Ketoosi päällä
Laitanpa omia dieettikokemuksiani tänne, jos niistä vaikka olisi jotain riemua jollekin.
Lähtötilanne: paino 98 kiloa, josta ehkä 25 kiloa ylimääräistä. BMI sairaalloinen, vyötärö-lantiosuhde tukee väittämää. Taustalla vuosikaudet epämääräistä salitreeniä muutaman vuoden tiukan jakson jälkeen. Perhe-elämää, istumatyötä, selkävaivoja. Nyt on aikataulussa taas tarpeeksi väljää tiukempaan treeniin. Salitreenin mukana on tullut kuin itsestään aerobistakin treeniä ja kuria syömiseen.
---
Olen joitain vuosia sitten onnistunut pudottamaan painoa kymmenisen kiloa, muistaakseni 92 kilosta 82 kiloon. En tuolloin liikkunut aktiivisesti, ja kun painonpudotusta ei ollut tukemassa ryhdikästä treeniä, kilot ovat tuon jälkeen tulleet takaisin korkojen kera.
Painonpudotus tapahtui melko puhtaalla Atkinsin dieetillä, eikä siinä tosiaan mennyt paljon aikaa. Muistan ensimmäisten päivien olleen todella tuskaisen väsyneitä, ja usko olisi varmasti loppunut kesken ilman Atkinsin kirjaa, jossa homma selitettiin seikkaperäisesti. Kolmantena hiilarittomana päivänä sitten ketoosi käynnistyi, ja tuntui kuin taivaat ja maat olisivat auenneet. Jäin koukkuun energiseen fiilikseen, ja sen varassa puskin tuon kymmenen kiloa pois muutaman kuukauden aikana.
Mutta loppuvaiheessa ei-Atkinspöperöiden himo nousi niin suureksi, että maistelin vähän jotain uutta, tuoretta, herkulliselta tuoksuvaa leipää, mitä muu perhe söi. Ja siinä vaiheessa homma sitten alkoi hitaasti kääntyä tappioksi, vaikka se ei aluksi siltä tuntunutkaan. Aivan puhtaasta Atkinsin dieetistä ei voi ehkä oikeastaan puhua, koska en lisännyt ruokavalioon hiilareita hallitusti. Tästä sitten viime kädessä seurasi paha heilahdus takaisin vastakkaiseen ääripäähän, kun itse painonpudotuksen lisäksi ei ollut muuta syytä kytätä syömisiä, kuten napakkaa treeniä. Opinpahan ainakin, että liian monotoninen Atkins-safka voi johtaa epäonnistumiseen pitemmällä välillä.
Tappiofiiliksissä en onnistunut myöhemmissä painonpudotusyrityksissä. En ryhtynyt Atkinsille uudestaan, mutta kokeilin Montignac'n menetelmää vähän aikaa. (Rasvaa+protskua tai hiilareita+protskua, mutta vain 'hitaita' hiilareita ja paljon kuitua.) Itsekuri ei kuitenkaan riittänyt saamaan kummoisia tuloksia aikaiseksi. Sinänsä itse systeemi vaikutti järkevältä, ja kyllä silläkin paino jonkin verran putosi.
Niin, ja minulla tosiaan on molemmista aiheista kirja. Asioihin kannattaa aina perehtyä kunnolla, kävi miten kävi.
---
Mutta nyt on taas ketoosi päällä. Uuden treenisykkeen mukanaan tuoma itsekuri syömisten suhteen ja Pakkotoiston ketoosikeskustelu johti päätökseen lähteä pudottamaan painoa uudestaan Atkinsin menetelmällä. Tätä kirjoittaessa on torstai, ja maanantai oli ensimmäinen päivä, jolloin jätin hiilarit pois. Tarkkaa määrää en ole laskenut, mutta 20 gramman hujakoilla mennään hiilarien määrässä. Ketoosi alkoi tänä aamuna töihin pyöräillessä (matkaa tulee kymmenisen kilometriä), ja olotilan muutos muistutti jossain määrin aikaisempaa kokemusta, joskin jonkin verran miedompana. Alkuviikon pahin väsymys kuitenkin väistyi, ja päivän kuluessa suuhun on tullut aikaisemmastakin Atkins-jaksosta tuttu metallinen maku. Paino on hieman notkahtanut lähtötasosta, ehkä kilon verran. Tämä selittyy etusijassa hiilarivarastojen tyhjenemisellä tässä vaiheessa. Tästä eteenpäin lähtee rasvakudosta. Perusfiilis on selvästi parantunut.
