🇺🇸 UFC eventtien yleinen keskustelu 🇺🇸

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja NP
  • Aloitettu Aloitettu
  • Featured
Meta title: 🔥 UFC – MAAILMAN SUURIN JA RAJUIN KAMPPAILUORGANISAATIO 🔥

Meta description: Octagonin valtias, jossa huipputechnikot, tyrmäsankarit ja megatähdet kohtaavat tavoitellen urheilun kovinta mestaruusvyötä.


Varmaan jos lähtis asiaa ja laitetta tutkimaan niin selviäis. Mulle riittää kun tietää että Francis lyö helekutin kovaa (y)

E. Toivotetaan täältä hyvää itsenäisyyspäivää vielä kaikille.
 
Voimaahan siinä on mitattu joka on suure, yksiköstä jolla tulos on ilmoitettu ei sen sijaan itsellä ole tietoa mutta lukemat taisivat olla Spongilla n. 111 000 ja Ngannoulla n.114 000.
Siis suomen kielessä fysiikan merkityksessä voimaa (englanniksi force), yksikkönä Newton, vaiko suomenkielen tehoa (englanniksi power, vrt. punching power), yksikkönä Watti? Vaiko kenties jotain muuta?

Ei sillä, kyllähän se ukko lyö kovaa ihan ilmankin mittareita.
 
Uskon ja ennenkaikkea toivon että Ngannoussa saa turpaansa oikein olan takaa Stipeltä ja putoaa pilvilinnoistaan sekä lopettaa nuo myötähäpeää aiheuttavat ulinansa.
 
Onko se voima peak-arvo vai keskiarvo joltain tietyltä ajalta (miltä)?
minkälaisia ajanottoja näit videossa? miksi vertaat peak-arvoon? miksi otit ylipäätään jotain keski-arvoa mukaan jos et ensin selvennä mitä haluat keskiarvolla tarkoittaa? Kyse on lyönnistä minkä kaksi (2) henkilöä on lyönyt ja toisella tuli isompi tulos eli suoriutui yhdestä (1) lyönnistä mittarin mukaan paremmin.

Ok, voi se mittari tarkottaa että pienempi tulos on parempi, mutta ei tiedetä sitä.

Odota hetki, teen uuden treadin tonne tosta lyöntilaitteesta (laite millä mitataan nyrkin osumista mittaavaan materiaa) nii saadaan tälle loppu (tämän aiheen loppu, ei ufc 218 spekuloinnin loppua).
 
Millä perusteella eri mittarien tulokset ilmoitetaan samalla tavalla? Eihän ole tiedossa edes mitä yksikköä tuo laite mittaa.

Tämä on vähän sama kuin vertailtaisiin ralliautoja sillä tavoin että ilmoitettaisiin Kallella olevan "ärhäkämpi" auto kuin Villellä, kun sille on mitattu auton "ärhäkkyydeksi" 300 ja Villelle 250. Mutta ei kerrottaisi onko mitattu huippunopeutta, kiihtyvyyttä nollasta sataan, kiihtyvyyttä sadasta sataan kahteenkymppiin, moottorin tehoa, moottorin vääntömomenttia, aikaa joka kuluu 400m suoran ajamiseen tai nopeutta 100m säteisessä kaarteessa. Ei tuollaisen perusteella voi sanoa oikein mitään siitä, kummalla on suorituskykyisempi auto, saati siitä kumpi voittaa seuraavan rallikilpailun.
Ja siis videosta voidaan päätellä että ngannou on "ärhäkämpi" kuin tyrone. Kukaan ei ole puhunut että ngannou olisi suorituskykyisempi kuin spong, saati että ngannou olisi voittanut ottelun spongia vastaan
 
Voimaahan siinä on mitattu joka on suure, yksiköstä jolla tulos on ilmoitettu ei sen sijaan itsellä ole tietoa mutta lukemat taisivat olla Spongilla n. 111 000 ja Ngannoulla n.114 000.
Yksikkö on mittalaitteen kehittäjän mukaan nimetty franklin, joka on sopivasti painotettu yhdistelmä tehoa ja energiaa.
http://www.strikecoach.com/about/how-it-works/
 
