🥓 Ketoosi - Keskustelua hyödyistä, haitoista, makroista ja kokemuksista

Meta title: 💥 Ketoosikeskustelu – hiilareiden minimoinnin ikuinen väittely ja kokemusten myrsky

Meta description: Keskustelua ketoosin hyödyistä, haitoista, makroista ja kokemuksista – mikä toimii, mikä ei ja miksi keto herättää niin vahvoja mielipiteitä?**


Kieltämättä aika yllättävää. Suurimman hyödyn kuitenkin yleensä saa (veren kolesteroliprofiilin näkökulmasta), kun korvataan ruokavalion tyydyttyneitä rasvahappoja monityydyttymättömillä rasvahapoilla.

Pelkän kokonaiskolesterolin tai LDL:n katselu on ehkä liian yksinkertaista, varsinkin kun peilataan sitä tähän muuhun keskusteluun. Kuinkas se HDL on käyttäytynyt (tai kokonaiskolesterolin ja HDL:n suhde)?
Monityydyttömättömät ehkä, mutta en ole siemenöljyjen fani. Ainakaan Helsinki businessman study tai Minnesota coronary experiment ei ollut niiden suhteen kovin suuri menestys. Kalaöljyä meni ja menee ruokalusikka päivässä.

Kävin mittauksessa kolme kertaa tuon kahden kuukauden aikana. Eka oli ehkä pahin järkytys: HDL tippui, triglyseridit nousi ja LDL nousi. Viimeisimmässä HDL oli palannut samaan, triglyseridit oli alhaisimmat ikinä (tosin niukasti) ja LDL melkein triplaantui. Eli HDL/LDL suhde kaiken kaikkiaan huononi. Olisi hauska tietää partikkelimäärä (ja koko), mutta niiden mittaaminen ei käsittääkseni onnistu Suomessa. Ketoilu ei tod. näk. jatku ennen CAC scorea.
 
Eipä tuo tosiaan lupaavalta vaikuta. Hyvä, että olet kuitenkin käynyt labroissa, ja ollut siten tilanteen tasalla. Veikkaisin, että läheskään kaikki ketoilijat eivät kolesteroliarvojaan seuraa dieettiä aloittaessaan, mutta toisaalta sekaan toki mahtuu niitäkin, ketkä eivät halua uskoa niiden validiteettia.
 
Monityydyttömättömät ehkä, mutta en ole siemenöljyjen fani. Ainakaan Helsinki businessman study tai Minnesota coronary experiment ei ollut niiden suhteen kovin suuri menestys. Kalaöljyä meni ja menee ruokalusikka päivässä.

Kävin mittauksessa kolme kertaa tuon kahden kuukauden aikana. Eka oli ehkä pahin järkytys: HDL tippui, triglyseridit nousi ja LDL nousi. Viimeisimmässä HDL oli palannut samaan, triglyseridit oli alhaisimmat ikinä (tosin niukasti) ja LDL melkein triplaantui. Eli HDL/LDL suhde kaiken kaikkiaan huononi. Olisi hauska tietää partikkelimäärä (ja koko), mutta niiden mittaaminen ei käsittääkseni onnistu Suomessa. Ketoilu ei tod. näk. jatku ennen CAC scorea.

Olitko mittausten aikaan miten kireässä kunnossa? Vai oliko varoja laihtua? Millainen oli aktiivisuustaso, tuleeko harrastettua paljon ns hikiliikuntaa?
 
Eipä tuo tosiaan lupaavalta vaikuta. Hyvä, että olet kuitenkin käynyt labroissa, ja ollut siten tilanteen tasalla. Veikkaisin, että läheskään kaikki ketoilijat eivät kolesteroliarvojaan seuraa dieettiä aloittaessaan, mutta toisaalta sekaan toki mahtuu niitäkin, ketkä eivät halua uskoa niiden validiteettia.

Ite olin just tulossa siihen että "toivottavasti ette kuormita terveydenhuoltoa tolla paskalla", + oli ihan hauskaa miten järisyttävää on että menikin hommat manteleilla juuri päinvastoin kuin väitettiin :)
Ei siinä jos yksityiselle maksatte, rikkaat on etuoikeutettuja hölmöilemään rahansa miten lystää. Mutta touhu on kuin perjantailenkkeilijä puhuisi maitohapontuotannosta, koska sitä nyt on mahdollista mitata, jotenkin sellaisena asiana jolla on hänelle merkitystä...
 
Olitko mittausten aikaan miten kireässä kunnossa? Vai oliko varoja laihtua? Millainen oli aktiivisuustaso, tuleeko harrastettua paljon ns hikiliikuntaa?
Ei ole juuri ylimääräistä. Paino ei juuri muuttunut. Toimistotyö, mutta liikun aikalailla päivittäinen (sali, bjj, hiihto, uinti, kävely). Kokeili oli talvella, joten kaikkea noita tuli tehtyä.
Pointti kai se, että vaste on tässäkin yksilöllinen ja se selviää mittaamalla. Muutama labra ei taloutta kaada.
 
