Koronavirus, COVID-19

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Deleted member 43228
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: đŸ’„ Koronavirus, COVID-19 – maailmanlaajuinen kriisi joka mullisti arjen, talouden ja politiikan kertaheitolla

Meta description: Keskustelua COVID-19:n vaikutuksista, tutkimuksista, rokotteista ja arjen muutoksista – kokemuksia ja nĂ€kemyksiĂ€ ilman paniikkia tai alakehÀÀ.


Rokotepassi?

  • KyllĂ€

    Votes: 90 27,8%
  • Ei

    Votes: 234 72,2%

  • Total voters
    324

TÀÀ WHO on muuten veikeÀ toimija.

Ensin sanoivat ettei koronavirus tartu ihmisestÀ ihmiseen kun kiinalaiset kÀski sanoa niin. Saatiin pandemia.
Sitten sanoivat ettÀ matkustusrajoitukset ovat rasistisia eivÀt suosittele ja hetken pÀÀstÀ meni kaikki matkustus seis ekan aallon takia kun niinhÀn se tauti tietenkin leviÀÀ.
Sitten ovat nÀköjÀÀn sanoneet rokotepassia syrjivÀksi ja nyt kaikkialle tulossa passi kÀyttöön.
Ihan tÀysiÀ uuvatteja.
 
Ruotsi:
7 261 439 ihmistÀ on saanut vÀhintÀÀn yhden rokoteannoksen, mikÀ vastaa 85 prosenttia yli 16-vuotiaasta vÀestöstÀ. 6 927 245 ihmistÀ on saanut kaksi annosta, mikÀ vastaa 81,1 prosenttia.

Aika perkeleesti ruotsissa annettu piikkiÀ.

''NeljÀ kymmenestÀ tartunnan saaneesta on tÀysin rokotettu

38 prosenttia – lĂ€hes neljĂ€ kymmenestĂ€ – niistĂ€, jotka ovat saaneet positiivisen covid-19-testin heinĂ€kuun jĂ€lkeen, on ollut tĂ€ysin rokotettuja, DN raportoi . Ruotsin kansanterveysviraston mukaan ei mikÀÀn yllĂ€tys:

- NÀmÀ rokotteet ovat fantastisen hyviÀ vakaviin sairauksiin, mutta eivÀt ollenkaan yhtÀ hyviÀ lieviin, sanoo valtion epidemiologi Anders Tegnell.

Rokotetut ihmiset eivÀt kuitenkaan sairastu niin paljon kuin heistÀ olisi voinut tulla. Absoluuttinen enemmistö sairaaloiden koronapotilaista on rokottamattomia, Tegnell korostaa.''

Tegnell saanu shekin pfizeriltÀ? ;) (paremmin ruotsia osaava, tarkistaistaisitko kÀÀnnöksen?)


''
4 av 10 smittade Àr fullvaccinerade

38 procent - nÀstan 4 av 10 - av de som testat positivt för covid-19 sedan juli har varit fullvaccinerade, rapporterar DN. Ingen överraskning enligt FolkhÀlsomyndigheten:

– De hĂ€r vaccinen Ă€r fantastiskt bra mot allvarlig sjukdom, men inte alls lika bra mot lindrig, sĂ€ger Anders Tegnell, statsepidemiolog.

DÀremot blir vaccinerade personer inte alls lika sjuka som de kunde ha blivit. Den absoluta majoriteten av covidsjuka pÄ sjukhus Àr ovaccinerade, betonar Tegnell.''

Itse nÀen tuonkin tiedon perusteella asiat niin, ettÀ tietoisesti ihmisille annetaan valheellisia lupauksia ja vÀÀrÀÀ tietoa. Tegnell kuitenkin puhuu asioista oikein toisin kuin Suomen lÀÀkÀrit.


"- NÀmÀ rokotteet ovat fantastisen hyviÀ vakaviin sairauksiin, mutta eivÀt ollenkaan yhtÀ hyviÀ lieviin, sanoo valtion epidemiologi Anders Tegnell."

