🥓 Ketoosi - Keskustelua hyödyistä, haitoista, makroista ja kokemuksista

Meta title: 💥 Ketoosikeskustelu – hiilareiden minimoinnin ikuinen väittely ja kokemusten myrsky

Meta description: Keskustelua ketoosin hyödyistä, haitoista, makroista ja kokemuksista – mikä toimii, mikä ei ja miksi keto herättää niin vahvoja mielipiteitä?**


Muutama päivä sitten julkaistu uusi meta-analyysi / tutkimuskatsaus syömisten HH-määrän vaikutuksesta lihakasvuun. Vertailussa 11 eri tutkimusta, joissa HH-määrä ollut noin 30-650g päivässä eli ketoosista hyvinkin runsaaseen. Proteiinimäärä ja energiamäärä vakioitu. Juonipaljastus: Erilaisilla HH-määrillä ei merkitystä lihaskasvuun. Postauksessa lisää ja tarkemmin.


Eli tutkimukseen osallistui treenitaustan omaavia henkilöitä ja tutkimus kesti about 10 vkoa ? paljonko yleensä treenitaustan (voimailu) omaavat hlöt kasvattaa sitä lihasta about 10 : ssa vkossa ?
 
Eli tutkimukseen osallistui treenitaustan omaavia henkilöitä ja tutkimus kesti about 10 vkoa ? paljonko yleensä treenitaustan (voimailu) omaavat hlöt kasvattaa sitä lihasta about 10 : ssa vkossa ?
No ei vaan siinä oli 11 eri tutkimusta ja kestot vaihtelivat 6-10 viikon välillä. Pääosin 8-10 viikkoa.

Ja näin tutkimuskontekstissa "treenannut" tarkoittaa käytännössä sitä, että ei aloita salitreeniä samalla, kun osallistuu tutkimukseen. Usein cut off point on, että ainakin nyt 6kk pitänyt salilla käydä. Edes toisinaan vähäsen. Eli kyllä siellä ihan nopeaakin kasvupotua on jäljellä... kun tutkimuksiin ei oikeasti nimenomaan haluta sitä populaa, joka treenannut jo vuosia eikä parissa kk odotettavissa yhtään mitään muutosta missään. Tutki siinä nyt sitten.
 
kun tutkimuksiin ei oikeasti nimenomaan haluta sitä populaa, joka treenannut jo vuosia eikä parissa kk odotettavissa yhtään mitään muutosta missään. Tutki siinä nyt sitten.
Ei tähän tutkimukseen liittyen vaan treenitutkimuksiin yleisesti. Tuon seikan takiahan tutkimukset yleensä antaa hyvää kuvaa siitä mikä toimii keskimääräisen hyvin treeniuran alkupuolella. Siitä vain moni vetää johtopäätöksen suoraan että sama olisi paras ratkaisu myös treeniuran ehtoopuolella kun kehitys äärimmäisen tiukassa.

Kun voi hyvinkin olla että jokin systeemi, mikä tuottaa tutkimuksien perusteella treeniuran alussa hitaampaa kehitystä, voi olla "ainut" mikä vie hitaasti eteenpäin enää tietyn pisteen jälkeen. Kun taas se alkupään nopeiten kehittävä systeemi onkin enää pään seinään hakkaamista. Paljon muuttujia mitkä muuttuu treenimatkalla.

Tutkimuksien mukaan on nykyisin muodikasta laukoa totuuksia riippumatta missä kohtaa treeniuraa yksilö on menossa.
 
Jahas, tässäpä omia kokemuksia lyhyeltä 3vko ketoilukokeilulta.

Tausta: Aamupalaa en ole syönyt 15 vuoteen, ateriat nyt 11-21. Dieettejä ollut suht usein, ehkä joka toinen/kolmas vuosi, eli homma on tullut tutuksi eikä sinällään ole vaikeuksia polttaa rasvoja vähemmäksi. Viimeisin dieetti oli loppuvuonna, 10kg 3kk:ssa. Tammikuu meni vähän rennommin syöden, hiilareita tai kaloreita ei ihan sikaillen kuitenkaan. Paino oli hyvin syödyn sunnuntain jälkeen vähän yli 85 tätä aloittaessa. Tarkoitus ei ollut enää dieetata, mutta jos helpolla vielä kiristyisin niin en pistäisi pahakseni. Ylläpitokaloreiksi arvioin ainakin 2700.