Eli tuo Liman käyttämä laite mittaa painetta, mutta mitään tarkempaa dataa mittauksesta ei ole. Kun painehan riippuu iskevästä pinta-alasta. Jos iskun tekee nyrkin kulmalla, paineen huippuarvo on tietenkin paljon suurempi kuin lyötäessä koko rystypinnalla. Tuo suurempi paine saattaa tietysti esim. ylittää leukaluun murtolujuuden ja leuka murtua, mutta toisaalta liikemäärää ei siirry sen enempää, mikä taas vaadittaisiin pään heilauttamiseen, josta seuraa (ehkä) tajuttomuus. Kyseessä siis hyvin erilaiset vammamekanismit.

Ja sitten on se, onko se paine peak-arvo vai keskiarvo joltain tietyltä ajalta. Voimakäyrähän voi lyönneissä olla aivan erilainen.

bellcurves.png


Tässä esimerkki, pystyakselilla paine/voima ja vaaka-akselilla aika. Sinisen käyrän maksimiarvo on suurempi, mutta molempien alle jäävä pinta-ala (= energia) on sama. Sopivilla käyrillä on ihan mahdollista sellainen, että punaisen käyrän isku aiheuttaa isomman liikkeen vastustajan päähän ja tainnuttaa siten helpommin, vaikka maksimiarvo on pienempi. Toisaalta tässäkin on jotain rajaa sen suhteen että kiihtyvyyden pitäisi silti olla kohtuullisen suuri (=maksimivoima iso). Voitte kokeilla lyödä säkkiä niin parhaitenhan sen saa liikkeelle kahden käden hitaalla työnnöllä. Se ei kuitenkaan missään tapauksessa ole vahingoittava isku, koska aivot ehtivät mukautua kiihtyvyyteen eivätkä vahingoitu.

Kuten huomataan, "iskutehon" mittaaminen ja sopivan suureen valinta ei ole ihan yksinkertainen juttu,eikä tomi niin että lyödään "jotain laitetta" ja isompi luku näytöllä on vaan parempi.

Ja sitten tuo "franklin-yksikkö". :woot::woot::woot::woot::woot:
Oma salainen mittayksikkö, jota ei suostuta kertomaan, mutta joka on vaan sopivin. :david: Tuo rinnastuu jo siihen, että Mercedes julkaisisi oman "autonhyvyysmittarin", joka antaa Mersulle "hyvyydeksi" 1000 ja BMW:lle 700 mutta ei suostuta kertomaan miten tämä "autonhyvyys" lasketaan. Täysin hyödytön käsite mihinkään.
 
Eli tuo Liman käyttämä laite mittaa painetta, mutta mitään tarkempaa dataa mittauksesta ei ole. Kun painehan riippuu iskevästä pinta-alasta. Jos iskun tekee nyrkin kulmalla, paineen huippuarvo on tietenkin paljon suurempi kuin lyötäessä koko rystypinnalla. Tuo suurempi paine saattaa tietysti esim. ylittää leukaluun murtolujuuden ja leuka murtua, mutta toisaalta liikemäärää ei siirry sen enempää, mikä taas vaadittaisiin pään heilauttamiseen, josta seuraa (ehkä) tajuttomuus. Kyseessä siis hyvin erilaiset vammamekanismit.

Ja sitten on se, onko se paine peak-arvo vai keskiarvo joltain tietyltä ajalta. Voimakäyrähän voi lyönneissä olla aivan erilainen.

bellcurves.png


Tässä esimerkki, pystyakselilla paine/voima ja vaaka-akselilla aika. Sinisen käyrän maksimiarvo on suurempi, mutta molempien alle jäävä pinta-ala (= energia) on sama. Sopivilla käyrillä on ihan mahdollista sellainen, että punaisen käyrän isku aiheuttaa isomman liikkeen vastustajan päähän ja tainnuttaa siten helpommin, vaikka maksimiarvo on pienempi. Toisaalta tässäkin on jotain rajaa sen suhteen että kiihtyvyyden pitäisi silti olla kohtuullisen suuri (=maksimivoima iso). Voitte kokeilla lyödä säkkiä niin parhaitenhan sen saa liikkeelle kahden käden hitaalla työnnöllä. Se ei kuitenkaan missään tapauksessa ole vahingoittava isku, koska aivot ehtivät mukautua kiihtyvyyteen eivätkä vahingoitu.

