Hurtassa ja muualla ihmetellään, miksi Costa ei rynninyt päälle agressiivisemmin. Onko ihme, ettei rynninyt, kun valmentajansa kanssa tiesivät, että adesanyan leipälaji on counterointi, ja lisäksi costan pelkona oli kaasuttaminen. Näkivät myös, miten suuria vaikeuksia romeron passiivinen tyyli aiheutti edellisessä matsissa. Miksi antaa counteroijalle sen mitä tämä haluaisi?
Tässä on muutama ongelma. Ensinnäkin Costa ei ole Romero eikä pysty opettelemaan samanlaista stalkkerointityyliä, ainakaan näin nopealla aikataululla mitenkään. Romeron passiivinen tyyli ehkä aiheutti ongelmia Adesanyalle, mutta tähän vaikutti pitkälti se että oli tiedossa että Romeron vahvuudet ovat tällaisessa ottelemisessa, Costan ei.
Olisi kyllä tosi mukava tietää että mikä tuo Costan gameplan lopun kaiken oli, koska tällä kertaa se ainakin johti siihen että hänet tiputettiin todella rumasti todella yksipuoleisessa ottelussa. Jos noita Israelin edellisiä matseja haluaa analysoida niin Gastelum niitä ongelmia vielä Romeroa enemmän aiheutti, ja Costan leipälaji oli saman tyylisessä ottelussa. Nythän Romero käytännössä edes lyönyt koko matsin aikana.
Oma mutu on että Costalle koetettiin liian nopeasti sisäänajaa jotain uutta ottelutyyliä, toimivaa plan B:ta ei ollut ja tämä aiheutti sen ettei Costa oikein edes tiennyt mitä tehdä. Pari kertaa tosin katsoin kun Costa näennäisesti koetti cage cuttingia saman tyylisellä potkulla mitä hän esitteli siinä matsia edeltävällä demovidolla jossa oli joku treenikaveri meikattu Izzyn näköiseksi. Tosin nämä potkut näki noin minuutin ennen kuin lähtivät edes liikkeelle eivätkä olleet edes lähellä osua Adesanyaan. Voisi kuvitella että tällä tasolla ei voi käydä niin, että ollaan harjoiteltu matsin menevän tietyllä tavalla jonkun Adesanyaa simuloivan kaverin kanssa ja sitten kun ei menekään niin ollaan ihan peurana ajovaloissa.
Varmaan totuutta siitä mikä meni valmistautumisessa/toteutuksessa pieleen eikä koskaan saada tietää, mutta Costan kyllä pitäisi pystyä haastamaan Israelia tuota paremmin. Tämän laskeminen edes otteluksi on aika siinä ja siinä, melkeinpä mismatch ja yksipuoleiset pieksäjäiset olisi parempi kuvaus.
Toivottavasti Cannonier voittaisi Whittakerin ja lähtisi haastamaan Adesanyaa hakemalla kovia osumia. Izzy vs Whittaker ei kuitenkaan jättänyt oikein mitään kysymysmerkkejä ilmoille enkä ole kovin kiinnostunut tätä uusintaa näkemään.
Vähän tekisi mieli myös vetää vertailukohtaa illan päämatsiin ja co-mainiin. Asetelma Blachon ja Reyesin välillähän oli vähän samantyylinen, toinen pidempi ja ulottuvampi, hyvä vastaiskijä ja todennäköisesti kuluttaisi Janin range fightingilla loppuun mitä pidemmälle matsi menee. Jan oli onnekseen valinnut toisenlaisen lähestymistavan otteluun, eli rohkeasti vaan lyöntietäisyydelle vaikka tulee osumia omaankin päähän, ja komeasti sammui Reyesin lamput. Blachowitz kävi kyllä pitkän ja todella epätodennäköisen polun UFC-mestariksi, loistavaa että löytyy näitäkin tarinoita vielä!