Masa-kissan kyky yhdistellä havaintoja ja tapahtumia toisiinsa ei välttämättä ole paras mahdollinen. Nimittäin se ei pidä yhtään imuroinnista. Olettaisi, että kun se näkee ja kuulee minun imuroivan olohuoneessa, niin se ymmärtäisi, että toimenpide tulee jatkumaan makuuhuoneessa, koska minä kolistelen sinne (sammutetun) pölynimurin kanssa. Mutta ei. Pyörein silmin se tuijottaa minua sängyn päältä. Ilmeisesti mikään lamppu ei syty. Viiksikään ei värähdä, kun laitan johdon pistorasiaan ja heiluttelen näyttävästi imurin putkea. Täysi paniikki iskee vasta, kun käynnistän imurin. Masa-kissa -raukka säntäilee paniikissa hetken sängyn päällä vatsaläskit hyllyen, minä sammutan imurin, ja viimein kissa ymmärtää kiirehtiä olohuoneen puolelle turvaan.
Sen sijaan Aino ymmärsi välittömästi siirtyä olohuoneen sohvalta vaatehuoneen tarjoamaan piilopaikkaan, kun näki pölynimurin eteisen lattialla. Edesmennyt Veera luikki karkuun jo pelkästä eteisen siivouskomeron avaamisen äänestä, muut kissat viimeistään silloin, kun olen asetellut imurin osia toisiinsa.
Mutta ei. Ei Masa-kissa. Masa-kissalla ei vaan raksuta.