TÀstÀ voidaan vetÀÀ johtopÀÀtös, ettÀ kÀytÀnnössÀ jokainen rokotettu saa tartunnan ja levittÀÀ sitÀ eteenpÀin. LievÀÀ taudin muotoa rokotukset ei poista, minkÀ takia se leviÀÀ tehokkaasti. Vakavaa tautimuotoa vÀhentÀÀ, mutta ei poista.

Suomessa toitotetaan, ettÀ rokotetut tartuttaa vÀhemmÀn ja rokotteet suojaa tartunnalta. Vaikka asia ei selvÀstikkÀÀn ole nÀin. Suomessa puhutaan "lÀpimurto"-infektiosta.



En ymmÀrrÀ miksi asioista ei voida puhua rehellisesti ja suoraan. Ei ainakaan minussa herÀtÀ luottamusta Suomen tapa esittÀÀ nÀitÀ asioita. Luvataan, ettÀ kun kattavuus joku tietty prosentti kaikki avataan. yli 18v 60% -> yli 18v 70% -> yli 18v 80% -> yli 12v 80%, yli 12v 90% tÀmÀ varmaan on seuraava "lupaus". Sit vielÀ kerran muutetaan yli 5v 90% ja ehkÀ vielÀ nousee 95%.

LĂ€hde: https://thl.fi/fi/web/infektiotaudi...tteet-ja-koronavirus/koronarokotuksen-jalkeen

"Koronarokotus vÀhentÀÀ koronaviruksen erittymistÀ merkittÀvÀsti ja ehkÀisee viruksen tarttumista ihmisestÀ toiseen. Rokotus ei kuitenkaan tÀysin estÀ tartuntoja, mutta antaa hyvÀn suojan vakavaa tautia vastaan. "

"TÀysin rokotettuna sinun on varsin turvallista tavata muita ihmisiÀ sisÀtiloissa ilman maskia tai vÀlimatkaa toisiin, kun tapaat muita henkilöitÀ, jotka ovat tÀysin rokotettuja. Tartuntariski on silloin hyvin pieni. "

Kuinka monen mielestÀ nuo vÀitteet on totta?
 
Itse nÀen tuonkin tiedon perusteella asiat niin, ettÀ tietoisesti ihmisille annetaan valheellisia lupauksia ja vÀÀrÀÀ tietoa. Tegnell kuitenkin puhuu asioista oikein toisin kuin Suomen lÀÀkÀrit.


"- NÀmÀ rokotteet ovat fantastisen hyviÀ vakaviin sairauksiin, mutta eivÀt ollenkaan yhtÀ hyviÀ lieviin, sanoo valtion epidemiologi Anders Tegnell."

TÀstÀ voidaan vetÀÀ johtopÀÀtös, ettÀ kÀytÀnnössÀ jokainen rokotettu saa tartunnan ja levittÀÀ sitÀ eteenpÀin. LievÀÀ taudin muotoa rokotukset ei poista, minkÀ takia se leviÀÀ tehokkaasti. Vakavaa tautimuotoa vÀhentÀÀ, mutta ei poista.

Suomessa toitotetaan, ettÀ rokotetut tartuttaa vÀhemmÀn ja rokotteet suojaa tartunnalta. Vaikka asia ei selvÀstikkÀÀn ole nÀin. Suomessa puhutaan "lÀpimurto"-infektiosta.
Ilmeisesti perusteet vÀitteelle "rokotettu tartuttaa huonommin" on haettu siitÀ, ettÀ rokotettu selÀttÀÀ taudin nopeammin ja siten myöskin levittÀÀ pöpöÀ lyhyemmÀn ajan? Eli tavallaan ihan oikein, mutta tuolla lailla kikkailemalla annetaan harhaanjohtava kuva rokotteen toimivuudesta tartuntojen ehkÀisyyn.
 

Krista Kiuru IS-haastattelussa: ”Olemme pÀÀtyneet sellaisten maiden joukkoon, joissa epidemia ei ole hallinnassa”​

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) pitÀÀ ydinongelmana sitÀ, ettÀ Suomessa on yhÀ lÀhes 700 000 rokottamatonta. Kiuru patistaa viranomaisia koronatoimiin ja tÀhdentÀÀ, ettÀ rajoitustoimet kohdistuisivat nimenomaan rokottamattomiin.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) mukaan tilannekuva epidemian kehityksestĂ€ on ollut liian valoisa. TĂ€hĂ€n on Kiurun mielestĂ€ vaikuttanut osaltaan se, ettĂ€ loppukesĂ€llĂ€ ja alkusyksystĂ€ moni asiantuntija arveli viruksen olevan ikÀÀn kuin voitettu. Kiuru sanoo ajattelevansa, ettĂ€ ”emme ole vielĂ€ lĂ€hellĂ€kÀÀn satamassa”.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd) mukaan tilannekuva epidemian kehityksestĂ€ on ollut liian valoisa. TĂ€hĂ€n on Kiurun mielestĂ€ vaikuttanut osaltaan se, ettĂ€ loppukesĂ€llĂ€ ja alkusyksystĂ€ moni asiantuntija arveli viruksen olevan ikÀÀn kuin voitettu. Kiuru sanoo ajattelevansa, ettĂ€ ”emme ole vielĂ€ lĂ€hellĂ€kÀÀn satamassa”. KUVA: RONI REKOMAA / IS
Olli Waris

5:55
SUOMESSA on eletty syksyllÀ pitkÀn koronakitkuttelun jÀlkeen vapauden aikaa.

Työpaikoille on virrannut enemmÀn vÀkeÀ, harrastukset ovat alkaneet pyöriÀ normaalisti, ulkomaanmatkailu on kÀynnistynyt uudelleen, junissa ja busseissa ei ole ollut pakko kÀyttÀÀ maskia ja yökerhoissa on voinut juhlia aamuyöhön asti, jos on nÀyttÀnyt koronapassin portsarille.

Yli 12-vuotiaiden rokotekattavuus on ylittÀmÀssÀ tÀllÀ viikolla 80 prosentin rajan, ja valtakunnallisista rajoituksista ja kattavista suosituksista luovutaan hallituksen hybridistrategian mukaisesti.

Voisi siis kuvitella, ettÀ sosiaali- ja terveysministeriössÀkin olisi ilmassa hilpeyttÀ tai ainakin varovaista toiveikkuutta.

MikÀli nÀin on, niin optimismi ei ole tarttunut perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuruun (sd).

MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)

MAINOS PÄÄTTYY
– On iloinen asia, ettĂ€ pÀÀsemme edes yli 80 prosentin, mutta samaan aikaan tilanne vetÀÀ varsin synkĂ€ksi. MeillĂ€ on liian monta rypĂ€saluetta. Maa jakautuu vahvan rokotekattavuuden itÀÀn ja heikomman rokotekattavuuden lĂ€nteen. MeidĂ€n isoimmat ja hankalimmat epidemian leviĂ€misalueet ovat etelĂ€ssĂ€ ja lĂ€nnessĂ€ eikĂ€ tilannetta auta, ettĂ€ rokotekattavuus nĂ€illĂ€ alueilla on keskimÀÀrĂ€istĂ€ alhaisempi, Kiuru sanoo työhuoneessaan ministeriössĂ€ FFP2-maski naamallaan.


KIURU kaivaa esiin Ilta-Sanomissa julkaistun kartan, josta kÀy ilmi, ettÀ kun ilmaantuvuus on ItÀ-Suomessa noin 50 koronatartuntaa 100 000 asukasta kohti viimeisen 14 vuorokauden aikana, niin esimerkiksi Keski-Pohjanmaalla luku on lÀhes 260.

– Tosiasia on, ettĂ€ meillĂ€ on lĂ€hes 700 000 (693 000) yli 12-vuotiasta, joilla ei ole rokotuksia. TĂ€mĂ€ on se porukka, jonka vuoksi numerot ovat nĂ€in ylhÀÀllĂ€. MeillĂ€ on alueita, joissa rokottamattomien ilmaantuvuus on 700. THL on todennut, ettĂ€ kaikki rokottamattomat suomalaiset tulevat sairastumaan tĂ€hĂ€n tautiin jossakin vaiheessa ja jopa toisenkin kerran. Kun he tulevat sairastumaan, he rasittavat systeemiĂ€, jonka kantokyky on koetuksella.


