đŸ‡ș🇩 Ukrainan sota đŸ‡ș🇩

Meta title: đŸ‡ș🇩 Ukrainan sota – Suurvaltakonflikti joka muovaa Euroopan voimasuhteet uusiksi đŸ‡ș🇩

Meta description: Keskustelua sodan etenemisestĂ€, aseavusta, taktiikoista ja poliittisista vaikutuksista – mitĂ€ tapahtuu rintamalla ja kulisseissa?*


Kauanko veikkaatte ettÀ sota vielÀ kestÀÀ vuosissa?

  • 1

    Votes: 10 23,8%
  • 2

    Votes: 12 28,6%
  • 3

    Votes: 4 9,5%
  • 4

    Votes: 1 2,4%
  • 5

    Votes: 3 7,1%
  • 6

    Votes: 2 4,8%
  • 7

    Votes: 2 4,8%
  • 8

    Votes: 0 0,0%
  • 9

    Votes: 0 0,0%
  • 10 tai enemmĂ€n

    Votes: 8 19,0%

  • Total voters
    42
"Biden's totally non-strategic approach to the war"

Kiinnitin huomiota ihan samaan lauseeseen. Mutta en usko ettÀ se on non-strategic, vaan kyllÀ se on heidÀn strategiansa. Siis strategia millÀ pÀÀstÀÀn mahdollisimman helpolla ja poliittisesti oikein hyvesignaloiden, ei eskalaatioita. Joen ei tartte pistÀÀ asiaan mitÀÀn efforttia, hyvÀksyy vaan sopivan kokoisia apupaketteja ja rintamalinjat pysyy turvallisesti siellÀ missÀ ovat. Rintamalinjojen pitÀminen missÀ ovat verettömÀsti vaatisi Joelta aivan erilaisen panostuksen, saatikka niiden liikuttelu oikeaan suuntaan. Todellista strategiaa olis sitten vaikkapa miten se etelÀkaistale otettaisiin takaisin, suunnitellaan mitÀ oikeasti vaatii ja kyvykkyydet, kalusto, koulutus, yhteistoiminta sen mukaan.
 
Kun asia selvisi, niin keskustelu ampumistapauksesta loppui siihen...Nyt varmasti kiihkeÀsti yritetÀÀn keksiÀ muita syitÀ...
Tuohan uutisoitiin heti alusta saakka đŸ€” Uutisointi jÀÀ vĂ€hĂ€lle siksi, ettei mediat halua vahingossakaan antaa Trumpille julkisuutta mistĂ€ voisi olla hĂ€lle hyötyĂ€. Ekastakin ampumisesta uutisointi loppui muutamassa pĂ€ivĂ€ssĂ€.
 
Tuohan uutisoitiin heti alusta saakka đŸ€” Uutisointi jÀÀ vĂ€hĂ€lle siksi, ettei mediat halua vahingossakaan antaa Trumpille julkisuutta mistĂ€ voisi olla hĂ€lle hyötyĂ€. Ekastakin ampumisesta uutisointi loppui muutamassa pĂ€ivĂ€ssĂ€.
HyvÀ media. Media varmasti kertoo kyllÀ muuten kaiken totuudenmukaisesti.
 
Kiitoksia kovasti. Mersussa on 3 vuoden soppari. Toivottavasti akassa hieman pidempi. Ja onhan siinÀ. Nyt mennÀÀn loppuun asti, kÀvi mitÀ kÀvi.
TÀssÀ ketjussa on varmaan vastaukset kaikkeen kun tarpeeksi penkoisi, mutta ilmeisesti BMW on jonkun sortin punainen vaate ja antikristuksesta seuraava teikÀlÀiselle. Voisiko olla mahdollista saada pÀhkinÀnkuoressa ettÀ mistÀ tÀmÀ kumpuaa?

Nimim. 530e vm 2021 farkkuplugarin omistaja, ja jatkuvasti hieman kyseisestÀ autosta ja sen (toteutuneista sekÀ potentiaalisista) ongelmista kylmÀÀ hikeÀ poteva.
 