Kuten huomataan, "iskutehon" mittaaminen ja sopivan suureen valinta ei ole ihan yksinkertainen juttu,eikä tomi niin että lyödään "jotain laitetta" ja isompi luku näytöllä on vaan parempi.

Ja sitten tuo "franklin-yksikkö". :woot::woot::woot::woot::woot:
Oma salainen mittayksikkö, jota ei suostuta kertomaan, mutta joka on vaan sopivin. :david: Tuo rinnastuu jo siihen, että Mercedes julkaisisi oman "autonhyvyysmittarin", joka antaa Mersulle "hyvyydeksi" 1000 ja BMW:lle 700 mutta ei suostuta kertomaan miten tämä "autonhyvyys" lasketaan. Täysin hyödytön käsite mihinkään.

Puhut taas kukista kun muut puhuivat hiekasta, sanoiko joku että parempi? Ei, vaan sanoivat että löi laitteeseen isomman lukeman, ja näin ollen löi kovempaa.

Kun kerran ymmärrät muita paremmin, niin mee iskee sinne kahden käden työntöisku nyrkkien kulmilla ni vedät sellaiset lukemat et olet varmasti lehdistön palvoma sen jälkeen.
 
Pointti on siinä että isompi lukema laitteeseen iskettynä ei välttämättä tarkoita tehokkaampaa iskua ottelussa. Ja se on se mikä merkitsee kun kilpaillaan vapaaottelussa.

Ja koska matsissa iskun kovuutta ei voi mitenkaan mitata, iskun kovuudesta ei saa puhua millaan tasolla koska se ei merkitse mitaan? Okei. Eikohan lopeteta.
 
Kyllähän se noissa annetuissa linkeissä aika hyvin selviää mitä mitataan, jos siis vaan haluaa ymmärtää. Foot pound/second vastaa SI-järjestelmän newtonsekuntia (ei määrällisesti), joka on liikemäärän ja impulssin yksikkö. Impulssi on voiman ja vaikutusajan tulo ja liikemäärä massan ja nopeuden tulo. Jos impulssissa voima ei ole vakio (AndyS:n huolenaihe), niin voidaan integroida sen voiman vaikutusajan yli. Jos valitaan vaikka se sekunti ajanjaksoksi, tai joku vielä huomattavasti lyhyempi aika, niin kahden käden työntölyönti ei anna suurta tulosta laitteseen.
 
Eli tuo Liman käyttämä laite mittaa painetta

Ja sitten on se, onko se paine peak-arvo vai keskiarvo joltain tietyltä ajalta. Voimakäyrähän voi lyönneissä olla aivan erilainen.

Kuten huomataan, "iskutehon" mittaaminen ja sopivan suureen valinta ei ole ihan yksinkertainen juttu,eikä tomi niin että lyödään "jotain laitetta" ja isompi luku näytöllä on vaan parempi.

Ja sitten tuo "franklin-yksikkö". :woot::woot::woot::woot::woot:
Oma salainen mittayksikkö, jota ei suostuta kertomaan, mutta joka on vaan sopivin. :david: Tuo rinnastuu jo siihen, että Mercedes julkaisisi oman "autonhyvyysmittarin", joka antaa Mersulle "hyvyydeksi" 1000 ja BMW:lle 700 mutta ei suostuta kertomaan miten tämä "autonhyvyys" lasketaan. Täysin hyödytön käsite mihinkään.

Ei laite mittaa painetta vaan voimaa ja siirtymää. Yksinkertaistean noista saadaan kaksi komponenttia teho ja energia eli iskun terävyys ja painavuus noin vertauskuvallisesti ilmaistuna. Noista kahdesta komponentista lasketaan sitten franklin. Mun mielestä tuo kuulostaa erittäin loogiselta tavalta mitata iskua. Piikkiarvon ja keskiarvon tivaamisesi on aika turhaa, koska mittaus on yhdistelmä kahta arvoa, joista toinen on luonteeltaan piikkiarvoi ja toinen on jonkin ajan keskiarvo. Sitten vielä pitää muistaa sekin, että mittalaitteilla on jokin näytteenottotaajuus. Itse en ainakaan keksi parempaa periaatetta tältä istumalta. Mikä tässä nyt oikein sua risoo?