Ruokavalio: Aloitin vain tiputtamalla hiilarit alas ja unohdin proteiinin. Proteiini jäi ihan ruoka-ainepreferenssien takia aika korkealle, n.230g paikkeille. Ensimmäiset 2vko ruoka oli pitkälti kananmunia, jauhelihaa, fetaa, oliiviöljyä, oliiveja, kukkakaalia, suolakurkkua. Muutos olikin ihan piristävä ja ruoka maistui. Viimeisellä viikolla kun pudotin proteiinin määrää, mukaan tuli enemmän juustoja ja puhdasta rasvaa, ja hyviä ruokia kuten lihaa ja kananmunia piti rajoittaa. Tuossa vaiheessa homma ottikin käänteen tympeämpään, ja kun perjantaina vielä sairastuin, niin se saattoi jättää korostetun kuvotuksen viimeisen viikon ruokia kohtaan, jos nyt eivät muutenkaan mitenkään erityisen hyvin maistuneet. Kokemukset on varmaan aika paljon positiivisemmat ihmisillä, jotka ovat käyttäneet ketoruokavaliota pelkästään ison kalorivajeen saavuttamiseksi.

Paino, fiilikset, treenit: Painoa putosi yllättävän vähän, mutta ei ehkä vähempää kuin aiemmin dieettien alussa. Alimmillaan käytiin alle 83:ssa ja jotain kitistymistä on kyllä havaittavissa. Ehkä sitä nestettä ei sitten ollut paljoa poistettavaksi tai proteiinin määrä vaikutti glykogeeneihin. Suolan määrä tosin pomppasi saman tien aika ylös, mikä varmaan osaltaan kompensoi. Mitään vaikeuksia ei ollut oikein minkään suhteen, enkä toisaalta mitään korostunutta mielen kirkkautta/tasaisuutta havainnut. Treeneissä otin enemmän ylläpidon kannalta ja menin pienellä volyymilla ja lyhyehköillä sarjoilla, pidemmissä huomasin, että kymmenen toiston jälkeen alkoi selkeä hyytyminen ja maitohapot tuntui pahemmalta kuin ennen. Mitään radikaalia voimatasojen laskua en havainnut. Alkulämmittelyssä hengästyin aika nopeasti ja meinasi hapottaakin.

Ajatuksia: Kyllähän tämä tosiaan ruokahalun kannalta on aika näppärä vaihtoehto, jos painoa pitää pudottaa. Ylläpitokaloreilla tai plussalla vaatinee jo enemmän tahdonvoimaa. En ehkä ensimmäisenä suosittelisi tätä ihmiselle, jonka ruokavalio on aivan perseellään, mutta joku joka on jo aika-ajoin tottunut hiilaria rajoittamaan ja syö jo suht siististi, varmaan saisi tästä hyvän vaihtoehdon. Jos on taipumusta syömishäiriöön, ei näin rajoittava ruokavalio liene ensimmäisenä listalla. Ja kun siitä rajoittavuudesta puhutaan, niin subjektiivisena kokemuksena varmaan voi tuntuakin, että ketogeeninen ruokavalio ei rajoita. Kuitenkin määritelmällisesti siinä rajoitetaan hiilihydraatteja radikaalisti (ja proteiiniakin jonkun verran), joten siinä mielessä voidaan ihan hyvin puhua rajoittavasta ruokavaliosta. Itselleni tuo korostui proteiinin rajoittamisen kanssa, vaikka tekoäly olikin sitä mieltä että 230g:lla pysyy ihan hyvin ketoosissa.

