Tässä nyt ollaan eräänlaisen ikuisuuskysymyksen äärellä. Kyllä minä voin sen myöntää, että kovemmin stondais Fedor vs Velasquez matsia odotellessa, jos vertaa Aldo vs Grispiin. Kyseessä on kuitenkin enemmänkin ottelijoiden tunnettavuus sekä status vaparin ihmeellisessä maailmassa. Tämä on peruja jo nyrkkeilyn kultavuosilta ja käyhän se järkeen, raskaan sarjan mestari on lähes 100% varmuudella maailman kovin jätkä jota kukaan ei pieksäisi.
Lesnarinkin suuri suosio ei perustu miehen kykyihin ottelijana vaan miehen persoonaan, kokoon ja yleiseen myyttiseen olemukseen. Poikkeuksellinen liharekka, joka asuu ja treenaa valtavirrasta poiketen maalla kotinurkillaan samalla metsästäen omin käsin. Viikinki jumala joka tappaisi sodassa paljain käsin enemmän sotilaita kuin Suomen armeija.
Tuo minun kommenttini perustuu kuitenkin siihen, että suurin osa raskaansarjan matseista on tylsempiä aiemmin mainituista syistä joita ovat ottelijoiden hitaus, huonompi kuntopuoli, tekniikka yms. Listaa voisi jatkaa loputtomiin. Kyllä se vain niin on, että mitä pienemmäksi ukot menee sitä viihdyttävämpää mättöä tulee eteen. Pienemmät ukot kestää enemmän iskujakin, koska ne on pienempiä eikä saa niin paljon voimaa aikaiseksi ja usein tästä seurauksena on kunnon päähänlyönti kisailu.
Wec:n suosio nyt ei ole millään mittarilla ufc:n tasolla, mutta katsokaapa 2-3 vuotta eteenpäin, jos Aldo jatkaa samaa rataa mitä tähän asti on tehnyt. Sen jälkeen jokainen vaparia katsova odottaa Aldon matseja paljon enemmän kuin mitään raskaansarjan väsyneitä vääntöjä.
Pahoittelut nyt tästä, kun lähti lapasesta tämä kirjoottaminen. Kiitos ja anteeksi niille, jotka tämänkin vielä jaksavat alusta loppuun lukea.