Ihan rakentavia ehdotuksia keskustelukulttuuriin.
Ensinnäkin neuvotteluja pitäisi aina pyrkiä pitämään oli sodassa tilanne mikä tahansa. Ukraina oli valmis neuvotteluihin heti sodan alkamisen jälkeen, kun oli tukalat olot, mutta sodan pitkittyessä heidän kiinnostuksensa on neuvotteluja kohtaan kokonaan loppunut. Tähän syynä on ainoastaan omien joukkojen hyvä menestys.
Ensiaskel olisi siis ehdottaa rauhanneuvotteluita ja sitä kautta lähteä rakentamaan edes mahdollisuutta neuvotteluratkaisuun. Tuossa sodassa jokainen kuollut on täysin turha ja pitkittyessään uhreja tulee koko ajan enemmän ja enemmän. Onneksi länsi kohta määrää Zelesnkyin neuvottelupöytään, kun ei itse siihen ymmärrä tarttua.