- Ruotsi lopettaa lähes kaikki koronarajoitukset ensi viikolla.
- Päätöksen taustalla on hyvä rokotekattavuus.
- Suomessa ei ole vielä tarpeeksi rokotettuja, mutta suunta on oikea sanoo johtaja Mika Salminen, THL.
Ruotsalaisille koittaa vapauden päivä keskiviikkona, kun maa
luopuu käytännössä kaikista koronarajoituksista. Norjassa kansanterveyslaitoksen apulaisjohtaja
Geir Bukholm on todennut, että korona voidaan siellä jo
rinnastaa muihin hengityselinsairauksiin.
Suomessa ei näin suurta vapautumista ole vielä näköpiirissä, mutta hallituksen koronastrategian tavoite on torjua jatkossa koronaepidemiaa ensisijaisesti paikallisin ja alueellisin toimenpitein.
”Norjassa erityistoimia”
Suomen hallituksen tavoitteena on luopua koronavirusepidemian vuoksi asetetuista valtakunnallisista rajoituksista ja suosituksista, kun rokotuskattavuus on riittävän korkea. Se toteutuu, kun 12 vuotta täyttäneistä yli 80 prosenttia on saanut kaksi rokoteannosta tai heillä on ollut mahdollisuus ottaa molemmat annokset.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoo sivuillaan, että ajantasainen
rokotuskattavuus 12 vuotta täyttäneessä väestössä on nyt ensimmäisen rokoteannoksen osalta 83,5 prosenttia ja toisen annoksen 67,7 prosenttia.
Miksi Suomi elää tiukemmissa rajoituksissa kuin pohjoiset naapurimme, ja miksi korona voidaan jo nyt rinnastaa Norjassa muihin hengityselinsairauksiin, mutta ei meillä?
THL:n johtaja
Mika Salminen pohjustaa vastauksiaan toteamalla, että Norjan kansanterveyslaitos ja valtio ovat kaksi eri toimijaa.
– Täytyy erottaa, että Norja kansanterveyslaitos ei ole sama kuin Norjan valtio. Norjan omat toimet eivät mene tuon mukaan. Siellä on yhä esimerkiksi rajavalvonta ja voimassa erityistoimia, hän sanoo.
Keski-ikäisille rokotus
Norjassa yksi perustelu muuttuneelle suhtautumiselle koronaan on se, että suurin osa riskiryhmistä on jo suojattu, ja siksi korona ei horjuta sairaanhoidon kantokykyä. Tilanne ei Salmisen mukaan ole vielä rokotusten osalta Suomessa aivan yhtä hyvä, mutta meilläkään ei olla enää kaukana tavoitteesta.
– Varmaan on niin, että heti kun 40- ja 50-vuotiaat saadaan rokotettua, ollaan hyvässä asemassa, hän arvioi.
Se että Suomi toimii koronan suhteen eri tavoin kuin Ruotsi ja Norja, perustuu erilaiseen rokotuskattavuuteen.
– Kaikki riskissä olleet eivät ole saaneet rokotusta, siinä on se ero, Salminen sanoo.
– Suojan hankkimisessa rokotteiden kautta ollaan lähellä, mutta ei olla ihan vielä maalissa, hän lisää.
Kaikki eivät ota koronarokotusta, vaikka se toisi tutkitusti vähintään suojan vaikeaa tautimuotoa vastaan. ARTTU LAITALA
Suomessa kaikki eivät ota rokotusta koronaa vastaan, vaikka se olisi mahdollista.
– Ei sen takia pidä pitää maata kiinni, että joku jättää rokotuksen ottamatta, Salminen toteaa ja korostaa, että sairastuneet hoidetaan aina oli potilaalla rokotuksia tai ei.
– Totta kai hoidetaan, mutta osuuhan se tauti eniten omaan nilkkaan, jos ei halua rokotusta ottaa, hän sanoo.
Varoituksia Ruotsissa
Norjassa 83 prosenttia yli 18-vuotiaista on kokonaan rokotettuja, ja 90 prosenttia heistä on saanut ensimmäisen rokoteannoksen. Kansanterveyslaitoksen apulaisjohtaja Bukholm on kuitenkin ehtinyt jo muistuttaa, että pandemia ei ole Norjassakaan vielä ohi.
Ruotsin sosiaaliministeri
Lena Hallengren on todennut, etteivät ihmisten elämä ja terveys ole enää uhattuna, koska rokotuskattavuus on noussut korkeaksi. Sen vuoksi Ruotsissa pystytään luopumaan rajoituksista, mutta sielläkin korostetaan edelleen varovaisuutta. Rokottamattomien ei pitäisi käydä baareissa, ravintoloissa tai tapahtumissa, joissa voi syntyä tungosta. Rokottamattomien pitää myös välttää kontakteja riskiryhmiin kuuluvien ja yli 70-vuotiaiden kanssa.
Influenssa huolettaa
Loppuvuodesta alkaa normaalisti influenssakausi. Se herättää huolta tänä vuonna, koska ihmiset eivät ole koronalta suojautuessaan altistuneet influenssaviruksille. Norjassa ollaankin nyt enemmän huolissaan influenssan paluusta kuin syksyllä ja talvella mahdollisesti tulevista uusista koronamuunnoksista. Salminen toteaa, että tilanne on sama meilläkin, koska influenssa on ollut käytännössä pois puolitoista kautta.
– Meillä on myös pieni huoli että kun se tulee, vastustuskyky influenssaa vastaan on laskenut matalammalle tasolle. Voi tulla laaja epidemia ja sekin kuormittaa terveydenhuoltoa.
Influenssaa torjutaan samalla tavalla kuin koronaa eli mm. hyvällä käsihygienialla ja rokotuksella. MATTI MATIKAINEN
Koska influenssaa ei ole käytännössä ollut pitkään aikaan, rokotteen kehittäminen ei ole yhtä helppoa kuin aiemmin.
– Ei se arvaamista onneksi ole, mutta osuuko rokote yhtä hyvin kuin aikaisemmin, jää nähtäväksi, Salminen sanoo.
Hän korostaa, ettei tämä ole syy olla ottamatta rokotetta.
– Se antaa suojaa, ja sairastunut olisi kipeämpi, jos ei olisi ottanut rokotusta.
Salminen toteaa, että korona- ja influenssarokotteen voi ottaa samaan aikaan.
– Aiemmin suositeltiin, että rokotuksissa pidetään vähän väliä selkeyden vuoksi. Tämä on kuitenkin osoittautunut tarpeettomaksi, joten suositus muuttui, hän toteaa.