TÀssÀ ketjussa on varmaan vastaukset kaikkeen kun tarpeeksi penkoisi, mutta ilmeisesti BMW on jonkun sortin punainen vaate ja antikristuksesta seuraava teikÀlÀiselle. Voisiko olla mahdollista saada pÀhkinÀnkuoressa ettÀ mistÀ tÀmÀ kumpuaa?

Nimim. 530e vm 2021 farkkuplugarin omistaja, ja jatkuvasti hieman kyseisestÀ autosta ja sen (toteutuneista sekÀ potentiaalisista) ongelmista kylmÀÀ hikeÀ poteva.
HyvÀ, ettÀ kysyit tarkennusta. Asia varmasti herÀttÀÀ mielipiteitÀ suuntaan jos toiseen, joista vain toinen suunta on oikea. Olin pitkÀÀn BMW:n kunti. Ensin perÀkkÀin kaksi omaa X6:sta. Ne olivat isÀntÀmiehen autoja. MikÀÀn muu liikenteessÀ tÀhÀn pÀivÀÀn mennessÀ ei ole alistanut kanssa-autoilijoita niin paljon kuin nÀky X6:n etumaskista edellÀ ajavan peruutuspeilissÀ. SillÀ kun roikkui muutaman sekunnin vajavan metrin pÀÀssÀ edellÀ ajavan perÀstÀ moottoritien oikealla kaistalla, niin edellÀ ajava vÀisti jo vasemmalle kaistalle. MyönnÀn suoraan, ettÀ nÀmÀ olivat kovia pelejÀ. Sitten siirryin huvikseni työsuhdeautoilijaksi ja otin 7-sarjan hybridivaikuttamismallin (740e?). Se oli fataali virhe. Sanotaan vaikka nÀin, ettÀ merkkikorjaamon kahviautomaatti ja huollon sijaisautot tulivat tutuksi.

Traagisinta oli, kun taas kerran jouduin viemÀÀn sen matopurkin pajalle, eikÀ liikkeellÀ ollut sillÀ hetkellÀ tarjota sijaisautoa, joten sen hommasi meidÀn firman liisarivastaava. Samana pÀivÀnÀ piti ajaa kollegan kanssa Vaasasta palaveriin Haikon kartanoon Porvooseen. Mentiin viemÀÀn autoa huoltoon ja oven edessÀ oli VW Polo. Kollega heitti lÀpÀllÀ, ettÀ tuo on varmaan se sijaisauto, hehehe. Sain työn vastaanottajalta sijaisauton avaimet ja katoin, ettÀ ei saatana nÀmÀhÀn on VW:n avaimet ja niinhÀn se oli se Polo. Katsoin sisÀÀn ja totesin, ettÀ vakionopeudensÀÀdintÀ tai ilmastointia ei ole. Pahin nöyryytys tuli Haikon kartanon parkkiksella, kun kollegat nÀkivÀt minun ajavan paikalle tuolla Pololla ja nauroivat pilkallisesti. Se oli viimeinen pisara. Sen jÀlkeen olen ollut Mercedes-Benzin kunteja.

Ai niin ja kerran joudun tekemÀÀn mökillÀ RovaniemellÀ 50km kauppareissun Valmetilla lumilinko perÀssÀ ja etukuormaaja edessÀ, koska BMW ei juuri silloin halunnut kÀynnistyÀ.
 
Ne olivat isÀntÀmiehen autoja. MikÀÀn muu liikenteessÀ tÀhÀn pÀivÀÀn mennessÀ ei ole alistanut kanssa-autoilijoita niin paljon kuin nÀky X6:n etumaskista edellÀ ajavan peruutuspeilissÀ. SillÀ kun roikkui muutaman sekunnin vajavan metrin pÀÀssÀ edellÀ ajavan perÀstÀ moottoritien oikealla kaistalla, niin edellÀ ajava vÀisti jo vasemmalle kaistalle.

Runollisen kaunista tekstiÀ!
 
Eli olet saanut vihdoin vehkeet pelaan 👍
Vehkeet on enemmÀn kuin vain kunnossa. Olen ollut jo ennen S:ÀÀ Mercedes-Benzin kunteja muutaman vuoden GLE:n muodossa. S:n myötÀ siirryin viime kuussa sitten oligarkki-luokkaan, johon kiistatta kuulun.

