Koronavirus, COVID-19

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Deleted member 43228
  • Aloitettu Aloitettu
Meta title: 💥 Koronavirus, COVID-19 – maailmanlaajuinen kriisi joka mullisti arjen, talouden ja politiikan kertaheitolla

Meta description: Keskustelua COVID-19:n vaikutuksista, tutkimuksista, rokotteista ja arjen muutoksista – kokemuksia ja näkemyksiä ilman paniikkia tai alakehää.


Rokotepassi?

  • Kyllä

    Votes: 90 27,8%

  • Ei

    Votes: 234 72,2%
  • Total voters
    324
J.S.P sanoi:
Tuota koko hommaa mitä kirjoitit. Ei taida pitää ollenkaan paikkaansa. En kyllä varma ole asiasta, mutta en muista että tuollaista olisi missään kerrottu. Eikö vasta ollut juttua että taudin sairastaneilla saattaa olla mahdollisesti elinikäinen suoja koronaa vastaan tai ainakin vakavaa muotoa vastaan.
Click to expand...

Voiko koronavirus tarttua ihmiseen uudestaan?​

Viime kuukausina on kerrottu jo COVID-19-taudista kerran parantuneiden saaneen uuden positiivisen tuloksen.

Etelä-Koreassa, missä 179 potilasta on saanut toisen positiivisen tuloksen, terveysviranomaiset uskovat, että kyse voi olla viruksen aktivoitumisesta uudelleen eikä uudesta tartunnasta. Käsitystä tukevat myös eri puolilla maailmaa sairaaloissa tehdyt havainnot.

Ruotsissa ja Britanniassa on kuitenkin potilaita, joihin koronavirus on todistetusti tarttunut kaksi kertaa. Näissä tapauksissa kyse ei ole viruksen aktivoitumisesta uudelleen, koska potilailla on todettu kahta erilaista koronaviruksen varianttia.

Monien muiden virusten tapaan myös uusi koronavirus mutatoituu jatkuvasti hieman niin, että muunnokset voidaan erottaa toisistaan.

Immuniteetti voi kestää jopa kahdeksan kuukautta​

Tieteellisessä Cell-aikakauslehdessä julkaistu tutkimus osoittaa kuitenkin, että toiseen kertaan saatu koronavirustartunta on pikemminkin poikkeus kuin sääntö.

Vaikka aiemmat tutkimukset ovat herättäneet epäilyjä immuniteetin syntymisestä, Arizonan yliopiston tutkijat ovat löytäneet todisteita siitä, että elimistössä syntyy vasta-aineita viidestä seitsemään kuukautta infektion jälkeen.

Vastaavat tutkimukset, joita on tehty muun muassa La Jolla -instituutissa Yhdysvalloissa, viittaavat samaan suuntaan. Siellä tutkijat totesivat, että 95 prosenttia potilaista oli immuuneja koronavirukselle vielä viidestä kahdeksaan kuukautta ensimmäisten oireiden ilmaantumisen jälkeen.

Arizonan yliopiston immunobiologian professorin Deepta Bhattacharyan mukaan on hyvinkin mahdollista, että immuniteetti voi kestää jopa kaksi vuotta.

Tämä koskee erityisesti kaikenikäisiä potilaita, joilla on ollut vakavia oireita, koska heillä on ollut tehokkaampi immuunijärjestelmä, eikä tämä riipu sukupuolesta.
Click to expand...

https://tieku.fi/laaketiede/sairaudet/voiko-koronavirus-tarttua-ihmiseen-monta-kertaa

Turussa on vahvistettu tapauksia, joissa samoja henkilöitä on sairastunut uudelleen koronavirukseen. Oireet ovat olleet lieviä, mutta maailmalla on havaittu myös toisenlaisia tapauksia.
Click to expand...

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli...ketka-sairastuvat-uudelleen/8005308#gs.2t4zx9
 
Rupee kuulostaa jo hyvältä. ei tulla rajojen yli niinvaan.

'' Max. 72 tunnin ikäisellä negatiivisella testillä pitäisi päästä maahan. No, en päässyt. Vantaan tartuntatautilääkäri päätti tänään valta- ja hysteriapäissään testauttaa koko Riian koneen. Sen luokan farssi, ettei ole sanoja.
<-48 tuntia vanha testi ei riitä?, kysyin rajavartijalta.
"Ei." "Ei saatana mikä sirkus." "Sanopa muuta." Niin...
<-Että ihan nyt sitten Vantaan tartuntatautilääkärille terveisiä. Lue huolellisesti. Hyppää kaivoon.

Näin se pitääki olla! ;)
 
There are still a lot of people who wonder if ivermectin is a viable treatment for COVID-19. Let's review the data.

A preprint of a systematic review and meta-analysis was posted that looked at Ivermectin. If you look at the hierarchy of evidence, these fall at the TOP of the pyramid . So this is more reliable than separate studies and anecdotes.

So what did they do? They analyzed the data from TEN separate randomized controlled trials looking at ivermectin as a treatment for COVID-19. They found that Ivermectin did not reduce mortality, length of stay or viral clearance

But wait, is there other information you're missing? Another preprint (2) looked at the ability of ivermectin to inhibit viral replication in human airway cells in culture, it didn't work.

A few other papers have been published that were NOT included in meta-analysis (due to date released). One showed no significant differences in outcomes. Another looked at asymptomatic patients and saw lower viral load in ivermectin group. However, the study was small and according to the hierarchy of evidence the meta-analysis is more reliable, as it combines and analyzes more data and outcomes.

What if you want to take it anyway?Many of those who propose ivermectin are against vaccination because they think a vaccine is more risky. However, they fail to mention or acknowledge the risks of taking ivermectin. Normally, ivermectin is prescribed as a one time treatment for a parasitic infection and dosage is based on weight. There is limited information on what the risk or side effects may be with longer term use and/or different dosages. What information we do have shows that there are side effects and risks. Including rare but serious neurological issues that can cause coma or death.

Bottom line: Meta-analysis of ten randomized control trial show no benefit in outcomes when Ivermectin is used to treat COVID-19. If someone chooses to take ivermectin anyways, they should be aware of the potential side effects and risks. It is not risk free, especially with off label use and especially since benefits are not clear.

Dr. Liz M Ph.D.​

📚B.S in Biochemistry 👩‍🔬Genetics/Immunology PhD
🐣 Devobio research. 👩🏼‍🏫Professor.
 
Välillä tämmöstä. Muistakaa, EI ole vertaisarvioitu

Compared with mildly or moderately diseased patients, those with severe or critical COVID-19 disease were more likely to have pre-infection vitamin D deficiency of less than 20 ng/mL (OR=14.30, 95%, 4.01-50.9; p < .001); be older (OR=1.039 for each year, 95% CI for OR, 1.017-1.061; p< .01), and have diabetes (OR=2.031, 95% CI for OR, 1.04-3.36; p= 0.038). Vitamin D deficiency was associated with higher rates of mortality (p<0.001) and comorbidities including COPD (p=0.006), diabetes (p=0.026), and hypertension (p =0.016). Conclusions: Among hospitalized COVID-19 patients, pre-infection deficiency of vitamin D was associated with increased disease severity and mortality.

www.medrxiv.org

Pre-infection 25-hydroxyvitamin D3 levels and association with severity of COVID-19 illness

Objective Studies have demonstrated a potential link between low vitamin D levels and both an increased risk of infection with SARS-CoV-2 and poorer clinical outcomes but have not established temporality. This retrospective study examined if, and to what degree, a relationship exists between...
www.medrxiv.org www.medrxiv.org
 
Roopeli sanoi:
Koska riskiryhmät nyt köhässä kuin köhässä on ne vanhimmat niin olisivat sitten laittaneet sinne rajoituksia. Eihän se mukavaa olisi, mutta koskisi käytännössä vain eläkeläisiä, jos nyt leikitään että ollaan tässä "supervaarallisessa" pandemiassa.

Muuten taas toiminnot olisi normaalisti päällä ilman rajoituksia eikä varsinkin pienyrittäjiä tarvitsisi vetää kölin ali puhumattakaan muusta sosiaalisesta elämästä mikä monella tuntuu olevan pahasti holdissa edelleen kiitos päätösten.

Mutta tää vaan jatkuu ja koskee aivan kaikkia. Ei ole kyllä mitään syytä miksi tämä touhu ei jatkuisi syksyllä ja onko jopa kovemmilla kierroksilla..
Click to expand...

Jep,ajattele minkälaisen revittelyn normaalista kausiflunssastakin saa.Satoja sairastuneita ja kymmeniätuhansia "altistuneita" .....
 
Alakoukku sanoi:
En ole eri mieltä. Tiedän liian vähän oikeita faktoja ollakseni eri mieltä. Mutta tiedän jo muutamia ketkä ovat saaneet huomattavasti pahempia oireita kuin normi kausi-influenssassa. Eräs hiukan päälle 30v kaverini oli pari viikkoa sairaalassa. Toinen samaa ikäluokkaa sanoi luulleen kuolevansa yöllä, kun sai happea niin vähän ja olo oli niin huono. Ensimmäinen on painija ja toinen aktiivinen vapaaottelija. Sitten on kolmas, jolla itse tauti kesti pari viikkoa suht kevyenä, mutta "parantumisen" jälkeen meni useita viikkoja, ettei voinut futista pelata täysillä kun hengästyi nopeasti. Suurin osa tuntemistani koronapositiivisista silti ovat sairastaneet taudin suht. lievänä. Sen takia en yleisellä tasolla pidä tautia kovin vaarallisena.

En ole silti koskaan ennen kuullut kenenkään terveen nuoren tutun joutuneen sairaalahoitoon tai "luulleen kuolevansa" flunssan takia. Ehkä tämän viruksen arvaamattomuus ja epäloogisuus aiheuttaa pientä huolta siitä, ettei osuisi omalle kohdalle.
Click to expand...
Kaverilla oli flunssan jälkitautina keränny nestettä keuhkoihin hitaasti ja aiheuttanut lisäksi rakkulointia, ensin luulivat et keuhkösyöpähän se siellä, loppulta kuitenkin selvisi antibiootti ja kortisooni kombolla. Tosi friikki tapaus. Henk.koht olen flunssasta saanut sydänlihastulehduksen ja luulin kyl kuolevani. Sukulaisella myyräkuume, meni 6kk ennenkuin toipui. Ei päässy nämäkään uutisiin. Yksilöitä ollaan ja silleen. Kaikki edellä mainituista tapahtuma hetkellä alle 40v ja perusterveitä.

Viruksia on ollu ja aina tulee olemaan. Toki korona on mutaationopeuden ja tästä seuranneen leviämiskyvyn osalta poikkeus, mutta ei siltikään saamansa huomion arvoinen.
 
Kuulimpa kanssa jännän IRL tarinan missä koronarokotuksesta oli jopa hyötyä!
Eräs nainen sai rokotteen jälkeen ilmeisen pahojakin oireita ja meni sairaalaan sitten. Tutkimuksissa löytyi sitten uusiutunut r.syöpä kun vetivät ultralla tai jollain keuhkojen alueita. Yllätys se oli kuitenkin eli toivottavasti löytyikin ajoissa tuo uusiutuminen hoitoa ajatellen.

Eli rokotteesta oli nyt selvästi hyötyä.
 
Reivi sanoi:
Kaverilla oli flunssan jälkitautina keränny nestettä keuhkoihin hitaasti ja aiheuttanut lisäksi rakkulointia, ensin luulivat et keuhkösyöpähän se siellä, loppulta kuitenkin selvisi antibiootti ja kortisooni kombolla. Tosi friikki tapaus. Henk.koht olen flunssasta saanut sydänlihastulehduksen ja luulin kyl kuolevani. Sukulaisella myyräkuume, meni 6kk ennenkuin toipui. Ei päässy nämäkään uutisiin. Yksilöitä ollaan ja silleen. Kaikki edellä mainituista tapahtuma hetkellä alle 40v ja perusterveitä.

Viruksia on ollu ja aina tulee olemaan. Toki korona on mutaationopeuden ja tästä seuranneen leviämiskyvyn osalta poikkeus, mutta ei siltikään saamansa huomion arvoinen.
Click to expand...

Ja nyt jokainen vaikea flunssa revitellään etusivulla.
 
Arvostetut koronalääkärit toivovat malttia syksyn koronarajoituksiin.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek haluaa herättää suomalaiset pohtimaan koronariskien ja rajoitusten suhdetta.
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin ja Husin lääkintäpäällikkö Eero Hirvensalon mielestä Suomessa pitää alkaa keskustella siitä, miten koronan kanssa voidaan jatkossa elää ilman että rajoitetaan yhteiskunnan toimintaa ja ihmisten elämää.
Nohynekin mukaan koronavirus kiertää todennäköisesti vielä vuosia maapalloa, eikä sen leviämistä voida täysin estää.
– Korona tulee todennäköisesti jäämään keskuuteemme, joten meidän pitää oppia tulemaan sen kanssa toimeen, Nohynek sanoo.

Suomessa puolet rokotettu​

Tällä hetkellä koko maailman väestöstä noin 10 prosenttia on saanut ensimmäisen rokoteannoksen.
Suomessa ensimmäisen rokoteannoksen on saanut noin puolet väestöstä (47,3 prosenttia). Toisen rokoteannoksen on saanut 11 prosenttia väestöstä.
Riskiryhmien osalta Suomessa yli 80-vuotiaista yli 70 prosenttia on jo saanut toisen rokoteannoksen. Muista lääketieteellisistä riskiryhmistä noin 30–50 prosenttia on saanut toisen rokoteannoksen.
– Sitten kun riskiryhmät ovat saaneet toisen rokotteen, ollaan tilanteessa, jossa pitäisi pohtia, kuinka paljon voimme yhteiskuntaa avata, kuten muut maat ovat jo alkaneet tehdä, THL:n Nohynek sanoo.

Ilmaantuvuus laskussa​

Lääkintäpäällikkö Eero Hirvensalo on ollut vastuussa koko koronakriisin ajan Husin operatiivisesta koronavalmiusjohtamisesta. Hänen mukaansa Suomessa on potilasnäkökulmasta katsottuna tällä hetkellä hyvä tilanne.
– Rokotettu vanhusväestö ei täytä sairaaloita ja riskiryhmät on pääosin rokotettu, Hirvensalo sanoo.
Lääkintäpäällikön mukaan koronatilanteeseen tuo helpotusta myös viime kesältä tuttu tartuntojen kausivaihtelu. Tällä hetkellä koronan ilmaantuvuusluku on Suomessa laskussa, ja se on lähes koko maassa alle 40.
Husin lääkintäpäällikkö Eero Hirvensalo toimii myös Helsinki-Vantaan koronaturvallisuusryhmän vetäjänä.

Virusmuunnokset vaikuttavat​

Vaikka Suomessa ja muissa vauraissa maissa koronarokotukset ovat vähentäneet kuolemia ja sairaalahoitoja, silti muualla maailmassa uusia infektioita todetaan enemmän kuin koskaan.
Aiempaa helpommin tarttuvat virusmuunnokset tarkoittavat myös sitä, että tarvittavaa rokotuskattavuutta pitää nostaa.
– Yksi rokoteannos ei riitä vielä pysäyttämään tartuntaketjuja, mutta toisen rokotteen jälkeen molemmissa (britti/alfa ja Intia/delta) varianteissa ollaan 88 prosentin tehossa molempien varianttien suhteen, Nohynek sanoo.
Vaikka viruksen leviämisen estäminen kokonaan ei näytä mahdolliselta, silti lisääntyvät rokotukset ja tehosteannokset helpottavat koronaviruksen kanssa elämistä. Sen vuoksi suomalaisten pitäisi Nohynekin mukaan alkaa miettiä, mikä on se riskiraja, joka koronan osalta on syytä hyväksyä.
– Jos meidän kansallinen rokotusstrategiamme pyrkii siihen, että kuolemia ja vakavia tauteja estetään, onko silloin realismia, että pyrimme estämään myös kaikki tartunnat? Nohynek kysyy.

Tulisiko koronaan suhtautua kuin influenssaan?​

Sekä Hirvensalon että Nohynekin mukaan korona pitäisi nähdä osana tulevaisuuden tautikuvaa, ja syksyn tullen suomalaisten pitäisi sopeutua tilanteeseen, jossa koronaviruksen kanssa eletään samalla tavoin kuin aiempien pandemioiden aiheuttajien kanssa.
– Kun rokotekattavuus nousee, koronaan pitää suhtautua kuten influenssaan, eli vakavasti, mutta vaarantamatta muita yhteiskunnan toimintoja, Hirvensalo toteaa.
Koronaan on Suomessa kuollut reilun vuoden aikana yhteensä 959 henkilöä, kun influenssaan kuolee vuosittain keskimäärin 500–1500 henkilöä.
– Koronasta on tehty hyvin erilainen virus riskin siedossa kuin influenssasta, vaikka tietysti on totta, että kuolleisuus koronaan on korkeampi kuin influenssassa, Nohynek sanoo.

Suomalaisista noin puolet on jo saanut ensimmäisen koronarokotuksen.

Rajoitukset punnittava​

Molemmat lääkärit ovat sitä mieltä, että syksyn tullen suomalaisen yhteiskunnan pitäisi pysyä pääosin auki.
– Kun rokotekattavuus nousee niin paljon, että periaatteessa kaikki on rokotettu, ja jos sen jälkeen ei yhteiskuntaa uskalleta avata, silloin sitä ei uskalleta avata milloinkaan, Hirvensalo toteaa.
– Ymmärrän että koronasta on tullut peikko, mutta kun rokoteohjelmat edistyvät näin hyvin kuin nyt, meidän pitää kysyä, miten voimme elää koronan kanssa ja hyväksyä riskit, Nohynek sanoo.
THL:n ylilääkäri kertoo riskien osalta esimerkin liikenteestä:
– Me hyväksymme autoliikenteen osalta sen, että vaikka käytämme turvavöitä, silti autoillessa sattuu kolareita - jopa kuolonkolareita.
– Elämä on erilaisia riskejä, ja kysymys on siitä, minkälaisia riskejä olemme valmiita ottamaan, Nohynek sanoo.
– Jos joku jättää itsensä rokottamatta ja sairastuu, ei yhteiskunnan pitäisi ottaa siitä omantunnontuskaa, jos se on ollut hänen oma valintansa, Hirvensalo jatkaa.
Molemmat lääkärit toivovat, että jokainen suomalainen, jolla ei ole lääketieteellistä estettä, kävisi ottamassa koronarokotteen.
– Voidaan ajatella, että koronarokotus kuuluu suomalaisten perusterveyteen, Nohynek sanoo.

Maskeista uusi käytäntö?​

THL:n ylilääkärin mukaan koronariskien vertailussa ja pohdinnassa pitää huomioida myös se, millainen koronavuoden tautitaakka on kokonaisuudessaan ollut. Jo nyt tiedetään, että koronavuosi on lisännyt mielenterveysongelmia, pidentänyt hoitojonoja, viivästyttänyt syöpädiagnoosien tekemistä ja lisännyt koulupudokkaiden määrää.
– Tällä kriisillä on monta puolta, jotka pitää huomioida, kun mahdollisista tulevista rajoituksista päätettään, Nohynek sanoo.
THL:n ylilääkärin mukaan ihmisillä itsellään pitäisi myös olla oikeus päättää siitä, millaisia riskejä he ottavat.
Vaikka syksyn tullen jouduttaisiin turvautumaan vielä joihinkin paikallisiin rajoitustoimiin, Nohynek toivoo, että esimerkiksi lasten ja nuorten koulukäyntiä ei enää järjestettäisi etänä.
– