🥓 Ketoosi - Keskustelua hyödyistä, haitoista, makroista ja kokemuksista

Meta title: 💥 Ketoosikeskustelu – hiilareiden minimoinnin ikuinen väittely ja kokemusten myrsky

Meta description: Keskustelua ketoosin hyödyistä, haitoista, makroista ja kokemuksista – mikä toimii, mikä ei ja miksi keto herättää niin vahvoja mielipiteitä?**


Genetic and Epigenetic Modifiers of Ketogenic Diet Responses: Roles of Sex and Age

Abstract

The ketogenic diet (KD) is a metabolic intervention characterized by high fat and very low carbohydrate intake, showing significant metabolic, neuroprotective, and therapeutic ef fects. However, its efficacy varies widely due to individual genetic and epigenetic factors. This review synthesizes current knowledge of genes most strongly associated with KD response, including polymorphisms in FTO, APOA2, PPAR, SCN1A, KCNQ2, STXBP1, CDKL5, the MODY gene group, and SLC2A1, which shape outcomes across lipid metab olism, energy expenditure, inflammation, and neurotransmission. Epigenomic modifica tions induced by a KD, such as changes in DNA methylation and histone acetylation in volving BDNF, SLC12A5, KLF14, and others, modulate functional metabolic and neuro logical effects. Sex and age further modulate KD effects through distinct patterns of gene activation and hormonal interactions. These variables together impact metabolic and neu rological outcomes and are critical for developing personalized nutrition and disease management strategies. Based on the reviewed evidence, genetic and epigenetic profiling can help identify patients who are likely to benefit from a KD (e.g., GLUT1DS, PDH defi ciency) and those in whom a KD may be ineffective or harmful (e.g., SCOT or SLC2A1 independent defects). The review concludes that genetic and epigenetic profiling is rec ommended for personalized dietary interventions

Conclusions
The ketogenic diet offers a broad range of benefits for metabolic and neurological health, but its effectiveness strongly depends on an individual’s genetic and epigenetic context, as well as sex and age.
A personalized nutritional approach considering these factors is essential to optimize therapeutic outcomes of a KD. It should be explicitly cau tioned that broad epigenetic profiling is not yet ready for routine clinical decision-making and should currently be applied within research or highly specialized centers, ideally in conjunction with standardized KD phenotyping and long-term follow-up. Further re search is needed to clarify molecular mechanisms and establish guidelines for safe and effective KD application in diverse populations with different genetic profiles. This ap proach could enable targeted use of the KD for prevention and treatment of metabolic and neurodegenerative diseases in the future.

www.mdpi.com/2673-4168/5/4/92
 
Ei sokerissa mitään pahaa sinänsä ole. Siitä saa hyvää energiaa jonka voimin jaksaa liikkua. Ainoa ongelma pidemmän päälle enemmän käytettäessä on, että vitamiinit ja hivenaineet puuttuvat. Proteiinia ja rasvaakin olis hyvä vähän saada elimistön korjauspalikoiksi ja hormonitoiminnan tasapainoon.
 
Ei sokerissa mitään pahaa sinänsä ole. Siitä saa hyvää energiaa jonka voimin jaksaa liikkua. Ainoa ongelma pidemmän päälle enemmän käytettäessä on, että vitamiinit ja hivenaineet puuttuvat. Proteiinia ja rasvaakin olis hyvä vähän saada elimistön korjauspalikoiksi ja hormonitoiminnan tasapainoon.
Ei hiilareissa ole isoa pahaa jos niitä ei mätetä lihomiseen saakka ja tuhota insuliiniresistenssiä. Mutta biologisesti, meillä on välttämättömiä aminohappoja ja rasvahappoja, mutta ei välttämätöntä hiilihydraattia. Kun hiilareita vähennetään reilusti, alkaa keho ottamaan energiaa rasvasta, siitä mitä syö ja siitä mitä on kehossa. Se on terveyden kannalta aika ideaali tilanne.
 
Mutta biologisesti, meillä on välttämättömiä aminohappoja ja rasvahappoja, mutta ei välttämätöntä hiilihydraattia.
Ei sillä että sinä niin väittäisit, mutta yleisesti tää on mun mielestä tosi heikko argumentti ketoruokavalion puolesta. Ne välttämättömät määrät saa varmaan kuitenkin aika pienillä kaloreilla.

Kun hiilareita vähennetään reilusti, alkaa keho ottamaan energiaa rasvasta, siitä mitä syö ja siitä mitä on kehossa. Se on terveyden kannalta aika ideaali tilanne.
Mitä jos rasvaa vähennetään reilusti ja syödään sen sijaan hiilaria? Jos livahtaa alikaloreille, ottaako kroppa sen lihaksesta eikä rasvasta? Oletetaan sama proteiininsaanti.
 
Ei sillä että sinä niin väittäisit, mutta yleisesti tää on mun mielestä tosi heikko argumentti ketoruokavalion puolesta. Ne välttämättömät määrät saa varmaan kuitenkin aika pienillä kaloreilla.


Mitä jos rasvaa vähennetään reilusti ja syödään sen sijaan hiilaria? Jos livahtaa alikaloreille, ottaako kroppa sen lihaksesta eikä rasvasta? Oletetaan sama proteiininsaanti.
Hiilareilla insuliiniresistenssi heikkenee merkittävästi, kun taas vähillä hiilareilla paranee merkittävästi, joka johtaa parempaan imeytymiseen kaikessa. Samoin alhaisten hiilarien suurin etu on inflamaation laskeminen joka on globaali tulehduksen tila kehossa, sen laskeminen parantaa lähes kaikkea.

Se että keho adaptoidaan käyttämään rasvaa energiaksi, eikä huutamaan sitä sokeria kokoajan, on keton pointti --> tasaiset verensokerit, ei näläntunnetta.

Mitä tulee alikaloreihin, niin kun ne hiilarit vedetään alas ja mennään miinukselle, energiaa voidaan ottaa saatavasta syödystä rasvasta, lihaksista ja sitten kehon rasvavarastoista. Kun siinä on insluliiniresistenssi kunnossa, keho osaa käsitellä rasvoja, niin sen valkuaisen purkaminen ei ole niin aktiivista kun sitä rasvaa kehossa on varmasti monella energiaksi purettavaksi. Lihasta saa ylläpidettyä treenaamalla, rasvaa saa ylläpidettyä syömällä. Kun me syödään hiilareita, on hiilarit aina ensi-sijainen energianlähde, dieetilläkin, mutta jos niitä ei ole, on pakko käyttää rasvaa energiaksi ja lihaksen käyttöä voi ehkäistä treenaamalla. Toki siinä on sitten kokoajan aika lattea lookki jos nyt siitä välittää.

Nää on toki hirveen yksilöllisiä juttuja, mutta mä olen nyt tässä kohta 2kk aikana huomannut miten paljon parempi on olla kun ei verensokerit heilu eikä ole nälkä.
 
Erittäin arvostettu tutkijaryhmä tutki vastikään hiilihydraattien vs. rasvojen vaikutusta laihdutuksessa tähän mennessä ehkäpä parhaiten kontrolloidulla asetelmalla. Tässä tutkimuksessa kaikkien tutkittavien energiatasapaino pidettiin samana, mutta yhdeltä ryhmältä rajoitettiin ainoastaan rasvaa ja toiselta ainoastaan hiilihydraatteja.

Tässä tutkimuksessa kaikki tutkittavien ruoka tarjottiin ja tutkittavat elivät koko ajan huoneessa, jossa kaikki kulutettu energia mitattiin. Nyt siis toisessa ryhmässä hiilihydraatit laskivat ja sitä kautta insuliini, joten jos hiilihydraattifoobikoiden teoria pitää paikkaansa, tämä ryhmä laihtui, toinen ei. Mutta kuinka väärässä he olivatkaan.

Tuloksena nimittäin oli, että rasvaa rajoittaneet menettivät enemmän kehon rasvaa hiilihydraatteja rajoittaviin verrattuna, vaikka insuliinitasot putosivat heillä vähemmän (Hall ym. 2015).


Kannattaa vähentää rasvaa niin vähenee kehonkin rasva.
 
Kun me syödään hiilareita, on hiilarit aina ensi-sijainen energianlähde, dieetilläkin, mutta jos niitä ei ole, on pakko käyttää rasvaa energiaksi ja lihaksen käyttöä voi ehkäistä treenaamalla
Käsittääkseni keho käyttää energianlähteenä aina parhaiten tilanteeseen sopivaa: kun energiankulutus on pientä käytetään pääasiassa rasvoja (myös runsaasti hiilihydraatteja sisältävällä ruokavaliolla) ja kun kulutus kasvaa käytetään enemmän hiilihydraatteja. Tämä siis riippumatta ruokavaliosta. Toki jos hiilihydraateja ei ole ravinnosta saatavissa, joudutaan turvautumaan ketoaineisiin tai kehon itse valmistamiin hiilihydraatteihin.

Itse näkisin vähähiilarisen (ketoosin) hyödyt lähinnä painonpudotuksessa, terveen aineenvaihdunnan omaaville hiilihydraatit eivät ravinnossa ole ongelma vaan päinvastoin, pl. runsaat määrät nopeita hiilareita kuten sokerit, puhdistetut viljat tms.
 