Metabolinen joustavuus: Tätähän markkinoidaan aika paljon metabolian joustavuuden kautta. Toki tapauksissa, joissa on syöty vuosikausia hiilaripainotteisesti ja proteiiniköyhästi 2h välein koko valveillaoloaika ja ehkä kerätty ylipainoakin, voi rasvanpoltossa olla parantamisen varaa, mutta omalla kohdallani tämä sai ajattelemaan, että ehkä se metabolia on ihan kunnossa, jos tämä ei tämän vaikeampaa ole. Se ”rasva-adaptaatio” nyt sitten on ehkä asia erikseen, ja jossain määrin epämääräisesti määriteltykin, mutta sitä en lähde jahtaamaan koska ei ole minkään tavoitteen mukaista. Loppuvuoden dieetti oli elämäni helpoimpia ja rasvaa paloi jopa yllättävän hyvää tahtia, eli kroppa osaa sitä selkeästi tarvittaessa käyttää. Vuosikausiin ei ole haitannut, vaikka ateria tai useampikin jäisi välistä, eikä nälkä ole minulle kovinkaan hallitseva tai epämiellyttävä tunne. En myöskään näe metabolisella joustavuudella mitään käyttöä, jos kaikkia makroja ei ole mukana ruokavaliossa. Eikö joustavuus tarkoita nimenomaan energianlähteen vaihtamista tarpeen mukaan? Itse luultavasti jatkan nyt jonkinlaista rasva-/hiilarisyklittelyä, mutta nostan nyt hiilarit aika ylös ja lisään kaloreita, tässä alkaa olla kitkutettu tarpeeksi.
 
Ei taidettu 1800/1900 taitteessa kuitenkaan lihaa syödä karnivoremääriä, eli saturated fat määrä pysyi sittenkin kurissa. Eiköhän siellä mennyt isosti viljaa, perunaa tms hiilaria ja lihaa ehkä vähän höysteenä vain.
 
Ei taidettu 1800/1900 taitteessa kuitenkaan lihaa syödä karnivoremääriä, eli saturated fat määrä pysyi sittenkin kurissa. Eiköhän siellä mennyt isosti viljaa, perunaa tms hiilaria ja lihaa ehkä vähän höysteenä vain.
1900-luvuilla autoissa ei ollu turvavöitä ja ihmiset kuolivat vähemmän turvavyöihin liittyvissä onnettomuuksissa. Eli turvavyöt on vaarallisia
 
Moni asia mm ruoka(valio) on ok.. ihan terveeltä tuntuu. Alkoholi, sokerit ym.. lisäaineet, prosessoidut ruuat jne. Kaikke kohtuudella. Ei pieni ylipainokaan pahaa tee.. Tosin kunnes jätä alkoholin, sokerit, ylimääräisen hiilarin, alat syömään puhtaammin jne niin huomaatkin todella ison eron olossa.
 
Joo, samoin hiilarikammoiset
Oot kyllä oikeesti todella kapeakatseinen. Esim mä vedän kyllä hiilaria treenissä ja sitten 7-10 päivän välein, mutta muuten pidän alhaalla inflamaation takia jolla mahdollisesti ehkäisen suvussa olevaa alzheimeria. Mutta sinä et tätä tajua, vaan luulet, että se on kammoa.
 
Oot kyllä oikeesti todella kapeakatseinen. Esim mä vedän kyllä hiilaria treenissä ja sitten 7-10 päivän välein, mutta muuten pidän alhaalla inflamaation takia jolla mahdollisesti ehkäisen suvussa olevaa alzheimeria. Mutta sinä et tätä tajua, vaan luulet, että se on kammoa.
Labrasitko silloin tuota S-hs-CRP:tä kun söit vielä enemmän hiilaria? Ois mielenkiintoista nähdä mikä vaikutus tuolla ketoilulla on ollut tuohon.
 
Oot kyllä oikeesti todella kapeakatseinen. Esim mä vedän kyllä hiilaria treenissä ja sitten 7-10 päivän välein, mutta muuten pidän alhaalla inflamaation takia jolla mahdollisesti ehkäisen suvussa olevaa alzheimeria. Mutta sinä et tätä tajua, vaan luulet, että se on kammoa.
inflamaation takia ? mitä toi niinkuin tarkoittaa ?
 
Moni asia mm ruoka(valio) on ok.. ihan terveeltä tuntuu. Alkoholi, sokerit ym.. lisäaineet, prosessoidut ruuat jne. Kaikke kohtuudella. Ei pieni ylipainokaan pahaa tee.. Tosin kunnes jätä alkoholin, sokerit, ylimääräisen hiilarin, alat syömään puhtaammin jne niin huomaatkin todella ison eron olossa.
Jos syödään kulutuksen mukaan niin miten määritellään ylimääräinen hiilari ?
 
inflamaation takia ? mitä toi niinkuin tarkoittaa ?
Matala-asteista eli piilevää tulehdusta (krooninen inflammaatio) tutkitaan ensisijaisesti verikokeesta otettavalla herkkä CRP (S-hs-CRP) -tutkimuksella. Se mittaa hyvin pieniä tulehdusarvon muutoksia, jotka eivät näy tavallisessa, akuutteja infektioita mittaavassa CRP-testissä. Herkkä CRP on luotettava mittari varsinkin silloin, kun kehossa ei ole samanaikaista akuuttia sairautta.
 
