🥓 Ketoosi - Keskustelua hyödyistä, haitoista, makroista ja kokemuksista

Meta title: 💥 Ketoosikeskustelu – hiilareiden minimoinnin ikuinen väittely ja kokemusten myrsky

Meta description: Keskustelua ketoosin hyödyistä, haitoista, makroista ja kokemuksista – mikä toimii, mikä ei ja miksi keto herättää niin vahvoja mielipiteitä?**


Tyydyttynyttä rasvaa ei tarvikkaan vetää minimiin (toisin kuin transrasvat). Tyydyttneiden rasvojen haittoja kohtuullisina määrinä on liioiteltu. Toiseksi, erittäin niukkahiilariseilla dieetillä kaikkien rasvojen haitat näyttävät katovan kokonaan (ainakin kolesteroliarvoihin)
 
teemupii sanoi:
Näläntunteeseen liittyen niin jokaisessa tutkimuksessa, jonka olen tästä nähnyt on näläntunteeseen vaikuttanut syödyn ruoan energiamäärä, eikä se että mitä on syöty.
Edelleenkään ei tarvitse edes koskea teoriaan todetakseen tuon väitteen perustelemattomaksi. Kokeilepa juoda
a) 1 litra tuoremehua
b) 2 ruokalusikallista rypsiöljyä.

Tiedän kokemuksesta, että litra tuoremehua, limua, sokerilientä yms. hiilarinestettä menee kuin tyhjää vain eikä poista nälkää lainkaan.

Sen sijaan pari ruokalusikallista esim. rypsi- tai oliiviöljyä poistaa näläntunteen kohtuullisen tehokkaasti jopa pariksi tunniksi. On hyvä huomioida, että 2 ruokalusikallisessa rypsiöljyä on melkein puolet vähemmän kaloreita kuin litrassa mehua (öljyä 25g x 9 kcal/g = 225 kcal, mehua 10 dl x 11g/dl x 4 kcal/g = 440 kcal).
 
Katos, Anssipojalla kulkee lujaa. :D

No, joo. Nyt Anssi ja joku muukin lukee tekstiä kuin piru raamattua.

Juoksija + korkeahiilari esimerkillä tarkoitukseni oli juuri osoittaa että energian kulutuksella suhteessa saantiin on SUURIN ja SELVIN vaikutus painonhallintaan. Jos hiilari yksinään aiheuttaisi terveysriskin kaikki hh-latausta harrastavat urheilijat olisivat sairaita ylipainoisia, ja näinhän asia ei suinkaan ole.

Olen jo tähän mennessäkin törmännyt niin moneen epätoivoiseen "urheilijaan" jotka ovat painineet paino-ongelmien kanssa ja ratkaisuksi kokeilleet mm. matalahiilaridiettejä. Kaikkissa näissä tapauksissa ravinossa alunperin painottui rasva (pizza-hese-sipsit). Yksikään urheilija ei selvinnyt 1-2 vkoa kauempaa ilmen totaalista uupumista treeneissä tai lihasrevähdystä, syynä ilmeisesti palautumattomuus, energiavaje jne. Kun hiilarit palautettiin ongelmat kaikkosivat ja treeni kulki taas.

Sitävastoin tiputtamalla rasvoja ja tyhjiä/tarpeettomia kaloreita (kola, sipsit, pekoni, karkit) ja satsaamalla täysjyvätuotteisiin, vihanneksiin ja tietysti juoksemiseen ollaan saavutettu hyviä tuloksia. Niin urheilun kuin painonhallinnankin kannalta.

P.S. Luulisi sinunkin Anssi noin valveutuneena tutkijana ymmärtävän asioiden kääntöpuoletkin ja että maailmassa on muitakin totuuksia/ajatuksia kuin omasi. :)

Mutta minähän painun niksauttelemaan ja lihottamaan itseäni ilta-aterialle joka koostuu jugurtista, banaanista, ruisleivästä salaatin ja kurkun kera (hyi, taas hiilaria ja vielä illalla :evil: ) ja ehkäpä vaikka vielä karjalanpiirakkaa. Uskaltaiskohan sitä juoda vielä vaikkapa kaakaotakin. Ei kyllä siinä on liikaa protskua, sydämmelle varaallinen, diabeteshakuinen läskinkeräysohjelmani saattaa häiriintyä. :hyper:
 
fysio sanoi:
Juoksija + korkeahiilari esimerkillä tarkoitukseni oli juuri osoittaa että energian kulutuksella suhteessa saantiin on SUURIN ja SELVIN vaikutus painonhallintaan.
Kalorit merkkaavat eniten, totta. Mutta et voi tehdä johtopäätöksiä makroravinnejakauman merkityksettömyydestä tai suurten hiilihydraattimäärien sopivuudesta ruokavalioon pelkästään sen perusteella, että vahvasti hiilaripainotteinen ruokavalio toimii paljon harjoitteleville kestävyysjuoksijoille. Heidän tapauksessaan kalorien kulutuksen aiheuttanut harjoittelu vaatii suhteessa paljon enemmän hiilihydraatteja, kuin monet muut energiaa vaativat aktiviteeti kuten esimerkiksi kävely, kehon lämpötilan ylläpito kylmässä ympäristössä...