Maltillisen arvion mukaan kolme prosenttia rokottamattomista sairastuisi vakavasti, jolloin puhuttaisiin yli 20 000 henkilöstÀ.


Kuormitus terveydenhuoltojÀrjestelmÀlle on merkittÀvÀ, vaikka tauti menisi rokottamattoman vÀestön lÀpi useammankin vuoden kuluessa.

MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)

MAINOS PÄÄTTYY
– Rokotekattavuuden pitĂ€isi olla lĂ€hempĂ€nĂ€ 90 prosenttia, jotta pystyisimme pysyvĂ€sti elĂ€mÀÀn tĂ€mĂ€n epidemian varjossa. Tanskassa oli viime viikolla rokotekattavuus yli 86 prosenttia, ja silti Tanska joutuu miettimÀÀn rajoituksia uudelleen, Kiuru sanoo.

Toisin kuin useimmat muut ministerit, Kiuru kĂ€yttÀÀ yhĂ€ eduskunnassa maskia. Kiuru perustelee tĂ€tĂ€ sillĂ€, ettĂ€ ”alueella, jolla työskentelemme, on voimassa kehotus kĂ€yttÀÀ maskia sisĂ€tiloissa”.

Toisin kuin useimmat muut ministerit, Kiuru kĂ€yttÀÀ yhĂ€ eduskunnassa maskia. Kiuru perustelee tĂ€tĂ€ sillĂ€, ettĂ€ ”alueella, jolla työskentelemme, on voimassa kehotus kĂ€yttÀÀ maskia sisĂ€tiloissa”. KUVA: RONI REKOMAA
Suomi on Pohjoismaista heikoimman rokotekattavuuden maa. Rokotekattavuus on melko alhaisella tasolla etenkin pari-kolmekymppisten keskuudessa. Huomionarvoista on, ettÀ suurimman osan sairaalahoitoa vaativista koronavirustartunnoista aiheuttavat rokottamattomat yli nelikymppiset, siis aktiivisessa työiÀssÀ olevat henkilöt.

MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)

MAINOS PÄÄTTYY
Yksi syy Suomen toivottua alhaisempaan rokotekattavuuteen on Kiurun mukaan erittÀin pitkÀ rokotteiden annosvÀli. Kiurun kritiikki kohdistuu rokoteasiantuntijoiden suuntaan.


– Kun deltavirus tuli, meni luvattoman kauan ennen kuin rokoteviranomaiset suosittelivat annosvĂ€lin muuttamista. Toivoin jo heinĂ€kuussa, ettĂ€ tĂ€hĂ€n asiaan puututtaisiin ripeĂ€sti. PitkĂ€ annosvĂ€li johti siihen, ettĂ€ monet nuoret olivat vailla kakkosrokotetta elokuussakin, ja aika valoisa kĂ€sitys epidemian tulevista vaiheista johti siihen, ettĂ€ moni nuori ihminen ei pitĂ€nyt rokotesuojan hankkimista niin olennaisena asiana.


KOKONAISVASTUU koronan hoitamisesta on hallituksella. Hallitus on ruokkinut kÀsitystÀ valoisasta tilanteesta pÀÀministerin johdolla.

PÀÀministeri Sanna Marin (sd) lĂ€hetti kansalaisille syyskuun lopulla IS:n haastattelussa vapaudenviestiĂ€ ja sanoi, ettĂ€ ”nyt saa mennĂ€, kokea ja tehdĂ€â€.


Marin on ollut koronakriisin aikana Kiurun tukinainen, kun Kiuru on saanut rapaa niskaansa niin hallituksen sisÀltÀ kuin ulkopuoleltakin.


HallituslÀhteiden mukaan koronapÀÀtöksenteon dynamiikka alkoi muuttua loppukesÀstÀ, eikÀ Marin antanutkaan enÀÀ varauksetonta tukeaan Kiurulle.


JÀitkö hallituksen sisÀllÀ yksin? Onko hallitus tehnyt virheitÀ koronaviestinnÀssÀÀn?