Asiaan mitenkÀÀn liittymÀttÀ, pari synkkÀÀ ajatusta Euroopan, Suomen ja vÀhÀn USA:nkin taloudesta tapojeni mukaisesti. Verkkouutisissa oli aika hyvÀ juttu Kiinan nopeasta transformaatiosta vÀlituotteiden vientimaasta lopputuotteiden viejÀksi. TÀhÀn on helppo yhtyÀ esim. erÀÀn meidÀn asiakkaan tilanteen perusteella. KyseessÀ on yksi Suomen suurimpia yrityksiÀ raskaan teollisuuden high-end -ratkaisuille ja globaali markkinajohtaja alallaan, firman nimi saattaa alkaa C:llÀ ja pÀÀomistajan nimi mahdollisesti H:lla. SiinÀ missÀ Kiinalaiset kilpailijat eivÀt pÀrjÀnneet alkuunkaan vielÀ muutama vuosi sitten edes omilla markkinoillaan, niin nyt tilanne on kÀÀntynyt tÀysin pÀÀlaelleen. Kiinan markkinoilla nÀmÀ uudet toimijat vievÀt kaikki kaupat mutta nyt ollaan tultu tilanteeseen, ettÀ ne alkavat viedÀ kauppoja C:ltÀ myös EU-alueella ja C:n brownfieldeissÀkin. C:n keskijohdon kommentti oli, ettÀ hinnalla ei ole enÀÀ mitÀÀn mahdollisuuksia kilpailla. Kiinalaiset vetÀvÀt suoraan 30-40% C:n tiukimman mahdollisen hinnan alle. Johtuu tietysti pitkÀlti siitÀ, ettÀ Kiinan valtio tukee nÀitÀ toimijoita niin vahvasti. Tilanne on tosi huolestuttava jos/kun tÀmÀ kehityssuunta jatkuu.

Kiinasta on tullut vĂ€lituotteiden viejĂ€n sijaan lopputuotteiden vientimahti ja se on ottanut yhĂ€ suuremman osuuden globaalista vientimarkkinasta – euroalueen kustannuksella, kirjoittaa analyysiyhtiö Inderesin ekonomisti Marianne Palmu Inderesin aamukatsauksessa.

Palmu viittaa Euroopan keskuspankin (EKP) taannoiseen blogikirjoitukseen, jossa kÀsiteltiin vientimarkkinan murrosta, ja siinÀ tuodut luvut ovat Euroopan kannalta musertavia.

– Euroalueen viennin osuus globaalisti on tippunut 11 prosenttia tĂ€llĂ€ vuosituhannella, ja trendi ei nĂ€ytĂ€ muuttuvan ainakaan autoteollisuuden lukujen perusteella. SiinĂ€ missĂ€ Kiina oli menneinĂ€ vuosikymmeninĂ€ kirjaimellisesti maailman tehdas, eli tuotti raaka-aineita muille maille tai keskittyi vaate-, jalkine ja muoviteollisuuteen, nyt Kiina on kiivennyt ylös arvoketjua ja tullut myös korkean teknologian lopputuotemarkkinalle kilpailemaan.

Palmun mukaan Kiina on parantanut asemiaan hintakilpailussa muun muassa siitÀ syystÀ, ettÀ monen raaka-aineen hinta on tippunut Kiinan ylikapasiteetin ja kiinteistösektorin ongelmien myötÀ. LisÀksi Kiinan valtion anteliaat tuet etenkin korkean teknologian aloilla ovat painaneet hintoja.

Euroalueen lisÀksi myös Yhdysvallat on menettÀnyt markkinaosuuksiaan Kiinalle.

– EKP:n esiin tuomat seikat ovat huolestuttavia teollisuustuotannon tulevaisuuden kannalta, etenkin kun markkinaosuuden menetykset ovat tapahtuneet suhteellisen pienen aikaikkunan sisĂ€llĂ€. TĂ€mĂ€ on suuri haaste euroteollisuuden kilpailukyvylle ja samalla työmarkkinalle.