Mulla on ldl vaan 2.6, vaikka syön tosi paljon rasvaista lihaa, munia, rasvaisia maitotuotteita yms.
Ainut kerta kun sain ldl yli 3, oli edellisellä bulkilla, kun nostin painon 110kg. Sillon söin reilusti vähemmän proteiinia ja rasvaa kun nyt, mutta enemmän hiilaria. Proteiininilla ja rasvalla en ole edes onnistunut painoa keräämään vaikka olen yrittänyt.

Geenit kyllä taitaa vaikuttaa eniten koleihin. Jos on apoe e4 geeni, niin ilmeisesti ldl nousee helposti.
 
Viimeksi muokattu:
Siitä ohjeistusta ketodiettiin oikealla tavalla.(y)

Ihan ok perustietopaketti ketogeenisestä ruokavaliosta. Täysin oikeaa tietoa, mutta lähinnä peruspopulalle kirjoitettu.

Urheilijoille, aktiiviliikkujille ja varsinkin salitreenaajille suosittelen enemmän omaa E-kirjastani asiasta:
LINKKI: Ketoosidieetti.pdf

Siinä kun puhutaan myös eri tyyppisistä ketodieeteistä, joilla saadaan lihastyön käyttöön hiilihydraattiakin mukaan, nestetasapainosta sekä salitreeneissä huomioon otettavista asioista. Dieettimielessä kirjoitettu, mutta toki samat pääperiaatteet soveltuvat harjoituskaudellekin, jos joku sellaista ketolla suorittaa.
 
Suomessakin valtavat erot geeneissä itä- ja länsisuomalaisten välillä sydänsairauksien riskissä.

Tää on mielenkiintoinen artikkeli:

Itä- ja länsisuomalaiset eroavat geeneiltään enemmän kuin britit ja saksalaiset. He ovat sairastaneet eri tavoin toistasataa vuotta ja sairastavat yhä.


Säästögeeni muuttui ongelmaksi
Väestöjen geenivertailuissa tutkijat käyttävät dna-jaksoja, joista suurimmalla osalla ei pitäisi olla mitään vaikutusta ihmisten näkyviin ominaisuuksiin. Niillä vain mitataan sukulaisuuden astetta. Siten vertailuissa ei selviä se, aiheuttavatko havaitut geneettiset erot itä- ja länsisuomalaisten välillä myös heidän välisensä terveyserot. Toistaiseksi tiedetään, että laktoosinsietogeeni jakautuu Suomessa epätasaisesti. Tiuhimmin sitä esiintyy etelässä ja lännessä, mikä heijastelee sitä, että karjanpito tuli sinne aikaisemmin.

Elina Salmela arvelee, että sydän- ja verisuonitautien jakaumaa kartalla saattaa selittää niin sanottu säästögeeni- eli thrifty gene -olettama. Olettamuksen mukaan luonnonvalinta on suosinut metsästäjä-keräilijöiden yhteisöissä geenejä, jotka edistävät ylimääräisen rasvan varastoitumista kehoon. Muinoin niukoissa oloissa eläneet ihmiset tarvitsivat näitä energiavarastoja pahan päivän varalle. Nyt elimistön kyky säilöä vararasvaa on muodostunut ongelmaksi, kun kaupat notkuvat syötävää.

– Tätä monet tutkijat ovat nähneet pohjoisissa populaatioissa. En pitäisi mahdottomana, että itäsuomalaisissa on pyyntiväestöltä saatuja geenejä, jotka kerryttävät rasvaa kehoon, Salmela pohtii.

– Olen tehnyt suppean analyysin, jossa näkyy Itä-Suomessa aavistuksenomainen rikastuma niissä geenimuunnoksissa, jotka on liitetty sydän- ja verisuonitauteihin. En kuitenkaan uskaltaisi mennä väittämään, että näin on. Se on lähinnä vihje. En tiedä, onko kukaan katsonut asiaa kunnolla, Salmela kertoo.
On katsonut, ja vastauksia voi olla lähellä. Biometrian professori Samuli Ripatti Helsingin yliopistosta on ryhmineen kaivanut esiin sydäntautigeenejä. Etsintöjen tuloksia vain joudutaan odottelemaan.

– Uskon, että näitä geenejä löydetään. Todennäköisesti on elintapaeroja, jotka selittävät sydäntautien suuremman esiintyvyyden Itä-Suomessa, mutta myös geneettisiä tekijöitä on varmasti takana. Sydän- ja verisuonitaudeista ylipäätään puolet selittyy perimällä ja toinen puoli elintavoilla, Ripatti sanoo.

Yksi sydän- ja verisuonitaudin riskiin liittyvä maantieteellinen geeniero on tiedossa. Se löytyi Laseri- eli Lasten sepelvaltimotaudin riskitekijät -tutkimuksessa. Tietty huonoa eli ldl-kolesterolia lisäävä geenimuoto osoittautui tavallisemmaksi itäsuomalaisilla.
 