fysio sanoi:
Olen jo tähän mennessäkin törmännyt niin moneen epätoivoiseen "urheilijaan" jotka ovat painineet paino-ongelmien kanssa ja ratkaisuksi kokeilleet mm. matalahiilaridiettejä. Kaikkissa näissä tapauksissa ravinossa alunperin painottui rasva (pizza-hese-sipsit). Yksikään urheilija ei selvinnyt 1-2 vkoa kauempaa ilmen totaalista uupumista treeneissä tai lihasrevähdystä, syynä ilmeisesti palautumattomuus, energiavaje jne. Kun hiilarit palautettiin ongelmat kaikkosivat ja treeni kulki taas.
Tämän argumentin merkitystä pohtiessa kannattaa muistaa, että matalahiilihydraattinen (saati sitten ketogeeninen) ruokavalio ei sovi kaikille. Joidenkin urheilulajien harrastaminen on käytännössä (ei kuitenkaan teoriassa) mahdotonta alhaisilla päivittäisillä hiilihydraattimäärillä.

Ketogeenisellä dieetillä on yleensä pidettävä oikein suoritettu hiilihydraattitankkaus 5-14 päivän välein tai treeni yksinkertaisesti törmää seinään. Lisäksi matalahiilihydraattisella ruokavaliolla saadaan helposti liian vähän hiilaripitoisissa ruoissa runsaasti esiintyviä mikroravinneaineita. Sekä low-carbilla että ketolla pitäisi varmistaa päivittäinen kuitujen, vitamiinien, natriumin, kaliumin, magnesiumin ja kalsiuminsaanti vaikka lisien avulla erinäisten terveyshaittojen, kuten kramppailun ja puutostilojen, ehkäisemiseksi. Myös vettä tulisi nauttia normaalia enemmän, tämän unohtaminen voi johtaa nestehukkaan ja siitä aiheutuviin haittavaikutuksiin.

Järkevästi suunniteltu ja toteutettu low-carb / ketodieetti mahdollistaa omassa tapauksessani monessa asiassa jopa paremman kehon toimivuuden kuin hiilihydraattipitoinen ruokavalio.
 
Hulkki sanoi:
Kalorit merkkaavat eniten, totta. Mutta et voi tehdä johtopäätöksiä makroravinnejakauman merkityksettömyydestä tai suurten hiilihydraattimäärien sopivuudesta ruokavalioon pelkästään sen perusteella...

1) En ole väittänyt että se on kokonaan merkityksetön (en ainakaan tarkoittanut). Totuus kuitenkin on että suuri osa ihmisistä elää perussuositusten mukaan ja voivat oikein hyvin, ilman minkäänlaista paino-ongelmaa.

2) Minäkään en puolla "korkea"hh-ravintoa, vaan noin 50(55)-20(25)-30(25)systeemiä riippuen treenijaksosta.

3) Taviksen kannalta järkevin ravintoneuvo on vähennä sokeria, vähennä rasvaa, vähennä vaaleata viljaa, juo paljon, syö paljon vihanneksia. Älä edes katso kokikseen, hesen tmv. tuotteisiin)

4) Kilpailevan painoluokka urheilijan tai kehonrakentajan ravinto onkin kokonaan eri juttu. Mutta nythän puhuttiinkin tavallisesta ihmisestä.

Joidenkin urheilulajien harrastaminen on käytännössä (ei kuitenkaan teoriassa) mahdotonta alhaisilla päivittäisillä hiilihydraattimäärillä.

Suurin osa teoriasta nimeen omaan painottaa urheilussa energiantarvetta juuri hiilihydraateista. Varsinkin palautumisen kannalta ja suorituksen tehon ylläpitämisen kannalta.
Esim. teoksia: Ravitsemusvalmennus
Nykyaikainen urheiluvalmennus
Ravitsemus, liikunta ja terveys
artikkeleita: Borgin artikkelit, Fitness-lehdessä mainitaan myös tuo Harvardin-tutkimus, johon olen jo aikaisemminkin tutustunut. Sitäkin on kritisoitu, jopa sen omat tutkijat.
Hulmin ym. tälläkin sivustolla ollut työ jne.

