusta. Ekaan kolmeen kuukauteen ei voinu ees baarissa käydä, kun lakko olis taatusti katkennu siihen. Puolen vuoden jälkeen alkoi tulla ekoja bileiltoja niin, ettei aivan kohtuuttomasti vituttanu kattella muiden polttamista. Sit lopulta ei röökiä tehny enää mieli, paitsi jos tuli jotain ihan järkkyä shittiä eteen, suomeks, vitutusta. Tai jotai tiettyjä tilanteita, joihi tupakka käytännöllisyytensä tahi nautintonsa puolesta kuului (marjastus&sienestys -> paras hyttysenkarkote ever, rallit jne.)Voi sitä autuutta. Vannoin joskus silloin hikoillessani, että jos tää tästä helpottaa, niin ennemmi annan leikata käteni irti enneko alan koskaan uudestaan polttaa... :D olin täysin polttamatta 2 vuotta. sit tuli ero, ekaks vitutus, sitten vapaus ja sitten biletys :kippis1: (tämähän on tietysti täysin pätevä selitys sille, et alkaa polttaa uudestaan)
Nyt sitten täsä on mennyt reilu vuos silleen, että "aina viikonloppusin on tullu polteltua"....jne. Paitsi et viimeks eilen taas kolahti, et paskanmarjat. Mä en kertakaikkiaan pysty polttaa vaa "silloin tällöin" - joko mää poltan tai sitten en polta ollenkaan. Ei se röökaaminen siihen viikonloppuun jää...Ja varsinki jos baariin lähtee tai muutenkaa bissee esmes kotona, ni johan rupee savujen perässä haikailee. Kyllä se sen ekat 4-5 kuukautta pysy hanskassa, mut keväällä tajusin, et homma toimii kutakuinki näin. Tulee perjantai, hahaa, viikonloppu, saa polttaa. Poltan enemmän tai vähemmän viikonloppuna, riippuen siitä tuliko käytyä kupilla. Maanantain ja tiistain välisen yön hikoilen, pyörin ja palelen, sama ti-ke yö. Sitten alkaa helpottamaan ja sitten tuleekin taas viikonloppu - saa polttaa!!
Siis totaalisen sadistista hommaa.....
Eli kyllä mulla ainakin kroppa ja päänuppiki tottu yllättävän nopeesti taas nikotiiniin, vaikka luulin että mitää "muistijälkeä" enää oliskaan :wall:
Mutta ihminen on tyhmä (= minä olen tyhmä) ja vannomatta paras etc. etc. Kävin viime viikolla ostamassa purkkaa, siitä tulee maha ihan v**** kipeeks, mutta helpottaa oloa kyllä. Niitä inhalaattoreita mun luonto ei anna periks imeä, siis tulee niin totaalisen dorka fiilis...
Että tässä sitten taas polton lopetus eessä, aattelin nyt kesän vielä nautiskella, jos syksyllä sitten.....
Että kun isäpappa joskus muinoi sanoi, että älä ala polttaa, on tosi paskamainen tapa, niin olisha tota voinu kerranki uskoo mitä aikuiset sanoo...Ei ne aina kuseta. huoh. Anteeks, tää oli taas tällanen avautuminen.