Eurooppa on kusessa, ja Euroopassa Suomi yksi eniten kusessa olevia maita. Kaikki on varmaan nĂ€hneet Fortumin ja Fingridin johtoportaiden lausuntoja viime viikkoina. Fortum on todennut suoraan, ettĂ€ sĂ€hkön hinta tulee olemaan turbulenttinen jatkossakin, koska tuotanto perustuu jo niin isolta osalta metodeihin, jotka ovat tĂ€ysin sÀÀstĂ€ riippuvaisia. Toimintavarma sÀÀtövara on ajettu jo vihreĂ€n siirtymĂ€n nimissĂ€ alas. Fingrid kommentoi, ettei ole varmaa, ettĂ€ sĂ€hkö riittÀÀ kaikissa tilanteissa kaikille. Ja mitĂ€ kaikki tĂ€mĂ€ tarkoittaa teollisille investoinneille, tai vaikka konesali-investoinneille kun sijoittajat kuulevat tĂ€llaisia lausuntoja. Sama juttu myös monissa muissa Euroopan maissa, jotka olivat hirttĂ€neet itsensĂ€ VenĂ€jĂ€ltĂ€ tulevaan energiaan. Eurooppa on tehnyt ja tekee edelleen isoja strategisia virheitĂ€, joista voi pahimmillaan tulla fataaleja. Suomessa tietysti kaiken tĂ€mĂ€n lisĂ€ksi ollaan œ-kommareita.

Uskon kyllĂ€, ettĂ€ Suomen talous piristyy ja kasvaa markkinan mukana kunhan korot laskevat jĂ€rkevĂ€lle tasolle mutta sehĂ€n ei Suomelle riitĂ€ alkuunkaan. Talouden pitĂ€isi kasvaa selvĂ€sti enemmĂ€n, erityisesti ulkomaisia investointeja ja pÀÀomia on pakko saada merkittĂ€vĂ€sti lisÀÀ, jotta hyvinvointivaltio olisi jatkossakin olemassa. Mutta miten niitĂ€ saadaan, missĂ€ ja mitĂ€ ovat meidĂ€n vetovoimatekijĂ€t kilpaileviin maihin verrattuna? Esim. ”HyvĂ€ pöhinĂ€ vihreĂ€n siirtymĂ€n ympĂ€rillĂ€â€ on vÀÀrĂ€ vastaus. Oikea vastaus on, ettei niitĂ€ ole. Se on sÀÀli, koska Suomessa on potentiaalia, mutta sitĂ€ ei pystytĂ€ utilisoimaan liian korkeiden poliittisten ja ideologisten esteiden takia. Suomi on valitettavasti auringonlaskun talous ja hyvinvointivaltio. Nyt kun on ollut puhetta, ettĂ€ Finlandia-hymnistĂ€ pitĂ€isi tehdĂ€ Suomen kansallislaulu, niin viimeinen lause voitaisiin samalla vaihtaa muodosta ”On aamus alkanut, synnyinmaa” muotoon ”On iltas koittanut, synnyinmaa”

TĂ€hĂ€n ei sitten kannata kommentoida mitÀÀn sellaista, ettĂ€ ”No vittu ryssĂ€n taloudella menee vielĂ€ huonommin”. Jos tekee mieli kommentoida jotain tuon suuntaista, niin tĂ€ssĂ€ etupeltoon kaksi lisĂ€kysymystĂ€.
  1. Miten se, ettÀ VenÀjÀn talous on tikittÀvÀ aikapommi, auttaa Suomen taloutta?
  2. Onko VenÀjÀ oikea benchmark tai riman korkeus, jonka ylittÀmiseen pitÀisi olla tyytyvÀinen vai pitÀisikö tÀhdÀtÀ vÀhÀn korkeammalle, esim. benchmarkata Ruotsiin?
 
Vehkeet on enemmÀn kuin vain kunnossa. Olen ollut jo ennen S:ÀÀ Mercedes-Benzin kunteja muutaman vuoden GLE:n muodossa. S:n myötÀ siirryin viime kuussa sitten oligarkki-luokkaan, johon kiistatta kuulun.