Kyllä se glukoosi on ensisijainen energianlähde jonka keho haluaa pois ja käyttää sen tehokkaasti. Sehän ei mikään ongelma ole jos tosiaankin syödään just sen verran hiilareita että se vastaa kulutusta ja kaikki energia mitä syödään hiilarien muodossa, käytetään myös. Heti jos tulee liikaa, oli se sitten rasvaa tai hiilaria, se varastoidaan. Eri asia on sitten se inflamaatio, mä kiinnittäisin siihen huomiota kaikista eniten. Se mitä se jatkuva pieni tulehdustila tekee kehossa, on monen sairauden perussyy. Eihän se missään näy, mutta se tekee siellä omia pahojaan vuosikymmenien aikana.

Eihän siihen varsinaisesti kuole, mutta sen voi itse kokeilla minkälaista on elää kun sitä tulehdustilaa lasketaan. Mä uskon aika vahvasti juuri tähän hyötyyn vähillä hiilareilla. Se on sitten taas aivan eri asia mitä kaikki nää vuodet hiilarien kanssa on tehnyt mulle, mutta eipä ainakaan enää tee. Mä jaksan vetää kovat jalkatreenitkin yhdellä banaanilla jopa ilman intrajuomaa, jostain se energia sinne on otettava, niin miten ne treenit onnistuu tosi hyvin jos hiilaria ei ole? Saattaa toki olla, että lihasmassaa puretaan, mutta en usko että keho sieltä ottaa jos rasvaa on saatavilla suun kautta ja elimistössä.

Oon aina ollut vahvasti vähiä hiilareita vastaan, en koskaan uskonut että jos me otetaan se kaikista ilmiselvin polttoaine pois, niin jotain huonoa tapahtuu, mutta ei sitten tapahtunutkaan. Mun ei pitäis millään tavalla pystyä treenaan samalla tapaa ja edetä kyykkyprogessa ilman hiilareita jos ne olis tärkein polttoaine.

Mutta sanotaan tämä vielä, olen niin pitkään mennyt hiilareilla, että mulla on edelleen melkoinen pelko, että mä vaan poltan lihasmassaa, että se ottaa hyvän aikaa ennenkuin ketoneilla mennään yhtä tehokkaasti mitä hiilareilla. Mutta sitten poltan, ne lihat saa takas, ainakin kun tankkaa, niin onhan eri kokonen ukko.

Jos mun pitäis antaa ohje jollekin nuorelle joka on valmis syömään todella laadukkaasti. Mä sanoisin, että ota about 150-200g hiilaria päivässä, lyö ne kaikki treenin ympärille juuri oikeista lähteistä ja lopun aikaa syöt punaista lihaa, kalaa, kanaa ja kasviksia. Piikkaa ne sokerit vaan sinne missä niitä tarvitaan ja anna verensokerin olla tasainen lopun vuorokautta. Mä uskon että toi on paras kompromissi versus mussuttaa ne sokerit ylös 2 tunnin välein, siinä saa insuliiniresistenssin ihan perseelleen ja se ei mikään hyvä juttu ole.

Tommoisella hiilarimäärällä saa 1h ennen treeniä hyvän hiilariaterian, ei paljoa proteiinia. Ennen treeniä PWO, treenin aikana EAA ja nopea sokeri, treenin päälle paljon isolaattiheraa ja esim banaania reippaasti. Siinä on ravittu tehokkaasti se treenin aika ja autettu korjaamaan vauriot.
 
Viimeksi muokattu:
Kyllä se glukoosi on ensisijainen energianlähde jonka keho haluaa pois ja käyttää sen tehokkaasti.
Ehkä tarkoitamme hieman eri asioita, mutta matalilla sykkeillä (lepo tai hyvin kevyt liikunta) ensisijainen energianlähde on rasvat ja kun energiantarve lisääntyy, siirtyy keho käyttämään enenevässä määrin hiilihydraatteja.

Tämä johtuu siitä, että energian tuotto rasvoista on paljon hitaampaa kuin hiilihydraateista, kovemmilla sykkeillä energiantuotto pelkistä rasvoista ei enää onnistu. Eikä se keho nyt varsinaisesti eroon halua glukoosista, sehän tärkeä energianlähde mm. aivoille.

Jos koet, että kovatkin kyykkytreenit sujuvat yhtä hyvin kuin runsaammilla hiilareilla, niin ilmeisesti saat kuitenkin tarpeeksi hiilareita. Perinteinen punttitreenihän ei niin kovin paljon energiaa kuitenkaan kuluta vaikkapa juoksuun verrattuna.
 
Jos koet, että kovatkin kyykkytreenit sujuvat yhtä hyvin kuin runsaammilla hiilareilla, niin ilmeisesti saat kuitenkin tarpeeksi hiilareita. Perinteinen punttitreenihän ei niin kovin paljon energiaa kuitenkaan kuluta vaikkapa juoksuun verrattuna.
No alle 50g päivässä, niin ei tässä hiilareilla mässäillä. EAA vaan treenissä. Jalkatreeni on noin tuplat muiden treenien kulutukseen itellä ja onhan se päivänselvää, sen huomaa niin selvästi.
 