Ketogeenisellä dieetillä on yleensä pidettävä oikein suoritettu hiilihydraattitankkaus 5-14 päivän välein tai treeni yksinkertaisesti törmää seinään...

Keto on teoriamielessä kiinnostava, ja siihin syvennynkin lisää jossain vaiheessa. Toistaiseksi minun tai monen muunkaan ei ole syytä/tarvetta lähteä ketopoluille, koska terveellisempiä diettejäkin on.
Itsekkin mainitsit lisäravinne tarpeen. Miksi siis en nautisi sekaruokavaliota josta suoraan saan tarvittavat vitamiinit ja muut mikroravinteet.

Mitenköhän ne luolaimmeiset pärjäsivät ketoositilassaan ilman lisäravinteita?

SYÖMÄÄN JA TREENAAMAAN! :thumbs:
 
fysio sanoi:
Mitenköhän ne luolaimmeiset pärjäsivät ketoositilassaan ilman lisäravinteita?

Samalla tavalla kuin eskimot pärjäävät :) Lue se yhden muinaisen tutkimusmatkailijan kokemukset aiheesta, mielenkiintoista lukemista.
 
fysio sanoi:
Luulisi sinunkin Anssi noin valveutuneena tutkijana ymmärtävän asioiden kääntöpuoletkin ja että maailmassa on muitakin totuuksia/ajatuksia kuin omasi.

Paskapuhetta! :)

PS. Mikään "auktoriteetti" ei saa minua enää vakuuttuneeksi siitä, että nykyinen "ravitsemussuositus" (jota kukaan ei näytä enää suosittelevan) olisi optimaalinen.
 
Anssi Manninen sanoi:
Todellisuudessa tuo arvo on elintarvikebulvaanien suusta. Todellinen määrä on n. 13 - 20 g/pv.

Eihän kalaöljyäkään tarvi ottaa kuin muutama gramma päivässä jotta saa hyödyllisiä vaikutuksia. Mutulla tilanteen kääntäen - jos transrasvat ovat sellaisia tappajia kuin ovat, niin tuo 5.8 grammaa pitkän ajan keskiarvona kuulostaa sekin pahalta, puhumattakaan jostain 20 grammasta.

Suomessa päiväsaanti on onneksi todella matala, koska transrasvoja tulee lähinnä kasvirasvajäätelöistä, mikropoppareista jne. roskaruoasta joka ei ihan päivittäistä ruokaa ole. Melko monessa valmisruoassa näkyy silti "hydrogenated fats" tai kovetetut kasvirasvat yhtenä ainesosana, varsinkin tuotteissa joissa on melko paljon rasvaa mutta joissa vaaditaan siitä huolimatta pitkää säilytyvyyttä (rasvaiset myslit/murot jne.)
 
no helvetti just luin abaut tunnin juttua ketogeenisest dieetist hirmu innoissani että heti huomenna alottasin...sitten luin tän alkoholi + ketoosi.."PERKELE!"...sinne meni se laihdutusmotivaatio :(
 
njamnamie sanoi:
no helvetti just luin abaut tunnin juttua ketogeenisest dieetist hirmu innoissani että heti huomenna alottasin...sitten luin tän alkoholi + ketoosi.."PERKELE!"...sinne meni se laihdutusmotivaatio :(

Eihän alaikäiset saa vielä ostaa/juoda alkoholia. ;)
 
Hulkki sanoi:
Kalorit merkkaavat eniten, totta. Mutta et voi tehdä johtopäätöksiä makroravinnejakauman merkityksettömyydestä tai suurten hiilihydraattimäärien sopivuudesta ruokavalioon pelkästään sen perusteella, että vahvasti hiilaripainotteinen ruokavalio toimii paljon harjoitteleville kestävyysjuoksijoille. Heidän tapauksessaan kalorien kulutuksen aiheuttanut harjoittelu vaatii suhteessa paljon enemmän hiilihydraatteja, kuin monet muut energiaa vaativat aktiviteeti kuten esimerkiksi kävely, kehon lämpötilan ylläpito kylmässä ympäristössä...

Tämän argumentin merkitystä pohtiessa kannattaa muistaa, että matalahiilihydraattinen (saati sitten ketogeeninen) ruokavalio ei sovi kaikille. Joidenkin urheilulajien harrastaminen on käytännössä (ei kuitenkaan teoriassa) mahdotonta alhaisilla päivittäisillä hiilihydraattimäärillä.