Asiaan mitenkÀÀn liittymÀttÀ, pari synkkÀÀ ajatusta Euroopan, Suomen ja vÀhÀn USA:nkin taloudesta tapojeni mukaisesti. Verkkouutisissa oli aika hyvÀ juttu Kiinan nopeasta transformaatiosta vÀlituotteiden vientimaasta lopputuotteiden viejÀksi. TÀhÀn on helppo yhtyÀ esim. erÀÀn meidÀn asiakkaan tilanteen perusteella. KyseessÀ on yksi Suomen suurimpia yrityksiÀ raskaan teollisuuden high-end -ratkaisuille ja globaali markkinajohtaja alallaan, firman nimi saattaa alkaa C:llÀ ja pÀÀomistajan nimi mahdollisesti H:lla. SiinÀ missÀ Kiinalaiset kilpailijat eivÀt pÀrjÀnneet alkuunkaan vielÀ muutama vuosi sitten edes omilla markkinoillaan, niin nyt tilanne on kÀÀntynyt tÀysin pÀÀlaelleen. Kiinan markkinoilla nÀmÀ uudet toimijat vievÀt kaikki kaupat mutta nyt ollaan tultu tilanteeseen, ettÀ ne alkavat viedÀ kauppoja C:ltÀ myös EU-alueella ja C:n brownfieldeissÀkin. C:n keskijohdon kommentti oli, ettÀ hinnalla ei ole enÀÀ mitÀÀn mahdollisuuksia kilpailla. Kiinalaiset vetÀvÀt suoraan 30-40% C:n tiukimman mahdollisen hinnan alle. Johtuu tietysti pitkÀlti siitÀ, ettÀ Kiinan valtio tukee nÀitÀ toimijoita niin vahvasti. Tilanne on tosi huolestuttava jos/kun tÀmÀ kehityssuunta jatkuu.



Eurooppa on kusessa, ja Euroopassa Suomi yksi eniten kusessa olevia maita. Kaikki on varmaan nĂ€hneet Fortumin ja Fingridin johtoportaiden lausuntoja viime viikkoina. Fortum on todennut suoraan, ettĂ€ sĂ€hkön hinta tulee olemaan turbulenttinen jatkossakin, koska tuotanto perustuu jo niin isolta osalta metodeihin, jotka ovat tĂ€ysin sÀÀstĂ€ riippuvaisia. Toimintavarma sÀÀtövara on ajettu jo vihreĂ€n siirtymĂ€n nimissĂ€ alas. Fingrid kommentoi, ettei ole varmaa, ettĂ€ sĂ€hkö riittÀÀ kaikissa tilanteissa kaikille. Ja mitĂ€ kaikki tĂ€mĂ€ tarkoittaa teollisille investoinneille, tai vaikka konesali-investoinneille kun sijoittajat kuulevat tĂ€llaisia lausuntoja. Sama juttu myös monissa muissa Euroopan maissa, jotka olivat hirttĂ€neet itsensĂ€ VenĂ€jĂ€ltĂ€ tulevaan energiaan. Eurooppa on tehnyt ja tekee edelleen isoja strategisia virheitĂ€, joista voi pahimmillaan tulla fataaleja. Suomessa tietysti kaiken tĂ€mĂ€n lisĂ€ksi ollaan œ-kommareita.