Toistaiseksi tiedetään, että laktoosinsietogeeni jakautuu Suomessa epätasaisesti. Tiuhimmin sitä esiintyy etelässä ja lännessä, mikä heijastelee sitä, että karjanpito tuli sinne aikaisemmin.

Mitähän kirjoittaja tällä yrittää tarkalleen sanoa? Lypsykarjanpito ei nimittäin aja geenipoolia tuohon suuntaan, ellei siitä johtuen tuon geenin omaavia kuole ennen lisääntymisikää suhteessa muuta väestöä enemmän. Ei liity aiheeseen sinänsä, mutta geenien suhteen esiintyy aika paljon virheellistä ajattelua ja sitä ei haluaisi Tiede-lehdessä nähdä. Artikkelin lopun karttakaan ei paljon auta, kun ei edes mainita "geenin yleisyyden" yksikköä.
 
Mitähän kirjoittaja tällä yrittää tarkalleen sanoa? Lypsykarjanpito ei nimittäin aja geenipoolia tuohon suuntaan, ellei siitä johtuen tuon geenin omaavia kuole ennen lisääntymisikää suhteessa muuta väestöä enemmän. Ei liity aiheeseen sinänsä, mutta geenien suhteen esiintyy aika paljon virheellistä ajattelua ja sitä ei haluaisi Tiede-lehdessä nähdä. Artikkelin lopun karttakaan ei paljon auta, kun ei edes mainita "geenin yleisyyden" yksikköä.

Luulis että maidon käyttö ravinnoksi olis näillä ihmisillä lisääntynyt ja sitä kautta vahvemmin esiintyvä laktoosigeeni.

Tuhansia vuosia sitten ennen karjanhoidon ja maitotalouden yleistymistä laktoosin sietäminen oli harvinaisuus. Maito oli tuolloin käytännössä vain imeväisten lasten ruokaa.
Kun Pohjoismaissa jossain vaiheessa alettiin käyttää paljon maitoa, syntyi mutaatio, joka lisäsi laktaasin säilymistä elimistössä.
– Luonnonvalinta on alkanut suosia ihmisiä, jotka pystyvät käyttämään maitoa energiana, Vänni sanoo.
Maitoa on ilmeisesti käytetty ravintona enemmän juuri Euroopan alueella, minkä takia laktoositolerantteja ihmisiä on täällä poikkeuksellisen paljon muihin maanosiin verrattuna.
– Suomessa laktaasi-entsyymin tehon heikkenemisestä kärsii suunnilleen 18-20 prosenttia väestöstä. Afrikkalaisilla ja aasialaisilla alkuperäiskansoilla geenimuoto on jopa 80–90 prosentilla ihmisistä, kertoo Vänni.


 
Luulis että maidon käyttö ravinnoksi olis näillä ihmisillä lisääntynyt ja sitä kautta vahvemmin esiintyvä laktoosigeeni.
Niin, voihan se toki olla että on ollut niin tiukkaa että laktoosivammaiset eivät vaan ole saaneet tarpeeksi ruokaa. Mutta tuohan kuitenkin vaatii, että mutatoitumatonta geeniä (laktoosi-intolerantikoita) kuolee enemmän nuorena ja/tai maitoa sietävät saavat enemmän lapsia.
 
Suomessa ei ole laktoosi-intoleranssia koska meillä on pieruhuumoria ja kananmunapieruja ja herkenekeittopieruja ja ja...
Täällä turvonnut maha ja paha haju ei vielä aja ketään lääkäriin, edes ripulilla höystettynä sillä se ei silloinkaan paljoa eroa muista krapuloista.

e: oikeasti meillä on paremmat geenit kuin muulla maailmalla, mutta kohta ei ole enää "suomalaisia"
 
Maitorasvat kunniaan(y)


Conclusion
This study revealed a reverse relationship between milk and Kermanshah ghee consumption with MetS and its components. Therefore, consumption of milk-based oils may be associated with lower cardiovascular risk factors.
 
e: oikeasti meillä on paremmat geenit kuin muulla maailmalla, mutta kohta ei ole enää "suomalaisia"
OT:ksi menee, mutta saisiko perusteluja väitteelle, että meillä on paremmat geenit kuin muulla maailmalla?

Ainakin diabetes, sydän- ja verisuonitaudit ja mielenterveysongelmat ovat aika yleisiä, vaikka hyvinvointivaltiossa eletäänkin.
 
Tuore tutkimus vahvistaa keton metabolista etua.

Energy Requirement Is Higher During Weight-Loss Maintenance in Adults Consuming a Low- Compared With High-Carbohydrate Diet

Conclusions: Energy requirement was higher on a low- versus high-carbohydrate diet during weight-loss maintenance in adults, commensurate with TEE. These data are consistent with the carbohydrate-insulin model and lend qualified support for the validity of the DLW method with diets varying in macronutrient composition.
 
Back
Ylös Bottom