Ja kuten oivallisesti hoksasitkin jo, lyönnin kaadon mittaaminen ja suureen valinta ei ole yksinkertaista. Voisiko olla mitenkään loogista, että juuri tuosta syystä on jouduttu kehittämään oma suure mittaukselle, kun SI-taulukosta ei löydy valmista toimivaa suuretta? Olisiko tuossa mitään järkeä? Vertauksesi Mersun mittareihin ontuu surkeasti. Esimerkiksi jokainen autolehti luo tuollaisia hyvyysarvoja autolle jokaisessa vertailussaan ja arvaatko mitä - noillekaan luvuille ei löydy yksikköä SI-taulukosta! Ja tässä tapauksessahan nimenomaan on kerrottu paljonkin tuosta mittauksesta.

Millä perusteella juuri tämä mittari - josta te ette tiedä mitä se mittaa - on se mikä määrittää iskun kovuuden? Ettehän tiedä onko järjestys joku toinen lyötäessä erilaiseen mittariin.

No ihan varmasti tuloksiin tulee heittoa muilla mittalaitteilla. Mitä sitten? Tämä kyseinen mittalaite kuitenkin vaikuttaa varsin asiallisesti toteutetulta ja siksi ihmettelen sitä, että miksi jaksat pahoittaa mieltäsi noin määrätietoisesti.

Kyllähän se noissa annetuissa linkeissä aika hyvin selviää mitä mitataan, jos siis vaan haluaa ymmärtää. Foot pound/second vastaa SI-järjestelmän newtonsekuntia (ei määrällisesti), joka on liikemäärän ja impulssin yksikkö.
Unohdit jalan tuosta paunan edestä. SI-vastike tuolle on siis Nm/s eli watti.
 
Ei laite mittaa painetta vaan voimaa ja siirtymää. Yksinkertaistean noista saadaan kaksi komponenttia teho ja energia eli iskun terävyys ja painavuus noin vertauskuvallisesti ilmaistuna. Noista kahdesta komponentista lasketaan sitten franklin. Mun mielestä tuo kuulostaa erittäin loogiselta tavalta mitata iskua. Piikkiarvon ja keskiarvon tivaamisesi on aika turhaa, koska mittaus on yhdistelmä kahta arvoa, joista toinen on luonteeltaan piikkiarvoi ja toinen on jonkin ajan keskiarvo. Sitten vielä pitää muistaa sekin, että mittalaitteilla on jokin näytteenottotaajuus. Itse en ainakaan keksi parempaa periaatetta tältä istumalta. Mikä tässä nyt oikein sua risoo?

Ja kuten oivallisesti hoksasitkin jo, lyönnin kaadon mittaaminen ja suureen valinta ei ole yksinkertaista. Voisiko olla mitenkään loogista, että juuri tuosta syystä on jouduttu kehittämään oma suure mittaukselle, kun SI-taulukosta ei löydy valmista toimivaa suuretta? Olisiko tuossa mitään järkeä? Vertauksesi Mersun mittareihin ontuu surkeasti. Esimerkiksi jokainen autolehti luo tuollaisia hyvyysarvoja autolle jokaisessa vertailussaan ja arvaatko mitä - noillekaan luvuille ei löydy yksikköä SI-taulukosta! Ja tässä tapauksessahan nimenomaan on kerrottu paljonkin tuosta mittauksesta.



No ihan varmasti tuloksiin tulee heittoa muilla mittalaitteilla. Mitä sitten? Tämä kyseinen mittalaite kuitenkin vaikuttaa varsin asiallisesti toteutetulta ja siksi ihmettelen sitä, että miksi jaksat pahoittaa mieltäsi noin määrätietoisesti.

Unohdit jalan tuosta paunan edestä. SI-vastike tuolle on siis Nm/s eli watti.

Rich-Franklin-1.png
 
Back
Ylös Bottom