Uskon kyllĂ€, ettĂ€ Suomen talous piristyy ja kasvaa markkinan mukana kunhan korot laskevat jĂ€rkevĂ€lle tasolle mutta sehĂ€n ei Suomelle riitĂ€ alkuunkaan. Talouden pitĂ€isi kasvaa selvĂ€sti enemmĂ€n, erityisesti ulkomaisia investointeja ja pÀÀomia on pakko saada merkittĂ€vĂ€sti lisÀÀ, jotta hyvinvointivaltio olisi jatkossakin olemassa. Mutta miten niitĂ€ saadaan, missĂ€ ja mitĂ€ ovat meidĂ€n vetovoimatekijĂ€t kilpaileviin maihin verrattuna? Esim. ”HyvĂ€ pöhinĂ€ vihreĂ€n siirtymĂ€n ympĂ€rillĂ€â€ on vÀÀrĂ€ vastaus. Oikea vastaus on, ettei niitĂ€ ole. Se on sÀÀli, koska Suomessa on potentiaalia, mutta sitĂ€ ei pystytĂ€ utilisoimaan liian korkeiden poliittisten ja ideologisten esteiden takia. Suomi on valitettavasti auringonlaskun talous ja hyvinvointivaltio. Nyt kun on ollut puhetta, ettĂ€ Finlandia-hymnistĂ€ pitĂ€isi tehdĂ€ Suomen kansallislaulu, niin viimeinen lause voitaisiin samalla vaihtaa muodosta ”On aamus alkanut, synnyinmaa” muotoon ”On iltas koittanut, synnyinmaa”

TĂ€hĂ€n ei sitten kannata kommentoida mitÀÀn sellaista, ettĂ€ ”No vittu ryssĂ€n taloudella menee vielĂ€ huonommin”. Jos tekee mieli kommentoida jotain tuon suuntaista, niin tĂ€ssĂ€ etupeltoon kaksi lisĂ€kysymystĂ€.
  1. Miten se, ettÀ VenÀjÀn talous on tikittÀvÀ aikapommi, auttaa Suomen taloutta?
  2. Onko VenÀjÀ oikea benchmark tai riman korkeus, jonka ylittÀmiseen pitÀisi olla tyytyvÀinen vai pitÀisikö tÀhdÀtÀ vÀhÀn korkeammalle, esim. benchmarkata Ruotsiin?
VÀhÀn on vihreÀn pöhinÀn yllÀ haasteita. Ja uhkakuviakin.
IMG_3562.webp
IMG_3561.webp
 
VÀhÀn on vihreÀn pöhinÀn yllÀ haasteita. Ja uhkakuviakin.
katso liitettÀ 267775katso liitettÀ 267776
Amen, juuri nÀin. Aikaansaatu pöhinÀ on tÀysin keinotekoista eikÀ perustu millekÀÀn muulle kuin ideologialle. Tulee mieleen sosialismi vol. 2.

e. Ja mitÀ tÀmÀ kaikki tarkoittaa esim. EU:n Ukraina-tuelle? Kauanko EU-valtioilla on budjettia taloudelliseen tukemiseen?
 
Viimeksi muokattu:
TÀÀllÀkin vÀlillÀ lukee kommentteja, ettÀ Suomen sÀhköverkko olisi jotenkin hÀdÀssÀ ja samanlaisessa tilanteessa kuin Euroopassa. NÀin ammattilaisena voin sanoa, ettÀ meidÀn kantaverkko on valovuoden edellÀ Euroopan verkkoa. Ei tarvitse mennÀ kuin Ruotsiin, jossa vahva verkko pohjoisessa, mutta ongelmana siirtokyky etelÀÀn. Esim Hollannissa tilanne, ettet voi tilata haluamasi kokoista liittymÀÀ siellÀ, vaan joudut kikkailemaan akuston/paneelien/tuulivoiman kanssa, tÀÀllÀ ei vastaavaa ongelmaa ole. KyllÀkin meillÀ ongelmana on se, ettÀ kapasiteetin kasvatus ei auta, vaan tarvitaan sÀÀtövoimaa, tuulivoima/aurinkoenergia on sÀÀriippuvaista ja meillÀ teollisuus haukkaa 90% kapasiteetista tasaisesti.
 
Eli me pÀrjÀtÀÀn ilman VenÀjÀÀ, toisin kuin Europan maat jossa paska kantaverkko ja kaasuun perustunut lÀmmitysmuoto
Jotain virheitÀ sentÀÀn ollaan osattu vÀlttÀÀ. Tai ollaanko osattu vai onko vÀltetty tuurilla. Ei hajuakaan onko tukeutuminen VenÀjÀn energiaan suuremmissa mÀÀrin ollut koskaan tapetilla.
 
Back
Ylös Bottom