Mä poltin aikoinaan yhteen soittoon 12 vuotta, sit lopetin. Voi jumalauta sitä tuskaa, hikeä ja kyyneleitä, unettomia öitä, taas kyyneleitä ja yletöntä vitutusta. Ekaan kolmeen kuukauteen ei voinu ees baarissa käydä, kun lakko olis taatusti katkennu siihen. Puolen vuoden jälkeen alkoi tulla ekoja bileiltoja niin, ettei aivan kohtuuttomasti vituttanu kattella muiden polttamista. Sit lopulta ei röökiä tehny enää mieli, paitsi jos tuli jotain ihan järkkyä shittiä eteen, suomeks, vitutusta. Tai jotai tiettyjä tilanteita, joihi tupakka käytännöllisyytensä tahi nautintonsa puolesta kuului (marjastus&sienestys -> paras hyttysenkarkote ever, rallit jne.)Voi sitä autuutta. Vannoin joskus silloin hikoillessani, että jos tää tästä helpottaa, niin ennemmi annan leikata käteni irti enneko alan koskaan uudestaan polttaa... :D olin täysin polttamatta 2 vuotta. sit tuli ero, ekaks vitutus, sitten vapaus ja sitten biletys :kippis1: (tämähän on tietysti täysin pätevä selitys sille, et alkaa polttaa uudestaan)
Nyt sitten täsä on mennyt reilu vuos silleen, että "aina viikonloppusin on tullu polteltua"....jne. Paitsi et viimeks eilen taas kolahti, et paskanmarjat. Mä en kertakaikkiaan pysty polttaa vaa "silloin tällöin" - joko mää poltan tai sitten en polta ollenkaan. Ei se röökaaminen siihen viikonloppuun jää...Ja varsinki jos baariin lähtee tai muutenkaa bissee esmes kotona, ni johan rupee savujen perässä haikailee. Kyllä se sen ekat 4-5 kuukautta pysy hanskassa, mut keväällä tajusin, et homma toimii kutakuinki näin. Tulee perjantai, hahaa, viikonloppu, saa polttaa. Poltan enemmän tai vähemmän viikonloppuna, riippuen siitä tuliko käytyä kupilla. Maanantain ja tiistain välisen yön hikoilen, pyörin ja palelen, sama ti-ke yö. Sitten alkaa helpottamaan ja sitten tuleekin taas viikonloppu - saa polttaa!!
Siis totaalisen sadistista hommaa.....Eli kyllä mulla ainakin kroppa ja päänuppiki tottu yllättävän nopeesti taas nikotiiniin, vaikka luulin että mitää "muistijälkeä" enää oliskaan :wall:
Mutta ihminen on tyhmä (= minä olen tyhmä) ja vannomatta paras etc. etc. Kävin viime viikolla ostamassa purkkaa, siitä tulee maha ihan v**** kipeeks, mutta helpottaa oloa kyllä. Niitä inhalaattoreita mun luonto ei anna periks imeä, siis tulee niin totaalisen dorka fiilis...
Että tässä sitten taas polton lopetus eessä, aattelin nyt kesän vielä nautiskella, jos syksyllä sitten.....Että kun isäpappa joskus muinoi sanoi, että älä ala polttaa, on tosi paskamainen tapa, niin olisha tota voinu kerranki uskoo mitä aikuiset sanoo...Ei ne aina kuseta. huoh. Anteeks, tää oli taas tällanen avautuminen.
- Liittynyt
- 9.1.2004
- Viestejä
- 353
Joo allekirjoitan kaikki noi sanat. Mulla homma lähti etenemään kun myönsin itselleni, että OLEN TUPAKAN ORJA.tupakka on saatanasta. Piste.
Mäo...Ei ne aina kuseta. huoh. Anteeks, tää oli taas tällanen avautuminen.
"Satunnainen tupakoitsija" "Vaan biletupaitsija" "Sillointällöin vedän muutaman röökin" "Viikonloppuna mukava vetää pari röökiä" "Vedän röökin kun stressiä töistä" "Sosiaalista tupakointia" .... Listaa voisi jatkaa loputtomiin You know.
Sellaisille jotka eivät koe tätä ongelmaksi, eivät koe sitä ongelmaksi. Mulle se on ongelma josta haluan päästä eroon. Jos pääsen tosta paskasta eroon, parannan puolimaratoniaikaani, pidennän elämääni ja sukellan keskim. 20 metrin sukelluksella 55 minuutin sijasta 60 minuuttia ---- ja säästän 4,6*52 = €240/v = ilmainen viikonloppu ryanairilla Lontoossa...PRKL
- Liittynyt
- 13.5.2006
- Viestejä
- 63
Lopetin helmikuun alkupuolella, sitä ennen vähän yli kaksikymmentä vuotta röökiä, viimeiset viistoista vuotta vähintään aski päivässä. Viikon söin nicotinelliä, sen jälkeen kaksi kuukautta purkkaa/sisuja/mynttonia kirjaimellisesti yötä päivää, koko ajan piti olla jotain suussa.
