Joo, täysin samat fiilikset. Anton on symppis kaveri, jolla on karismaa ja varmasti annettavaa valmennus- ja edustuspuolella lajin parissa. On ollut niin tylyjä tappioita, että ei yksinkertaisesti fanina enää halua nähdä Antonin häviävän tuolla tavalla. Ja kyllä tämä tappio oli niin karu, että jos joku väittää, että siitä ei seuraisi pidempiaikaisia haittoja Antonille, voi miettiä kahteen kertaan. Anton on tietysti soturi, joka ei halua lopettaa. Varmasti se on vaikeaa, että kun on tottunut olemaan huomion keskipiste, joutuisikin yhtäkkiä itse valokeilasta. Anton turhaa ehkä pelkää ettei saisi arvostusta, kyllä ihmiset hänet muistavat ja omaa terveyttä ei kannata riskeerata ottelemalla liian pitkään. On muitakin tapoja olla esillä lajin parissa ja lajin hyväksi. Toisaalta tuo on myös Antonin työ. Mutta jos lumenpudottaja putoaisi katolta viisi kertaa, niin tuskin häntä enää hommaan palkattaisiin. Vaikka Anton eläisikin unelmaansa ja nauttisi edelleen ottelemisesta, mielestäni se ei ole enää järkevää, ettei loppuelämä kulu aivovammoista kärsiessä. Tuollaisia Thibault Gouteja on Eurooppa täynnä, ja laji on kehittynyt niin paljon, että en tiedä voiko Anton enää saavuttaa mitään riskeeraamatta terveyttään oikein toden teolla.
Suomessa on kyllä edelleen melko härmäläinen asenne näissä kamppailu- ja nyrkkeilypiireissä. Sellainen se on ollut 90-luvulta saakka. Jos joku tyrmätään monta kertaa, ajatellaan kuitenkin, että kyllä se ottelija itse tietää ja päättää. Jos olisin Antonin taustajoukoissa, vaatisin että mies vähintään harkitsee seuraavia siirtojaan tai että tauko olisi tuollaisten pommien jälkeen riittävän pitkä. 6 kk, ellei jopa enemmän. Jännä nähdä sallivatko taustajoukot hänen ottelevan jo pian uudelleen. Siinä oikeasti nähdään, välittävätkö he hänestä oikeasti vai eivät. Eikö mikään terveydenhuollon yms. laki estä ottelijaa ottelemasta tuollaisen selkäsaunan jälkeen, eikö vapaaotteluliitto voi evätä lisenssin? Anttonin Facebookkia lukiessa huomaa, että miehen oma asenne on sellainen ”another day at the office”, ja se on tietysti hyvä suhtautumistapa. Mutta kun tämä ei ole toimistotyötä, vaan hakkaamista päähän, siten ehkä miettimisen paikka, että onko järkevää jatkaa vai ei. Päätti Anton miten päätti, niin pakkohan se on miestä tukea. Kunhan ei itsestään mitään kehäraakkia tekisi.
Iltama oli taas loistava, kiitos järjestäjille ja tulen jatkossakin paikalle. Positiivista on niin paljon, että tyypilliseen suomalaiseen tyyliin on helpompi vain kertoa ne pari negatiivista asiaa. Tuon yllä mainitun lisäksi minua ihmetyttää Suvi Salmimiehen ja taustajoukkojen vastuuton touhu. Minusta on hävytöntä, että hän on valmis ottelemaan vaikka jotakin 18-vuotiasta kokematonta latvialaistyttöstä vastaan, sillä verukkeella että ”matsiin on valmistuttu ja panostettu”. Sekö antaa oikeuden hakata joku alaikäinen amatööri? Jotain järkeä tuohon hommaan!!!!! Hakkaisi mielummin vaikka suoraan jonkun mummon katsomosta, jos se omaan napaan tuijottaminen on niin tärkeää.