Olen syönyt kananmunia, kylmäsavukirjolohta, kebabia (kotitekoista ja kioskin), A-luokan suomimakkaraa, bratwurstia, kinkkua, juustoa, tonnaria, kanaa, kalkkunaa ja muuta lihaa; näiden lisäksi vähän salaattia, kurkkua ja muuta todella niukkahiilarista kasvista. Tomaattimurskaa ja -sosetta on mennyt vähäsen; niissäkin on yllättävän paljon hiilareita Atkinsin induktiovaiheen mittakaavassa. Kerran tuli juotua heraproteiinijuoma palautumisjuoman ominaisuudessa (ilman lisähiilareita). Kermaan en ole vielä kajonnut, majoneesia on tullut laitettua välillä. Voille ei ole löytynyt sopivaa väliä. Olen lisäillyt ruokiin rypsiöljyä, jos rasvakontenttia ei ole tullut tarpeeksi. Tällä linjalla voi jatkaa ainakin seuraavat pari viikkoa, sen jälkeen täytyy katsoa, pitäisikö kokonaisuudelle tehdä jotakin.
Toistaiseksi hiilariton pöperö maistuu, mutta varaudun jo etsimään uusia ruokaohjeita, jotta saan pidettyä pyörät pyörimässä ja ateriavalikoiman kiinnostavana. Jos hiilariton safka lakkaa maistumasta, on dieetti huonolla kurssilla.
---
Laajensin tietojani ketoosista Wikipediasta. Sieltä löytyy suomekielisiä artikkeleita, jotka selventävät ketoosin ja rasva-aineenvaihdunnan mekanismeja ja hiilareiden ja rasvan eroja polttoaineena. Löytyy sieltä kohtalainen tiivistelmä Atkinsin dieetistäkin, ja siinä on mainittuna paitsi useimmille tuttu induktiovaihe, myös pitkäaikaisen Atkins-ruokavalion myöhemmät vaiheet. Erittäin suositeltavia lukemisia ketoosidieetistä kiinnostuneille. Atkins-sivulla Lisää aiheesta -osiossa on myös hupaisa linkki atkinsexposed.org:iin vastapainona asialinkeille. Sieltä voi käydä katsomassa, millaisille vaaroille altistat itsesi, jos ryhdyt "atkinssille". ;) (Spoiler: ei siellä mitään varsinaista tietoa ole, pelkkiä ennakkoluuloja ja epämääräisiä tarinoita.)
Mielenkiintoinen yktyiskohta Wikipedian tiedoissa on se, että aivot käyttävät energianlähteekseen mieluummin ketoaineita kuin glukoosia, joskin se tarvitsee myös tätä. Maksa pystyy aina tuottamaan tarvittavan määrän glukoosia, ja sitä tuotetaan (ainakin) hajotettujen rasvahappojen glyserolista ja vapaista aminohapoista. Kenties tämän vuoksi ajatus kulkee ketoosissa hyvin (oma kokemukseni), ja toisaalta riittävä proteiinin saanti on tärkeää lihaskudoksen säilyttämiseksi, jottei välttämätöntä glukoosia tehtäisi lihasta purkamalla.
Sananen jaksamisesta: Viime Atkins-jaksolla salitreeni kulki varsin mukavasti. Treenikaverista tuntui vähän oudolta, että olin treenin jälkeenkin vielä täynnä virtaa. Treeni oli tuolloin mitoitettu painonpudotukseen soveltuvaksi, pitkähköjä sarjoja. Mutta jaksoin vetää niitä tiukasti, eikä salilla tullut energianpuutteesta johtuvaa väsymystä. Odotan jotain vastaavaa tältä jaksolta.
Tulipa paljon tarinaa, mutta tännehän sitä mahtuu. Voin heittää tähän ketjuun päivitystä jossain vaiheessa, jos jotakuta kiinnostaa.
Ja jos jollain on osoittaa seppo-x:n kebab-ohjeen
tyylisesti joku hiilariton 'roskaruokaohje', ottaisin vinkkejä mielelläni vastaan. Esimerkiksi tällä foorumilla mainittua hiilaritonta pizzaa täyty kokeilla jossain välissä. Löytyykö vielä jotain muuta - hiilariton hampurilainen, kenties? :D