– KesĂ€llĂ€ epidemiatilanne olikin parempi ja rajoitustoimia purettiin. Deltavirus levisi kuitenkin maahan hyvin nopealla aikataululla. Tilanne lĂ€hti pahenemaan juuri sen takia, ettĂ€ meillĂ€ ei ollut vielĂ€ kakkostestejĂ€ kĂ€ytössĂ€ rajoilla, kun jalkapalloturistit tulivat VenĂ€jĂ€ltĂ€ takaisin.

Kiurun esikunnasta tÀsmennetÀÀn, etteivÀt kakkostestit olleet vielÀ sÀÀnnöstasolla kÀytössÀ kesÀkuussa. Nykyisin toinen koronatesti on tehtÀvÀ, jos tulee maahan esimerkiksi puutteellisella rokotussarjalla.


– Samaan aikaan kausityöntekijĂ€t toivat meille rajojen yli erittĂ€in suuren delta-aallon, minkĂ€ johdosta tautitilanne alkoi pahentua nopeasti elokuussa. Sanoisin, ettĂ€ iso kuva on kohtuullisen hyvin ymmĂ€rretty hallituksen piirissĂ€ nyt myöhĂ€issyksyn aikana. Paine on ollut koko epidemian ajan suuri sille, ettĂ€ tarvitaanko lainkaan rajoituksia, Kiuru sanoo.


JONKINLAISENA signaalina voi pitÀÀ sitÀ, ettÀ hÀtÀjarrumekanismin poliittinen kÀsittely alkoi viime viikolla. Kyse on hallituksen hybridistrategiasta löytyvÀstÀ työkalusta, jonka kÀyttöönotto tarkoittaisi paluuta valtakunnan tason ohjaukseen epidemian hoidossa.

– HĂ€tĂ€jarrumekanismi on tarpeen, jos tilanne edelleen heikkenee ja alueet eivĂ€t saa epidemiaa hallintaan, Kiuru nĂ€kee.


Olisiko hallituksen pitÀnyt odottaa, ettÀ rokotekattavuus nousee korkeammaksi ennen kuin lÀhdettiin viestimÀÀn, ettÀ tilanne alkaa olla ohi?

– No, nyt on tĂ€rkeÀÀ katsoa tulevaisuuteen ja nĂ€hdĂ€, mihin suuntaan epidemia on menossa. Painavat arviot, jotka on esitetty Suomen tautitilanteesta myös maan rajojen ulkopuolelta, kertovat siitĂ€, ettĂ€ tilanteemme ei ole riittĂ€vĂ€sti hallinnassa ja siksi olen toivonut, ettĂ€ alueet eivĂ€t jÀÀ odottamaan luotsia, joka saattaa tĂ€mĂ€n laivan satamaan vaan tĂ€ssĂ€ tilanteessa on ryhdyttĂ€vĂ€ kaikkiin mahdollisiin toimiin, ettei hĂ€tĂ€jarrua tarvita.

Kiuru huomauttaa, ettÀ Euroopan tartuntatautivirasto ECDC on ottanut Suomen epidemiatilanteen tarkkailuun.


– Tartuntojen mÀÀrĂ€ on lisÀÀntynyt liian nopeasti seurantajaksolla, ja olemme pÀÀtyneet sellaisten maiden joukkoon, joissa epidemia ei ole hallinnassa. NĂ€itĂ€ maita oli listauksessa seitsemĂ€n. Alapuolella olivat enÀÀ kaikkein pahimman tautitilanteen maat, kuten Baltian maat. On saatava vakautta aikaan, jotta emme hohkaa Euroopan koronakartalla punaisella.


KIURUN arviota siitĂ€, ettei epidemiatilanne ole hallinnassa, voi pitÀÀ kovana. Yksi asiantuntija puhuu asemasotavaiheesta ja sanoo, ettĂ€ ”epidemia on hallinnassa, mutta liian korkealla tasolla”.

Kiurun mukaan alueiden tulisi kÀyttÀÀ nykyisiÀ työkaluja, joihin kuuluvat esimerkiksi yleisötilaisuuksiin liittyvÀt rajoitukset. Ravintolarajoitukset ovat valtioneuvoston pÀÀtösvallassa.