Matala-asteista eli piilevää tulehdusta (krooninen inflammaatio) tutkitaan ensisijaisesti verikokeesta otettavalla herkkä CRP (S-hs-CRP) -tutkimuksella. Se mittaa hyvin pieniä tulehdusarvon muutoksia, jotka eivät näy tavallisessa, akuutteja infektioita mittaavassa CRP-testissä. Herkkä CRP on luotettava mittari varsinkin silloin, kun kehossa ei ole samanaikaista akuuttia sairautta.
Joo. No tuo on onneks helppo selvittää verikokeilla. Toki jos herkkä serppi on kohollaan niin jossain on menty lepikkoon. Onneks lopetin vapottelun. Sekin näköjään aika tuoreiden tutkimuksien mukaan saattaa triggeröidä tulehdustekijöitä (jos tekoälyyn on uskominen).

Singh et al., 2019 — systeemiset biomarkkerit
Systemic biomarkers in electronic cigarette users

Mitä tehtiin:

verrattiin e-savukkeen käyttäjiä vs. ei-käyttäjiä mitattiin useita tulehdus- ja oksidatiivisen stressin markkereita

Tulokset:

e-savukkeen käyttäjillä kohonneita tulehdusmarkkereita
mm. IL-1β, IL-6, IL-8, IL-13, IFN-γ ↑
myös verisuonimarkkeri ICAM-1 ↑
oksidatiivisen stressin merkit ↑
Tutkijat tiivistivät, että e-savukkeen käyttäjillä on lisääntynyttä tulehdusta ja endoteelihäiriötä, jotka voivat lisätä systeemisten sairauksien riskiä.


toinenkin tutkimus, ja kolmas ja neljäs
 
Kysyinpä siltä "kaikki tietävältä" chatgptl:tä kun alkoi asia enemmän kiinnostamaan. Mä en noihin ai-venkuloihin ihan kauheesti luota kun hallusinoivat niin paljon monessa asiassa. Osaako @Markku Tikka meneekö nämä vastaukset kovinkin paljon metsään mitä tuo tuotti?

K: Onko tehty tutkimuksia miten normaalipainoisella ihmisellä siirtyminen hiilihydraattipitoisesta ruokavaliosta keto ruokavalioon vaikuttaa matala-asteiseen tulehdukseen?

V: Tutkimusnäyttö ketogeenisen ruokavalion vaikutuksista matala-asteiseen tulehdukseen normaalipainoisilla tai laihilla ihmisillä on osittain ristiriitaista ja painottuu eri tavalla kuin ylipainoisilla tehdyissä tutkimuksissa.Vaikka monissa tutkimuksissa ketogeenisellä ruokavaliolla on havaittu tulehdusta vähentäviä vaikutuksia, tulokset riippuvat merkittävästi lähtötilanteesta:

1. Vaikutus tulehdusmarkkereihin (CRP)
Ylipainoisilla: Ketogeeninen ruokavalio laskee usein tehokkaasti herkkää CRP-arvoa, mutta suuri osa tästä vaikutuksesta selittyy nimenomaan laihtumisella.
Normaalipainoisilla/Terveillä: Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että terveillä aikuisilla siirtyminen ketogeeniseen ruokavalioon voi jopa nostaa CRP-arvoa lyhyellä aikavälillä (esim. 4–12 viikon seurannassa), vaikka rasvamassa pienenisi. Yhdessä tutkimuksessa hs-CRP nousi tasolta 1,2 mg/l tasolle 2,1 mg/l.

2. Tulehdusta hillitsevät mekanismit (Ketoniaineet)
Laihallakin ihmisellä ketoosi tuottaa beeta-hydroksibutyraattia (BHB), jolla on tutkitusti tulehdusta vaimentavia ominaisuuksia:
NLRP3-inflammasomin esto: BHB:n on todettu estävän tiettyjä tulehdusreaktioita solutasolla, mikä voi vähentää esimerkiksi interleukiinien (IL-1b, IL-18) tuotantoa.
Aivotulehdus: Eläinkokeissa ja prekliinisissä tutkimuksissa ketoosilla on havaittu olevan suojaavia vaikutuksia hermostolliseen tulehdukseen, mikä ei välttämättä näy suoraan verestä mitattavassa CRP:ssä.

