En tiedä johtuiko väsymyksestä mutta nuo viralliset sig. strike -tilastoinnit välillä aiheuttivat todella suurta kummastusta. Khaos Williamsille ja Marlon Veralle muistaakseni ainakin laskettiin vissiin melkoinen määrä kevyehköjä lääppäisyjä ja tuuppaisuja mukaan merkittäviin iskuihin. Molemmissa matseissa kuvittelin että iskutilastot olisivat melko tasan ja sitten tuli väliaikatietoa jossa näillä oli joku about 3 kertaa enemmän perille menneitä iskuja kuin kaverilla. Sitten kun näytettiin tarkemmin tilastoja mihin on lyöty niin hokasin että tuossa on nyt vissiin kaikki mahdolliset jalkahyökkäykset laskettu merkittäviksi. Onhan tuo sinänsä aika subjektiivista että mikä on merkittävää ja mikä ei, mutta tuntui että epämerkittävää potkua ei ollut olemassakaan vaikka suurin osa oli korkeintaan hipaisuja.
Olipa sitten pari lappua joista toisessa osui 4/5 ja toisessa 5/6. Onneksi olin pistänyt vielä Thompsonin pistevoitolle sinkun niin sain edes omani takaisin jotka meni muihin vetoihin. Kerrankin kun sitä osuu edes sinnepäin niin jää näin vähästä kiinni. Toisessa lapussa oli että Pereira/Williams loppuisi alle 1,5 erän, olisi pitänyt arvata kyllä että kun joka paikassa hypetetään että joku tyrmätään ekassa erässä varmasti niin näin ei takuulla käykään. Toisella lapulla oikein ihmettelin että mitä helvettiä oikein ajattelin kun kokeilin Moronon isoa kerrointa. Jotenkin järkeilin että Morono on otellut näemmä ennen middleweightissä ja Pettis taas on oikeasti LW, niin Moronolla olisi joku voimaetu mitä voisi käyttää painissa hyväkseen. Sitten kun äijät olivat häkissä, niin en kyllä voinut kuin pudistella päätäni että jos näistä pitäisi arvata kumpi on tullut mistä painoluokasta niin olisin mitään asiasta tietämättä veikannut varmasti toisinpäin.
Aldo otteli kyllä fiksusti, näytti vähän siltä että vaikka lopetushaluja kyllä löytyi ja nuo vartaloiskut selvästi tekivät Veraan kipeää, niin eniten painoi halu saada tuo tappioputki poikki ja varmistaa voitto recordiin nyt kun leikkurikin alkaa viuhua vuodenvaihteessa. Aldo tilaisuuden tullessa käytännössä jäädytti viimeisen erän pois pelistä. Ei siinä oikein Vera missään ongelmissa ollut missään vaiheessa, Aldo oli hitusen korkealla selässä ja ei tahtonut saada kuristusta millään sisään, mutta toisaalta koko erä dominoivassa positiossa ja sen verran aktiivisena ettei tuomari tule ylös nostamaan varmisti että huonoimmallakin tuomarilla pitäisi olla aivohalvaus päällä jos antaisi erän Veralle. Hieno veteraanisuoritus Aldolta vaikka tuo viimeinen erä olikin vähän pelkkää ajan pelaamista.
Geoff Neal ja Khaos Williams molemmat vähän "katsottiin" tässä kun molemmat saivat vaikeasti osuttavan, liikkuvan ja teknisesti taitavan vastustajan. Turhan yksiulotteista oli molempien peli, Williams tosin oli likempänä saada isoja osumia ratkaisevassa määrin sisään, mutta ei hänkään pystynyt tekemään voittoon vaadittavia säätöjä matsissa. Thompsonin ja Nealin matsi meni itse asiassa aika täysin siten kuten ennakkoon uumoilin. Neal on ihan hyvä ottelija mutta edelliset vähän nimekkäämmät voitot olivat kuitenkin yksiulotteisista ottelijoista jotka tulevat sisään villisti eivätkä sivuttaissuunnassa juuri liiku. Vähän hirvitti Thompsonin puolesta vikassa erässä kun jalka näytti selvästi olevan rikki, mutta liike oli silti ihan kohtuu hyvää eikä Neal onnistunut hyödyntämään tätä oikein yhtään mitenkään. Veikkaan että Wonderboy on tässä Luque-ottelun ja nyt tämän jälkeen Woodleyn otteita katsellessa miettinyt, että jos silloin olisin vaan enemmän painostanut, vaikka sitten tyrmäystappion uhalla... Loppupeleissä kuitenkin tappio mikä tappio ellei jotain pysyvää vahinkoa saa.
Tybura teki Hardylle aika lailla juuri sen mitä toivoinkin. Minä en kyllä näe Hardyn tekemisessä mitään varsinaista eteenpäin menemistä. On joo ensimmäisessä erässä vaarallinen, mutta nyt on kaikille resepti aika selvä millä tämä jäteihminen voitetaan. Tuossa ei kunto loppunut mitenkään "vähän" kesken, tyyppihän oli ihan Dada5000-kunnossa tuomarin tullessa väliin. Ei noin pahasti saa jo toisessa erässä piiputtaa jos meinaa pärjätä yhtään pidemmälle, jokainen joka pystyy välttämään ekan erän kauhomisen ja osaa yhtään enemmän painia tulee hyödyntämään tuota Hardyn avuttomuutta ja kestävyyden puutetta matossa.
Lisäksi maininnat ansaitsee Deron Winn joka näytti aivan koomisen pieneltä vastustajaansa verrattuna ja olin aivan varma että nyt tulee Winnille kyytiä kun melkein joka lähikontaktissa tuli polvea eikä kaveri itse meinannut overhandeilla osua edes vastustajan olkapäätä korkeammalle, mutta Arroyo piiputtikin sitten pahemman kerran eikä jaksanut enää edes lyödä takaisin kunnolla toisessa erässä. Hänen onnekseen ei käsiä tarvinnut pitää kauhean ylhäällä blokatakseen lyöntejä.
Gillian Robertsonin ja Taila Santosin matsissa ei ollut ihmeitä nähtävää (jos ei Gilliania laske itsessään

), mutta pisteytys matsin jälkeen herätti hivenen ihmetystä. Erä kerrallaanhan nämä tuomitaan, mutta silti kun kaksi tuomaria näkee matsin 30-26 ja yksi 29-28, niin vähän ihmetyttää että millä ihmeen kriteereillä noita eriä voidaan pisteyttää. Santos oli matossa kontrollipositiossa ottelussa melkein 13 minuuttia, Ander... Robertson taas yhden minuutin. Merkittäviä iskuja koko matsissa oli melko vähän, mutta Robertsonin naamasta kyllä näki minne suurin osa niistä meni. Iskut Santosille 37-9 koko ottelussa eikä Robertson ollut kyllä erityisen lähellä lopetustakaan kertaakaan. 9 merkittävää iskua ja minuutin kontrolli koko ottelussa, en kyllä millään nähnyt että missään erässä Robertson olisi voittoa ottanut. Lopputuloksen kannaltahan tällä ei ollut väliä, mutta ei ammattilaisten pitäisi olla kyllä näin huonoja hommissaan.