Kaikki mennyt ookoo tähän asti, mutta nyt kun on kesälomalla niin tupakointia ikävöi koko ajan ja sortuminen on ollut tosi lähellä monta kertaa. Nikotiinia ei tee tietenkään enää mieli, mutta jatkuvasti mielessä pyörii, että miten olis komia mennä tuohon parvekkeelle aurinkoon ja vetäistä näin kahvin päälle yks laittimalboro...
Kaikki mennyt ookoo tähän asti, mutta nyt kun on kesälomalla niin tupakointia ikävöi koko ajan ja sortuminen on ollut tosi lähellä monta kertaa. Nikotiinia ei tee tietenkään enää mieli, mutta jatkuvasti mielessä pyörii, että miten olis komia mennä tuohon parvekkeelle aurinkoon ja vetäistä näin kahvin päälle yks laittimalboro...
- Liittynyt
- 17.4.2002
- Viestejä
- 1 155
- Ikä
- 47
25. päivä menossa. Muuten mennyt mainiosti, mutta viime perjantaina istuttiin kuppilassa kaverien kanssa ja toisen tupin jälkeen alkoi lähes tappava tupakanhimo. Jos mies ei olisi ollut messissä ja toppuutellut, olisin varmasti hakenut tiskiltä askin. Mutta sitten nautin sen kolmannenkin tuopposen savukkeetta ja mentiin kotio. Vaan kyllä teki tiukkaa. Selvisin silti. Parempi välttää olutta :D
- Liittynyt
- 24.7.2006
- Viestejä
- 831
15 viikkoa savuttomuutta takana, eikä enää pitkään aikaan ole tehnyt mieli sauhutella. Viisi vuotta ehdin polttaa, aloitin perinteikkäästi armeijassa. Ensimmäiset pari vuotta taisi vielä mennä niin, etten edes itselleni myöntänyt olevani tupakan orja.
Lopettamispäätös kypsyi pitkään, päätin etten ala lakkoilemaan vaan se on kerrasta poikki. Sitten erään tavallista rankemman kaatoputken jälkeen kun aamulla riipaisin ensimmäisen syöpäkääryleen niin meinasin paljoakaan liioittelematta yskiä keuhkot pihalle. Loppuaski roskiin ja apteekista 10 kpl pakkaus nikotiinipurkkaa, joka jäi sitten myös viimeiseksi.
Aluksi savuttomuuden hyödyt olivat kiistattomat, mutta nyt ovat alkaneet unohtumaan. Nautin silti edelleen siitä, ettei mokoma kemikaali pidä minua jatkuvasti talutusnuorassa. Jokainen kaverilta kuulema "perkule pitäs päästä kessulle" ja "hei käydään äkkiä ton ärrän kautta niin haen röökiä" melkein lämmittää sydäntä.
Vinkki vielä röökaaville: älä aloita lakkoa, vaan lopeta polttaminen. Aivan turhaa touhua kiusata itseään jos jo valmiiksi tietää ettei pääse kokonaan irti.
Lopettamispäätös kypsyi pitkään, päätin etten ala lakkoilemaan vaan se on kerrasta poikki. Sitten erään tavallista rankemman kaatoputken jälkeen kun aamulla riipaisin ensimmäisen syöpäkääryleen niin meinasin paljoakaan liioittelematta yskiä keuhkot pihalle. Loppuaski roskiin ja apteekista 10 kpl pakkaus nikotiinipurkkaa, joka jäi sitten myös viimeiseksi.
Aluksi savuttomuuden hyödyt olivat kiistattomat, mutta nyt ovat alkaneet unohtumaan. Nautin silti edelleen siitä, ettei mokoma kemikaali pidä minua jatkuvasti talutusnuorassa. Jokainen kaverilta kuulema "perkule pitäs päästä kessulle" ja "hei käydään äkkiä ton ärrän kautta niin haen röökiä" melkein lämmittää sydäntä.
Vinkki vielä röökaaville: älä aloita lakkoa, vaan lopeta polttaminen. Aivan turhaa touhua kiusata itseään jos jo valmiiksi tietää ettei pääse kokonaan irti.
- Liittynyt
- 29.7.2005
- Viestejä
- 79
Vinkki vielä röökaaville: älä aloita lakkoa, vaan lopeta polttaminen. Aivan turhaa touhua kiusata itseään jos jo valmiiksi tietää ettei pääse kokonaan irti.[/QUOTE]
samaa mieltä....