3. Mahdolliset haittavaikutukset tulehdukseen
Tutkijat ovat nostaneet esiin tekijöitä, jotka voivat laihalla ihmisellä jopa lisätä elimistön stressiä tai tulehdusta:
Suoliston mikrobiomi: Kuidun saannin väheneminen voi heikentää suoliston limakalvon kuntoa ja muuttaa mikrobistoa epäsuotuisaan suuntaan, mikä on yhteydessä tulehdustilaan.
Lipidiprofiili: Osalla ihmisistä ketoosi nostaa LDL-kolesterolia ja apolipoproteiini B:tä, mikä voi olla yhteydessä verisuoniston matala-asteiseen ärsytykseen.

Yhteenveto:
Laihan ihmisen kohdalla ketogeeninen ruokavalio ei välttämättä toimi tulehduksen poistajana samalla tavalla kuin ylipainoisilla, joilla hyöty tulee rasvakudoksen vähenemisestä. Jos tavoitteena on nimenomaan tulehduksen hillitseminen ilman tarvetta laihtua, monet asiantuntijat suosittelevat ensisijaisesti anti-inflammatorista ruokavaliota (esim. Välimeren ruokavalio), joka sisältää runsaasti kuituja, marjoja ja pehmeitä rasvoja.


K: Onko tehty tutkimuksia miten normaalipainoisella ihmisellä siirtyminen hiilihydraattipitoisesta ruokavaliosta keto ruokavalioon vaikuttaa pitkäaikaiseen verensokeriin?

V: Kyllä, tutkimuksia on tehty, mutta tulokset normaalipainoisilla eroavat merkittävästi ylipainoisista. Siirtyminen hiilihydraattipitoisesta ruokavaliosta ketogeeniseen vaikuttaa pitkäaikaiseen verensokeriin (HbA1c) ja sokeritasapainoon usealla eri tavalla:

1. Vaikutus pitkäaikaiseen verensokeriin (HbA1c)
Normaalipainoiset ilman diabetesta: Ketogeeninen ruokavalio ei yleensä laske HbA1c-arvoa merkittävästi, jos se on jo lähtötilanteessa viitearvoissa. Toisin kuin ylipainoisilla diabeetikoilla, joilla HbA1c laskee usein selvästi (esim. -1,07 %), terveillä ja normaalipainoisilla vaikutus on vähäinen.
Aineenvaihdunnan joustavuus: Normaalipainoisilla, joilla on jo hyvä insuliiniherkkyys, ketoosi lähinnä stabiloi verensokerin vaihteluita pikemminkin kuin laskee keskiarvoa merkittävästi

2. Verensokerin vakaus ja vaihtelu
Pienemmät piikit: Ketogeeninen ruokavalio vähentää aterian jälkeisiä verensokerin ja insuliinin heilahteluita, mikä voi parantaa yleistä vointia ja vähentää nälän tunnetta.
Aika tavoitealueella: Tutkimuksissa on havaittu, että vähähiilihydraattisella ruokavaliolla ihmiset viettävät enemmän aikaa optimaalisella verensokeritasolla (euglycemic range) ja vähemmän aikaa korkeissa arvoissa.

3. Fysiologinen "insuliiniresistenssi"
On tärkeää huomata, että pitkäaikainen ketoosi voi laihalla ihmisellä aiheuttaa ilmiön, jota kutsutaan fysiologiseksi insuliiniresistenssiksi:
Keho säästää pienen määrän saatavilla olevaa glukoosia aivoille ja punasoluille, jolloin lihakset alkavat hyljeksiä glukoosia ja suosivat rasvaa polttoaineena.
Tämän vuoksi ketoosissa olevan henkilön sokerinsietokyky voi tilapäisesti heikentyä, jos hän syö yhtäkkiä suuren määrän hiilihydraatteja (esim. sokerirasituskokeessa). Tämä ei kuitenkaan ole merkki sairaudesta, vaan kehon sopeutumisesta.

