🥕 The Game Changers (kasvisruokavalio)

Meta title: 💥 The Game Changers – kasvisruokailun megadokkari joka sytytti väittelyn voiman ja proteiinin lähteistä

Meta description: Keskustelua dokumentin väitteistä, kasvisruokavalion vaikutuksista ja tieteestä sen takana – mikä pitää ja mikä ei kestä tarkastelua?**


Oli ihan hyvä mielipidekirjoitus hamasin sanomissa.

HS 12/2024
Arvoisat kuluttajat, suomalainen liha on hyvää!
Lukijan mielipide
Suomalainen liha on ympäristöystävällisesti tuotettua ja sitä on turvallista syödä, eläinten hyvinvointia unohtamatta.

Uudet kansalliset ravitsemussuositukset tulivat hiljattain julki. Niissä kehotetaan vähentämään lihan syömistä.

Ravitsemussuosituksissa ovat menneet puurot ja vellit pahasti sekaisin: ilmasto- ja ympäristöasioiden painotus on varsin iso, vaikka kyseessä ovat ravitsemussuositukset. Ja mikä pahinta, suomalaisen lihantuotannon ympäristövaikutukset on rinnastettu globaalin lihantuotannon ympäristövaikutuksiin.

Suomessa lihantuotanto on todistetusti kestävällä tasolla. Kenenkään ei kannata lopettaa eikä edes vähentää suomalaisen lihan syöntiä ilmasto- ja ympäristösyistä.

En halua lisätä vastakkainasettelua lihansyönnin ja kasvissyönnin välille. Jos ei tykkää lihasta, sitä ei pidä väkisin syödä. Jos liha ei sovellu omaan ruokavalioon henkilökohtaisista terveydellisistä syistä, sitä ei kannata syödä. Paras vaihtoehto terveyden, ilmaston ja ympäristön kannalta on syödä monipuolisesti kotimaisia elintarvikkeita.

Jos aletaan korvata suomalaista lihaa vaikkapa palkokasveilla, joudutaan siirtymään suurimmaksi osaksi tuontiruoan varaan. Se ei ole kovin isänmaallista toimintaa. Pohjois-Suomessa kasvukausi on liian lyhyt monille palkokasveille, joilla suositellaan korvattavan eläinperäistä proteiinia. Esimerkiksi härkäpapu ehtii täällä harvoin valmistua puintikypsäksi.

Sen sijaan nurmirehu menestyy erinomaisen hyvin. Se on myös erittäin tehokas hiilensitoja. Märehtijöiden kautta nurmi saadaan muutettua ihmisravinnoksi – lihaksi ja maidoksi. Laiduntavat eläimet myös hoitavat maisemaa ja pitävät yllä luonnon monimuotoisuutta. Antibioottien käyttö on Suomessa todistetusti vähäistä ja kasvuhormoneja ei käytetä ollenkaan. Täällä eivät pohjavesivaratkaan lopu lihantuotannon takia.
 
Pointti oli et ruoansulatus hommat et ei se aina pelkällä lihallakaan aina parempaan suuntaan mene. On täysin totta että kasvisruokailu varmasti aiheuttaa suhteessa enemmän vatsaongelmia. Ehkä monipuolisuutensa vuoks. Ehkä siihen Vatsa tottuu Ehkä ei.

Joo siis tuo sun linkkaama juttu kanan vaihtamisesta on sinällään aikaa paskaa kun itse jutussa sanotaan et kana on terveydelle neutraali. Ilmastojuttujen vuoks pitäis vaihtaa.
Kana ois itellä yks viimesimmistä asioista minkä vaihtaisin vaikka ei nyt kauheesti tuu syötyä.
Ylivoimaisesti suurin osa Carnivoren ensikertalaisista kokee löysän vatsan ensimmäiset pari viikkoa. Tämä johtuu siitä että Carnivorella tulee yleensä rasvaa reilusti sekaruokaa enemmän ja ennen kuin elimistö lisää sappihapon tuotantoa joka parantaa suoliston kykyä käsitellä kasvanutta rasvan määrää ravinnossa, on uloste liian rasvaista ja tulee liukkaasti pihalle. Sitten toinen asia mikä vaikuttaa ripuliin on se että koska ravinnosta ei tule kuitua joka hidastaa massan liikettä suoliston läpi, ei elimistö kerkeä imemään massasta nestettä pois yhtä paljon kuin ennen. Näiden kahden mekanismin yhteisvaikutuksesta voi Carnivore dieetillä ripuli lentää ensimmäiset 2vk kunnes elimistö adaptoituu lisääntyneeseen rasvan määrään ravinnossa sekä kuidun vähyyteen. 2vk jälkeen pakaroiden välistä tulee sateenkaari, aurinko paistaa ja linnut laulaa, mutta varpuset ei lennä.
 