– MeillĂ€ on tĂ€llĂ€ hetkellĂ€ kahdeksan leviĂ€misvaiheen aluetta. Erityisesti nĂ€illĂ€ alueilla tulisi pyrkiĂ€ mÀÀrĂ€tietoisesti sammuttamaan tartuntaryppĂ€itĂ€. Olen ihmetellyt, mitĂ€ odotetaan.


Miten uusia rajoituksia perusteltaisiin esimerkiksi urheiluseuroille, ravintoloille tai kulttuurialalle?

– On aivan selvÀÀ, ettĂ€ kukaan ei rakasta rajoituksia. Haasteena on rajallinen terveydenhuollon kapasiteetti. MeillĂ€ on kysymys tĂ€llĂ€ hetkellĂ€ isosta rokottamattomien epidemiasta. Jos tilanne kriisiytyy, terveydenhuoltojĂ€rjestelmĂ€n ylikuormittumisen takia osa rokotetuista saattaa jÀÀdĂ€ ilman tarvittavaa hoitoa. Silloin heiltĂ€ evĂ€tÀÀn mahdollisuudet esimerkiksi leikkauksiin tai johonkin perustason hoitoon sen takia, ettĂ€ pandemia kuormittaa viranomaisia muun muassa testauksen, jĂ€ljityksen ja rokottamisen osalta.

Kiuru kertoo olevansa valmis esittÀmÀÀn koronapassin kÀyttöönoton laajennuksia. Kuva sosiaali- ja terveysministeriön sisÀpihalta.

Kiuru kertoo olevansa valmis esittÀmÀÀn koronapassin kÀyttöönoton laajennuksia. Kuva sosiaali- ja terveysministeriön sisÀpihalta. KUVA: RONI REKOMAA
Kiuru lisÀÀ, ettei hoidon priorisoinnissa voida antaa merkitystÀ sille, onko potilas aiheuttanut sairautensa itse vÀlinpitÀmÀttömyydellÀÀn.

– Kun puhumme nykyisistĂ€ toimivaltuuksista, joita viranomaisilla on työkaluinaan, niin koronapassilla on iso merkitys, koska ne, joilla rokotus on, vapautuvat lĂ€htökohtaisista kaikista rajoitustoimista, joita alueilla saatettaisiin ottaa tartuntaryppÀÀn sammuttamiseksi kĂ€yttöön. Rajoitustoimet kohdistuisivat silloin nimenomaan rokottamattomiin, Kiuru tĂ€hdentÀÀ.


KORONAKESKUSTELUN ytimessÀ on tÀllÀ hetkellÀ se, miten rokotettujen perusoikeudet suhteutuvat rokottamattomien perusoikeuksiin.

Kiuru kertoo olleensa ”hyvin pitkÀÀn sillĂ€ kannalla, ettĂ€ tĂ€llaisessa pandemiassa meidĂ€n pitÀÀ pystyĂ€ rajoittamaan jonkun perusoikeutta, jotta useiden perusoikeuksien toteuttaminen olisi aidosti mahdollista”.


– Olen itse valmis esittĂ€mÀÀn koronapassin kĂ€yttöönoton laajennuksia Suomessa, mutta oikeudellinen arviointi on tehtĂ€vĂ€ huolellisesti, jotta ehdotukset saadaan eduskunnassa lĂ€pi. Perustuslakivaliokunta arvioi viime kĂ€dessĂ€, missĂ€ raja kulkee.


Koronapassi on toiminut toistaiseksi rajoituksista vapautumisen vÀlineenÀ. Jos passi toimisi rajoitustoimena, sillÀ voitaisiin rajoittaa rokottamattomien lÀhikontakteja. STM selvittÀÀ Kiurun mukaan koronapassin kÀytön laajentamista työpaikoille.