Eikä se keho nyt varsinaisesti eroon halua glukoosista, sehän tärkeä energianlähde mm. aivoille.
Ei muuten pidä paikkaansa, käytännössä ulkopuolista hiilaria me ihmiset ei tarvita ollenkaan. Glukoneogeneesi on se juttu. Keho tuottaa itse maksassa glukoosia kun ei saada hiilaria. Käytännössä siis keho tarvii, mutta ei ulkopuolelta. Jos me tarvittais hiilareita syömällä, niin me ei voitais toimia ollenkaan kun hiilarit poistetaan.


View: https://youtube.com/shorts/Ge5isn7wP50?si=cAqMd1_sqiFxKlpM
 
Jos mun pitäis antaa ohje jollekin nuorelle joka on valmis syömään todella laadukkaasti. Mä sanoisin, että ota about 150-200g hiilaria päivässä, lyö ne kaikki treenin ympärille juuri oikeista lähteistä ja lopun aikaa syöt punaista lihaa, kalaa, kanaa ja kasviksia. Piikkaa ne sokerit vaan sinne missä niitä tarvitaan ja anna verensokerin olla tasainen lopun vuorokautta. Mä uskon että toi on paras kompromissi versus mussuttaa ne sokerit ylös 2 tunnin välein, siinä saa insuliiniresistenssin ihan perseelleen ja se ei mikään hyvä juttu ole.

Tommoisella hiilarimäärällä saa 1h ennen treeniä hyvän hiilariaterian, ei paljoa proteiinia. Ennen treeniä PWO, treenin aikana EAA ja nopea sokeri, treenin päälle paljon isolaattiheraa ja esim banaania reippaasti. Siinä on ravittu tehokkaasti se treenin aika ja autettu korjaamaan vauriot.

Erittäin hyvä taktiikka. Taktinen hiilarien käyttö silloin kun niistä on suurin hyöty.
 
Käsittääkseni keho käyttää energianlähteenä aina parhaiten tilanteeseen sopivaa: kun energiankulutus on pientä käytetään pääasiassa rasvoja (myös runsaasti hiilihydraatteja sisältävällä ruokavaliolla) ja kun kulutus kasvaa käytetään enemmän hiilihydraatteja. Tämä siis riippumatta ruokavaliosta. Toki jos hiilihydraateja ei ole ravinnosta saatavissa, joudutaan turvautumaan ketoaineisiin tai kehon itse valmistamiin hiilihydraatteihin.

Itse näkisin vähähiilarisen (ketoosin) hyödyt lähinnä painonpudotuksessa, terveen aineenvaihdunnan omaaville hiilihydraatit eivät ravinnossa ole ongelma vaan päinvastoin, pl. runsaat määrät nopeita hiilareita kuten sokerit, puhdistetut viljat tms.
Se on juurikin näin. Intensiteetti määrittää aika paljon mitä polttoaineeksi käytetään.
 
Ei muuten pidä paikkaansa, käytännössä ulkopuolista hiilaria me ihmiset ei tarvita ollenkaan. Glukoneogeneesi on se juttu. Keho tuottaa itse maksassa glukoosia kun ei saada hiilaria. Käytännössä siis keho tarvii, mutta ei ulkopuolelta. Jos me tarvittais hiilareita syömällä, niin me ei voitais toimia ollenkaan kun hiilarit poistetaan.


View: https://youtube.com/shorts/Ge5isn7wP50?si=cAqMd1_sqiFxKlpM

No pitäähän se paikkaansa aivojen osalta. Aivojen ensisijainen polttoaine on glukoosi, tuli se sitten glukoneogeneesin kautta TAI syödyistä hiilareista jolloin gluconeogeneesin ei tarvitse tuohon tarpeeseen puuttua. Muu kroppa "pärjää" ketoneilla.
 
No pitäähän se paikkaansa aivojen osalta. Aivojen ensisijainen polttoaine on glukoosi, tuli se sitten glukoneogeneesin kautta TAI syödyistä hiilareista jolloin gluconeogeneesin ei tarvitse tuohon tarpeeseen puuttua. Muu kroppa "pärjää" ketoneilla.
Ajattelet nurinkurisesti, kehon nimenomaan olisi hyvä itse adaptoitua, se on aina parempi juttu. Esim jos se tuottaa D-vitamiinin tehokkaasti itse, tai testosteronin tai mitä vain.
 
Tässä vielä verensokerivertailua

Jos nyt syödään vaikka kaurapuuroa, voisilmällä ja raejuustolla niin verensokerin piikkaus on käytännössä sama kun rasvaisella pihvillä ilman hiilareita. Ainoa ero on ajassa.

jjjuruokaa.webp
 
Back
Ylös Bottom