4. Vertailu muihin ruokavalioihin
Tutkimuksissa, joissa on verrattu ketoosia esimerkiksi Välimeren ruokavalioon, on huomattu, että molemmat voivat parantaa sokeritasapainoa, mutta ketoosi on usein tehokkaampi triglyseridien laskussa, kun taas kuitupitoisemmat ruokavaliot voivat olla suotuisampia LDL-kolesterolille.

Yhteenveto:
Normaalipainoisella siirtyminen ketoosiin ei yleensä muuta pitkäaikaista verensokeria (HbA1c) dramaattisesti, mutta se tekee päivittäisestä verensokerikäyrästä tasaisemman. Suurimmat hyödyt normaalipainoiselle liittyvät usein nälänhallintaan ja metaboliseen joustavuuteen.


Eli tämän mukaan ei normaalipainoisella näyttäisi olevan sekä positiivisia että negatiivisia muutoksia hh-ruokavalio vs ketoruokavalio. Mutta onko ne kumpaankaan suuntaan merkittäviä muutoksia?
 
Kysyinpä siltä "kaikki tietävältä" chatgptl:tä kun alkoi asia enemmän kiinnostamaan. Mä en noihin ai-venkuloihin ihan kauheesti luota kun hallusinoivat niin paljon monessa asiassa. Osaako @Markku Tikka meneekö nämä vastaukset kovinkin paljon metsään mitä tuo tuotti?

K: Onko tehty tutkimuksia miten normaalipainoisella ihmisellä siirtyminen hiilihydraattipitoisesta ruokavaliosta keto ruokavalioon vaikuttaa matala-asteiseen tulehdukseen?

V: Tutkimusnäyttö ketogeenisen ruokavalion vaikutuksista matala-asteiseen tulehdukseen normaalipainoisilla tai laihilla ihmisillä on osittain ristiriitaista ja painottuu eri tavalla kuin ylipainoisilla tehdyissä tutkimuksissa.Vaikka monissa tutkimuksissa ketogeenisellä ruokavaliolla on havaittu tulehdusta vähentäviä vaikutuksia, tulokset riippuvat merkittävästi lähtötilanteesta:

1. Vaikutus tulehdusmarkkereihin (CRP)
Ylipainoisilla: Ketogeeninen ruokavalio laskee usein tehokkaasti herkkää CRP-arvoa, mutta suuri osa tästä vaikutuksesta selittyy nimenomaan laihtumisella.
Normaalipainoisilla/Terveillä: Joissakin tutkimuksissa on havaittu, että terveillä aikuisilla siirtyminen ketogeeniseen ruokavalioon voi jopa nostaa CRP-arvoa lyhyellä aikavälillä (esim. 4–12 viikon seurannassa), vaikka rasvamassa pienenisi. Yhdessä tutkimuksessa hs-CRP nousi tasolta 1,2 mg/l tasolle 2,1 mg/l.

2. Tulehdusta hillitsevät mekanismit (Ketoniaineet)
Laihallakin ihmisellä ketoosi tuottaa beeta-hydroksibutyraattia (BHB), jolla on tutkitusti tulehdusta vaimentavia ominaisuuksia:
NLRP3-inflammasomin esto: BHB:n on todettu estävän tiettyjä tulehdusreaktioita solutasolla, mikä voi vähentää esimerkiksi interleukiinien (IL-1b, IL-18) tuotantoa.
Aivotulehdus: Eläinkokeissa ja prekliinisissä tutkimuksissa ketoosilla on havaittu olevan suojaavia vaikutuksia hermostolliseen tulehdukseen, mikä ei välttämättä näy suoraan verestä mitattavassa CRP:ssä.

3. Mahdolliset haittavaikutukset tulehdukseen
Tutkijat ovat nostaneet esiin tekijöitä, jotka voivat laihalla ihmisellä jopa lisätä elimistön stressiä tai tulehdusta:
Suoliston mikrobiomi: Kuidun saannin väheneminen voi heikentää suoliston limakalvon kuntoa ja muuttaa mikrobistoa epäsuotuisaan suuntaan, mikä on yhteydessä tulehdustilaan.
Lipidiprofiili: Osalla ihmisistä ketoosi nostaa LDL-kolesterolia ja apolipoproteiini B:tä, mikä voi olla yhteydessä verisuoniston matala-asteiseen ärsytykseen.