– Omassa kotimaakunnassani Satakunnassa ison akkutehtaan rakennustyömaan epidemia levisi vĂ€estöön, ja sillĂ€ on ollut kallis hinta satakuntalaisille. Rakennustyömailla ja teollisuuden työpaikoissa on paljon ulkomaalaisia työntekijöitĂ€, joiden rokotesuoja on jÀÀnyt varsin kehnoksi, on arvioitu, ettĂ€ paikoitellen jopa 60–70 prosenttia saattaa olla rokottamattomia nĂ€issĂ€ työyhteisöissĂ€. Myös hoiva- ja hoitohenkilökunnan rokotesuojan tarpeellisuudesta on kĂ€yty keskustelua, nĂ€itĂ€ kysymyksiĂ€ selvitĂ€mme yhteistyössĂ€ muiden ministeriöiden kanssa.


Sosiaali- ja terveysministeriön kansliapÀÀllikön Kirsi Varhilan mukaan koronapassin laajennuksen selvittely venyy ensi vuoden puolelle.

Miksi selvittelyssÀ kestÀÀ nÀin kauan?

– Itse sain tĂ€mĂ€n (koronapassin) tehtĂ€vĂ€ksi elokuun 5. pĂ€ivĂ€, muistan sen hyvin, kun oli syntymĂ€pĂ€ivĂ€ni ja olin silloin lomalla. MeidĂ€n substanssiministeriöt, joiden hallinnonaloilla koronapassin kĂ€yttö on merkityksellisempÀÀ, ovat olleet ennen sitĂ€ selvitysvastuussa. SiinĂ€ taisi mennĂ€ viisi vai kuusi viikkoa, kun olimme sen STM:ssĂ€ tehneet. MeidĂ€n tĂ€ytyy varautua siihen, ettĂ€ nykyinen passi on kĂ€ytössĂ€ myös ensi vuoden puolella.

View: https://mobile.twitter.com/TomimPAAN/status/1456502231398813699
 
Aikajanasta en ole ihan 100% varma oliko delttaa jo suuremmissa mÀÀrin. Ainakin tuo futisturistit toi sitÀ lisÀÀ.

Ps. en ole siis syyttÀmÀssÀ futisturisteja. Oletan ettÀ aika harva muutenkaan.

Me oltiin silloin kesĂ€llĂ€ koko kansan sylkykuppeja đŸ€Ł ei kyllĂ€ haitannut yhtÀÀn, ihan piruuttani kĂ€velin joka paikkaan majun paita pÀÀllĂ€
 
IkÀvÀ tapaus. Ei ollut kuitenkaan perusterve 7v kyseessÀ nÀköjÀÀn:

Tuleehan noita ja tuossa esimerkki lapsi kenelle se rokote mahdollisesti voi olla hyödyllinen eli riskiryhmÀÀn kuuluvat. Muut pitÀs jÀttÀÀ piikittÀmÀttÀ ja saada se luontanen suoja joka hakkaa 2 piikkiÀ mennen tullen suojan kestossa
 
Aivan loistava loppu videolla.


TĂ€ssĂ€ nĂ€hdÀÀn esimerkki kun ihminen on peloiteltu sille tasolle ettei uskalla hengittÀÀ ”toisen kontaminoimaa” ilmaa. SekĂ€ suhtautuu rokotteisiin uskonnollisesti. ”Aerosolivuoriset” voi olla tyytyvĂ€isiĂ€ aikaansaannoksistaan.
 
TĂ€ssĂ€ nĂ€hdÀÀn esimerkki kun ihminen on peloiteltu sille tasolle ettei uskalla hengittÀÀ ”toisen kontaminoimaa” ilmaa. SekĂ€ suhtautuu rokotteisiin uskonnollisesti. ”Aerosolivuoriset” voi olla tyytyvĂ€isiĂ€ aikaansaannoksistaan.
Tommosia hulluja on vaan löytyny aina. Suomessakin on tuhansia hulluja jotka rÀÀkyy pÀivittÀin tuolla.
Aihe rÀÀkymiseen saattaa vaihdella mutta vakio on, ettÀ niitÀ vaan on.

Ei siinÀ, korona on tuottanut varmasti lisÀÀ nÀitÀ tapauksia.
 
😊

TÀstÀ tutkimuksesta siis puhuin

Ja ihan selkeesti tuossa puhuttiin rokotteista myös kuten mainitsin.