Screenshot_20250508_073318_Facebook.webp
 
Muistaakseni palstan paletaani. (Saatan muistaa nimimerkin väärin)
Laitoin podcastin nyt tänne. Periaatteessa vois postaa moneen muuhunki ketjuun, mut... se on ny täällä. :)

View: https://www.youtube.com/watch?v=e60G5FWHzjc

45min vasta tätä kuunnellut, mutta vaikuttaa että Pauli on oikeilla jäljillä. Täysin sitä viestiä, josta Tedi on kirjoitellut jo vuosia. Personal fat threshold etc.
 

Ravitsemus: Palkokasvien lisääminen ja punaisen lihan vähentäminen on turvallista luuston terveyden ja proteiinin saannin kannalta​

Helsingin yliopiston tutkimuksessa osoitettiin, että punaisen ja prosessoidun lihan osittainen korvaaminen herne- ja härkäpapupohjaisilla elintarvikkeilla takasi ruokavaliossa riittävän aminohappojen saannin eikä vaikuttanut negatiivisesti luuston aiheenvaihduntaan.

Punaisen ja prosessoidun lihan määrän vähentäminen ruokavaliossa planetaarisessa ruokavaliossa suositellulle tasolle lisäämällä tilalle Suomessa viljeltäviä palkokasveja eli hernettä ja härkäpapua on proteiiniravitsemuksen kannalta turvallista. Myöskään luuston terveys ei tällaisella ruokavaliomuutoksella vaarannu, toteaa dosentti Suvi Itkonen maatalous-metsätieteellisestä tiedekunnasta.

Papumies-tutkimuksessa 102 suomalaista miestä noudatti kuuden viikon ajan tutkimusruokavaliota.

  • Ensimmäinen ryhmä söi 760 g punaista ja prosessoitua lihaa viikossa, mikä kattoi 25 prosenttia proteiinin kokonaissaannista. Määrä vastaa suomalaisten miesten keskimääräistä kulutusta.
  • Toinen ryhmä söi palkokasvi-, lähinnä herne- ja härkäpapupohjaisia elintarvikkeita, jotka vastasivat 20 prosenttia proteiinin kokonaissaannista. Lisäksi he söivät planetaarisen ruokavalion suosituksen ylärajan verran punaista ja prosessoitua lihaa viikossa (200 g eli 5 prosenttia proteiinin kokonaissaannista).
Muuten tutkittavat noudattivat tavanomaista ruokavaliotaan eivätkä he eivät saaneet syödä tutkimuselintarvikkeiden lisäksi muuta punaista ja prosessoitua lihaa tai palkokasveja.

Tutkijat eivät havainneet luun muodostumisen tai luun hajoamisen merkkiaineissa eroja ruokavalioryhmien välillä. Myöskään kalsiumin tai D-vitamiinin saannit eivät eronneet ryhmien välillä. Kalsiumin saanti oli nykyisen ravitsemussuosituksen mukaista ja D-vitamiinin saanti hyvin lähellä suositusta. Välttämättömien aminohappojen ja proteiinin saannit olivat keskimäärin suositusten mukaista molemmissa ryhmissä.

– Punaisen lihan käytön vähentäminen on ympäristövaikutusten kannalta erittäin tärkeää, toteaa Itkonen.

Kasvispainotteisemmat ruokavaliot ovat yhä suositumpia ja myös äskettäin päivitetyissä pohjoismaisissa ravitsemussuosituksissa painotetaan lihan käytön rajoittamista ja maidon kulutuksen kohtuullistamista.

– Tässä tutkimuksessa koehenkilöt nauttivat maitotuotteita tavanomaisesti kuluttamansa määrän, joten heidän kalsiumin ja D-vitamiinin saantinsa ei muuttunut. Luuston terveyden kannalta on kuitenkin tärkeää muistaa, että jos vähentää maitotuotteiden määrää ruokavaliossaan, on kalsiumin ja D-vitamiinin saanti turvattava muista lähteistä. Näitä voivat olla esimerkiksi kyseisillä ravintoaineilla täydennetyt kasvipohjaiset juomat ja jogurtinkaltaiset valmisteet tai tarvittaessa ravintolisät, muistuttaa Itkonen.

Papumies-tutkimuksen muita tuloksia liittyen muun muassa rasva-aineenvaihduntaan, suoliston terveyteen ja ravintoaineiden saantiin julkaistaan myöhemmin.
 
Back
Ylös Bottom