Yhteenveto:
Laihan ihmisen kohdalla ketogeeninen ruokavalio ei välttämättä toimi tulehduksen poistajana samalla tavalla kuin ylipainoisilla, joilla hyöty tulee rasvakudoksen vähenemisestä. Jos tavoitteena on nimenomaan tulehduksen hillitseminen ilman tarvetta laihtua, monet asiantuntijat suosittelevat ensisijaisesti anti-inflammatorista ruokavaliota (esim. Välimeren ruokavalio), joka sisältää runsaasti kuituja, marjoja ja pehmeitä rasvoja.


K: Onko tehty tutkimuksia miten normaalipainoisella ihmisellä siirtyminen hiilihydraattipitoisesta ruokavaliosta keto ruokavalioon vaikuttaa pitkäaikaiseen verensokeriin?

V: Kyllä, tutkimuksia on tehty, mutta tulokset normaalipainoisilla eroavat merkittävästi ylipainoisista. Siirtyminen hiilihydraattipitoisesta ruokavaliosta ketogeeniseen vaikuttaa pitkäaikaiseen verensokeriin (HbA1c) ja sokeritasapainoon usealla eri tavalla:

1. Vaikutus pitkäaikaiseen verensokeriin (HbA1c)
Normaalipainoiset ilman diabetesta: Ketogeeninen ruokavalio ei yleensä laske HbA1c-arvoa merkittävästi, jos se on jo lähtötilanteessa viitearvoissa. Toisin kuin ylipainoisilla diabeetikoilla, joilla HbA1c laskee usein selvästi (esim. -1,07 %), terveillä ja normaalipainoisilla vaikutus on vähäinen.
Aineenvaihdunnan joustavuus: Normaalipainoisilla, joilla on jo hyvä insuliiniherkkyys, ketoosi lähinnä stabiloi verensokerin vaihteluita pikemminkin kuin laskee keskiarvoa merkittävästi

2. Verensokerin vakaus ja vaihtelu
Pienemmät piikit: Ketogeeninen ruokavalio vähentää aterian jälkeisiä verensokerin ja insuliinin heilahteluita, mikä voi parantaa yleistä vointia ja vähentää nälän tunnetta.
Aika tavoitealueella: Tutkimuksissa on havaittu, että vähähiilihydraattisella ruokavaliolla ihmiset viettävät enemmän aikaa optimaalisella verensokeritasolla (euglycemic range) ja vähemmän aikaa korkeissa arvoissa.

3. Fysiologinen "insuliiniresistenssi"
On tärkeää huomata, että pitkäaikainen ketoosi voi laihalla ihmisellä aiheuttaa ilmiön, jota kutsutaan fysiologiseksi insuliiniresistenssiksi:
Keho säästää pienen määrän saatavilla olevaa glukoosia aivoille ja punasoluille, jolloin lihakset alkavat hyljeksiä glukoosia ja suosivat rasvaa polttoaineena.
Tämän vuoksi ketoosissa olevan henkilön sokerinsietokyky voi tilapäisesti heikentyä, jos hän syö yhtäkkiä suuren määrän hiilihydraatteja (esim. sokerirasituskokeessa). Tämä ei kuitenkaan ole merkki sairaudesta, vaan kehon sopeutumisesta.

4. Vertailu muihin ruokavalioihin
Tutkimuksissa, joissa on verrattu ketoosia esimerkiksi Välimeren ruokavalioon, on huomattu, että molemmat voivat parantaa sokeritasapainoa, mutta ketoosi on usein tehokkaampi triglyseridien laskussa, kun taas kuitupitoisemmat ruokavaliot voivat olla suotuisampia LDL-kolesterolille.

Yhteenveto:
Normaalipainoisella siirtyminen ketoosiin ei yleensä muuta pitkäaikaista verensokeria (HbA1c) dramaattisesti, mutta se tekee päivittäisestä verensokerikäyrästä tasaisemman. Suurimmat hyödyt normaalipainoiselle liittyvät usein nälänhallintaan ja metaboliseen joustavuuteen.


Eli tämän mukaan ei normaalipainoisella näyttäisi olevan sekä positiivisia että negatiivisia muutoksia hh-ruokavalio vs ketoruokavalio. Mutta onko ne kumpaankaan suuntaan merkittäviä muutoksia?
No mä en itse tuijottele tutkimuksia, vaan otan verikokeet ja 0.5 hs-crp. Aion laskea sitä edelleen. Samalla neuroinflamaatio laskee.
 
Back
Ylös Bottom