Kerrotko tarkalleen mikĂ€ multa meni ohi tuosta tutkimuksesta ?😊
Kerron. ENsinnÀkin in vitro eli koeputki menetelmÀ


Tutkimus kÀsittelee siis mahdollista mekanismia itseVIRUKSEN haittoja immuunipuolustukseen. (Koeputkessa)

ROkotteessahan ei ole identtisiÀ piikkiproteiineja vs virus. Ne ei lÀhde kiertÀmÀÀn ympÀri kroppaa eikÀ kiinnity elimistön reseptoreihin samalla tavoin kuin virus. Tutkimuksessa kÀyetttiin viruksen piikkiÀ ja tutkijat aatteli, ettÀ se mahdollisesti ois yhteydessÀ rokotteen haittoihin. Tosin ei ole nÀyttöÀ. Tutkijoiden omastakaan mielestÀ:

In contrast, our data provide valuable details on the involvement of spike protein subunits in DNA damage repair, indicating that full–length spike–based vaccines may inhibit the recombination of V(D)J in B cells, which is also consistent with a recent study that a full–length spike–based vaccine induced lower antibody titers compared to the RBD–based vaccine [28]. This suggests that the use of antigenic epitopes of the spike as a SARS–CoV–2 vaccine might be safer and more efficacious than the full–length spike. Taken together, we identified one of the potentially important mechanisms of SARS–CoV–2 suppression of the host adaptive immune machinery. Furthermore, our findings also imply a potential side effect of the full–length spike–based vaccine. This work will improve the understanding of COVID–19 pathogenesis and provide new strategies for designing more efficient and safer vaccines.

Jos rokotteet aiheuttais immuniteetin laskua, se pitÀis nÀkyÀ vÀestötasolla ihan pirun paljon selvemmin.

Tutkimuskessa itsessÀÀn sanotaan, ettÀ virus aiheuttaa immuniteetin puutosta, mm. pienemmÀllÀ t solun mÀÀrÀllÀ sekÀ igG JA igm TASOILLA jolloinka itsevirus vaikuttaa immuuniteettiin:

''Severe acute respiratory syndrome coronavirus 2 (SARS–CoV–2) is responsible for the ongoing coronavirus disease 2019 (COVID–19) pandemic that has resulted in more than 2.3 million deaths. SARS–CoV–2 is an enveloped single positive–sense RNA virus that consists of structural and non–structural proteins [1]. After infection, these viral proteins hijack and dysregulate the host cellular machinery to replicate, assemble, and spread progeny viruses [2]. Recent clinical studies have shown that SARS–CoV–2 infection extraordinarily affects lymphocyte number and function [3,4,5,6]. Compared with mild and moderate survivors, patients with severe COVID–19 manifest a significantly lower number of total T cells, helper T cells, and suppressor T cells [3,4]. Additionally, COVID–19 delays IgG and IgM levels after symptom onset [5,6]. Collectively, these clinical observations suggest that SARS–CoV–2 affects the adaptive immune system.''

''However, the mechanism by which SARS–CoV–2 suppresses adaptive immunity remains unclear.''

''KyseessÀ koeputkitutkimus millÀ pyrittiin selvittÀmÀÀn koronavirustaudin vaikutusta immuhniteettiin molekyylitasolla. ''


SItten muuten nippeli kysymys, mitÀ soluja muuten nÀytettiin ja miksi solun x:stÀ voidaan vetÀÀ immuniteettiin johtopÀÀtös?

Eli: nyt tulee se mielenkiintosin kysymys? Jos tutkijat sanoo itse, ettÀ rokotteet on turvallisempi tapa ''piikkejÀ'', niin miten tÀstÀ voidaan vetÀÀ johtopÀÀtös, ettÀ rokotteet aiheuttaa immuniteetin puutosta? Jos tÀmÀ ei herÀtÀ mitÀÀn, niin miksi KUN tutkijoiden mielestÀ koronavirus aiheuttaa itsessÀÀn immuniteetin puutosta saadaa vedettyÀ johtopÀÀtös, ettÀ rokotteet aiheuttaa tÀmÀn?


TÀhÀn ainakin itsetahtoisin saada vastauksen.:unsure::unsure:
 
Back
Ylös Bottom