Ketogeenisellä dieetillä on yleensä pidettävä oikein suoritettu hiilihydraattitankkaus 5-14 päivän välein tai treeni yksinkertaisesti törmää seinään. Lisäksi matalahiilihydraattisella ruokavaliolla saadaan helposti liian vähän hiilaripitoisissa ruoissa runsaasti esiintyviä mikroravinneaineita. Sekä low-carbilla että ketolla pitäisi varmistaa päivittäinen kuitujen, vitamiinien, natriumin, kaliumin, magnesiumin ja kalsiuminsaanti vaikka lisien avulla erinäisten terveyshaittojen, kuten kramppailun ja puutostilojen, ehkäisemiseksi. Myös vettä tulisi nauttia normaalia enemmän, tämän unohtaminen voi johtaa nestehukkaan ja siitä aiheutuviin haittavaikutuksiin.

Järkevästi suunniteltu ja toteutettu low-carb / ketodieetti mahdollistaa omassa tapauksessani monessa asiassa jopa paremman kehon toimivuuden kuin hiilihydraattipitoinen ruokavalio.

Asiatekstiä Hulkilta. Pitää tosiaan muistaa, että ihminen ei aikojen alussa tosiaankaan rääkännyt itseään mielettömän pitkillä juoksulenkeillä ym. vastaavalla liikunnalla. Tuollainen liikunta asettaa ihmisen ruokavaliolle aivan toisenlaiset vaatimukset, kuin tavallinen alkuihmisen hidastempoinen edestakaisin vaeltelu ja metsällä käynti. Niinkuin tuossa alunperin kyselinkin, niin onkohan niin, että ihmisen elimistö hyödyntää kaikista parhaiten niitä ravintoaineita, joita tuollaiseen em. liikehdintään tarvitaan (ketoosi ja sitä kautta rasvan hyväksikäyttö energiana). Tämä on tosin vain minun asiaan juurikaan perehtymättömän maalaisjärjellä ajattelua. ;)
 
Tässä pari viikkoa takana ja hyvin sujunut. Massa tuolla 90 hujakoilla, ja ruokavalio siten, että noin 270-300 g proteiinia, 20-30g hiilihydraatteja ja 100g rasvaa.

Tässä lueksin palstaa ja aloin kelata, että onko hiilarilatauspäivä ihan must vai mikä idea sitä on pitää? Ja kuinka usein?
Ja kauan sitä ketoosissa voi keikkua?

joojoo, käytin jo söörtsiii :)
 
ZaGaTo sanoi:
Kyllä kerran viikossa on hyvä pitää kunnon hiilaritankkaus päivä...

Miksi?
 
Tossa tollasta...
Hulkki kirjottanu joskus tälläin:

Nopea ketokurssi:

Kaloreita 500 vähemmän kuin keho kuluttaa.
Proteiinia treenitottumuksista riippuen 1-2 g / rasvaton painokilo per vuorokausi.
Imeytyvää hiilihydraattia teoriassa alle 100, käytännössä alle 30 g päivässä.
Loput kaloreista tulevat rasvasta, mielellään tyydyttymättömistä sellaisista.
Ravintokuidun riittävä saanti saattaa edellyttää erityisvalmisteiden käyttöä.
Natriumia 3-5g, kaliumia 1g ja magnesiumia 300mg sen lisäksi, mitä ruoassa esiintyy luonnostaan.
Kalsiumin saanti on turvattava jos ruokavalio ei sisällä tarpeeksi maitotuotteita (juustoa).
Paljon vitamiineja.
Paljon vettä.
Ei alkoholia.
Jos aikoo treenata, on joko suoritettava mittava hiilihydraattitankkaus 1-2 viikon välein tai vaihtoehtoisesti nautittava harjoituksen yhteydessä normaalia runsaammin hiilihydraattia.
 
Hulkki sanoi:
Ketoasidoosi estetään vakituisin väliajoin suoritettavalla hiilaritankkauksella (CKD) tai muuten vain ketoosin keskeyttämisellä. Elimistön pH-tasapainon ylläpitämiseksi suositellaan ketodieetillä mm. syötävän paljon vihanneksia (imeytyvän hiilihydraatin päivittäisten rajoitusten puitteissa) ja juotavan paljon vettä.


Joo otin tossa vähän selvää asioista ja oikeassa olet. Noi vihanneksethan lisää elimistön emäksisyyttä ja näin estetään liika pH:n lasku veressä. Tuli vain mieleen että apteekista ja luontaistuotekaupoista saa valmistetta nimeltään Valmarin jonka pitäisi olla (tuoteselosteen mukaan) erittäin kova emäksinen substraatti. Toimiskohan? ei paljon ollu hiilaria siinä. Ite testasin joskus ja ainakin (plasebo?)vaikutus oli krapulaan kohdallan! :kippis1:
 
Back
Ylös Bottom