Mulle ainakin oli tosi tärkeää aikoinaan lopettaessani se, etten KIELTÄNYT itseäni polttamasta. En tehnyt sellaista päätöstä, et nyt en polta enää yhtää koskaan, vaikka mikä olisi. Siitä olis seurannu sellanen paniikki ettei varmaan olis mitään tullu koko hommasta :evil: Enemmänki selittelin itelleni, et "katotaas nyt kauanko tässä sadistisesti leikkimielellä pystyis olemaan polttamatta, voin tietty heti polttaa jos oikeesti hätä tulee" - olin polttamatta vain koska ite tahdoin niin, enkä minkään pakon takia....Toimi mulla.
Siitä kerrasta lopettamisesta: Se onnistuminen riippuu myös (siis ihan sen oman henkisen kantin ja motivaation lisäksi!)siitä, kuinka suureen nikotiinimäärään aivot on tottunut - jos päivittäinen nikotiinimäärä on pitempään ollut suuri, se on ihan helvetillinen shokki kropalle yhtäkkiä katkaista homma täysin - onhan tähän tosin niitä korvikkeita, mutta niidenki käyttö täytyy joskus lopettaa. Mä vähensin polttamista aika pitkään, ennen kuin sitten jätin viimeisetkin pois. Lopulta poltin vain sen yhden/päivä, sit yhden/2-3 päivää. Siitä huolimatta se totaalinen lopetus otti koville.Ja ne baariseissut koetteli oikein urakalla... Mutta kukin varmaan hoitaa homman kotiin omalla tyylillään, toiset paremmin lopputuloksin, toiset vähä heikommin....:thumbs:
Mulla polttamiseen liittyy viel se, että oikeesti se on mulle nautinto...Tietyissä tilanteissa ja hetkissä se on ah, niin ihanaa ja jopa maistuu hyvälle (ainaki nyt kun taas on polttanut ) - siitä sen sijaan en pidä, että joku saatanan syöpäkääryle pompottaa aikuista ihmistä, vaikuttaa olotilaan niin ratkaisevasti jne.:itku:
samaa mieltä....
Mulle ainakin oli tosi tärkeää aikoinaan lopettaessani se, etten KIELTÄNYT itseäni polttamasta. En tehnyt sellaista päätöstä, et nyt en polta enää yhtää koskaan, vaikka mikä olisi. Siitä olis seurannu sellanen paniikki ettei varmaan olis mitään tullu koko hommasta :evil: Enemmänki selittelin itelleni, et "katotaas nyt kauanko tässä sadistisesti leikkimielellä pystyis olemaan polttamatta, voin tietty heti polttaa jos oikeesti hätä tulee" - olin polttamatta vain koska ite tahdoin niin, enkä minkään pakon takia....Toimi mulla.
Siitä kerrasta lopettamisesta: Se onnistuminen riippuu myös (siis ihan sen oman henkisen kantin ja motivaation lisäksi!)siitä, kuinka suureen nikotiinimäärään aivot on tottunut - jos päivittäinen nikotiinimäärä on pitempään ollut suuri, se on ihan helvetillinen shokki kropalle yhtäkkiä katkaista homma täysin - onhan tähän tosin niitä korvikkeita, mutta niidenki käyttö täytyy joskus lopettaa. Mä vähensin polttamista aika pitkään, ennen kuin sitten jätin viimeisetkin pois. Lopulta poltin vain sen yhden/päivä, sit yhden/2-3 päivää. Siitä huolimatta se totaalinen lopetus otti koville.Ja ne baariseissut koetteli oikein urakalla... Mutta kukin varmaan hoitaa homman kotiin omalla tyylillään, toiset paremmin lopputuloksin, toiset vähä heikommin....:thumbs:
Mulla polttamiseen liittyy viel se, että oikeesti se on mulle nautinto...Tietyissä tilanteissa ja hetkissä se on ah, niin ihanaa ja jopa maistuu hyvälle (ainaki nyt kun taas on polttanut
) - siitä sen sijaan en pidä, että joku saatanan syöpäkääryle pompottaa aikuista ihmistä, vaikuttaa olotilaan niin ratkaisevasti jne.:itku: