Hyvää mättöä oli taas. Tapahtuman laatu oli taas kerran hyvä ja kehitystäkin oli tapahtunut, koska ulkomaalaiset ottelijat olivat keskimääräisesti nimekkäämpiä. Ja tasokin oli suomalaiseksi eventiksi melkoisen hyvä. Tsemppiä Maunulle ja kumppaneille! Tässä alla vähän vanhan miehen mietteitä ja hölmöjä havaintoja, sori että en jaksa eritellä näitä tarkemmin.
Paatolan ja Silanderin ottelu oli kahden nuoren ottelijan kohtaaminen, jossa Silander hallitsi joka osa-alueella, löi lujemmin ja paini paremmin.
Dahlbacka ei tuntunut olevan liettualaisen iskuista ja potkuista moksiskaan, vaikka ulottuvampi nuori mies pommitti suomalaista polvilla, kyynerpäillä, lyönneillä ja potkuilla, jotka osuivat. Lopulta liettualainen löi vertasuihkuavan haavan hienolla kyynerpäälyönnillä, johon matsi loppui.
Jamba dominoi liettualaista hyvin koko ajan, vaikka jäikin turhaan nysväämään guardiin saamatta mitään aikaan. Jamba kuitenkin osui pystyssä hyvin ja pysyi matossa suurimman osan aikaa päällä. Joten olisin silti odottanut Jambalta viisaampaa ottelutaktiikkaa.
Tulirinta vaikutti uudessa painoluokassa väsyneeltä jo kolmen ensimmäisen minuutin jälkeen, josta lähtien kädet pysyivät alhaalla koko lopun aikaa ottelusta. Ranskalainen vastustaja liikkui hieman paremmin ja nakutti tasaisesti osumia, vaikka niissä ei painoa juuri ollutkaan. Tulirintakin sai osumia perille, mutta nekään eivät olleet kovia. Teknisesti ottelu oli ihan amatöörikisatasoa, illan heikoin esitys molemmilta. Tulirinta otteli vaisusti ja oli toisessa erässä jopa hieman sumussa otettuaan monta kovaa koppia sisään.
J-P Vainikainen oli taas vakuuttava ja otteli omalla tutulla röyhkeällä tyylillään. Jenkkivastustaja Lopeksen Teuvo oli painissa hieman parempi ja sai kahdessa ensimmäisessä erässä vietyä JP:n tonttiin, mutta ei saanut sieltä mitään aikaiseksi vaikka pääsi jopa backmounttiin. JP hakkasi koko ajan Lopezia naamaan kuten lupasi, ja jenkki väsähti viimeiseen erään täysin. Viimeisessä erässä J-P jäi scrambleissa päälle ja nousi nopeasti ylös, löi hyvin pystystä ja stalkkasi jenkkiä koko erän, jopa kädet alhaalla roikkuen. Lopussa oli jopa lopetus lähellä kun JP löi sidemountista. Jenkki sai keltaisen kortin viimeisessä erässä laittomista päähän kohdistuneista potkuista, ja pistevähennyksen myötä hävisi erän 10-8. Lopez voitti kaksi ensimmäistä erää 10-9, joten tasapeli oli odotettu.
Joni Salovaara oli vakuuttava omassa ottelussaan, tekninen ja älykäs. Salovaara pehmitti jenkkivastustajaa tehokkailla alapotkuilla, puolusti hyvin jenkin painyritelmät ja tehottomat alasviennit. Lopulta ottelu päättyi siihen, kun jenkki ei kestänyt Salovaaran alapotkuja vaan veti aina maihin, kunnes Salovaara moukaroi matossa keskeytyksen. Ulkomaanleirit olivat kehittäneet ottelijaa, todella hyvää teknistä ottelua.
Jussilan ja Serbin potkunyrkkeilyottelu oli hyvätasoinen ja vauhdikas. Jussila osui määrällisesti enemmän, mutta iskut olivat välillä keveitä sarjoja kipparikalle-tyyliin, kun taas serbi löi lujaa ja painavasti. Sain serbialaisen voittajaksi, ja tuomarit olivat samaa mieltä hajaäänituomioilla.
Vänttinen aloitti varovasti ja ranskalainen sai vedettyä Marcuksen mukanaan mattoon. Matossa ensimmäinen erä viettiin lähes täysin samassa asennossa, kun ranskalainen haki kimuraa (joka ei ollut koskaan lähelläkään) ja tuomari ei nostanut miehiä ylös. Vänttinen hakkasi puolustaessaan ranskalaisen munuaisen ihan punaiseksi, touhu näytti melkoisen pahalta. Toisessa erässä Vänttinen vei ottelun mattoon, ja löi kovilla kyynerpäillä ranskalaisen pihalle. Yksi lyönneistä näytti murtaneen kasvoista luita ja ääni oli todella pahan kuuloinen, ranskalainen oli selvästi kivussaan ja pysyi tuskin tolpillaan. Toivottavasti mies selvisi tästä ilman aivotärähdystä.
Puhakka oli Guns Gundersonia vastaan vakuuttava. Haki hyvin giljotiinia ja d'arce chokea ja puolusti hyvin backmountinkin. Gunderson väsähti lopulta ja Puhakka pääsi dominoimaan päältä ja hakemaan lisää lopetuksia. Ensimmäinen erä meni jenkille ja kaksi viimeistä erää Puhakalle. Mattotyöskentelyssä oli selkeästi tapahtunut paljon parannusta, jälki oli taidokasta ja viihdyttävää katsottavaa. Ainoa huono puoli oli Puhakan nyrkkeily, joka on mielestäni ollut pitkään epätarkkaa huitomista. Gunderson sai perille hyviä iskuja ja Puhakan suurin kehityskohta on mielestäni nimenomaan paremmassa nyrkkeilyssä. Muuten taitoa riittää!
Linhares vaikutti väsyneeltä alusta asti ja otteli tyhmästi kädet alhaalla ja haki puoliväkisin tyrmäystä. Robertson osui pystystä terävästi ja paremmin ja vei ottelu tonttiin. Linhares ei saanut jujitsullaan mitään tehtyä, mutta ei toisaalta Robertsonkaan. Scramblen jälkeisessä tilanteessa Lucio nousi ylös kädet alhaalla ja Robertson löi spinning backfistillä Lucion pihalle. Tyrmäys näytti heppoiselta mutta mitäpä näitä vähättelemään.
Minusta hyvä yleinen kehityskohta olisi järjestää ilmainen striimi esimerkiksi Sherdoggiin tai MMAjunkie.comiin, kuten monet muutkin organisaatiot tekevät. Näin tapahtuma ja ottelijat saisivat kansainvälistäkin näkyvyyttä. Nythän tapahtumaa ei löytynyt edes Sherdogin listoilta.
Toinen mieleen tullut asia on, että suomalaisilla ottelijoilla ei taida olla mahdollisuutta voittaa kansainvälisiä huipputason vastustajia ilman ulkopuolista apua valmennuksessa. Jos samat kaverit treenaavat keskenään ja samoilla valmentajilla, junnaa kehitys paikallaan. Vähintään leireily ulkomailla taitaa olla tarpeen, ellei ihan siirry jopa kokonaan ulkomaalaisiin leireihin nauttimaan parempaa valmennusta.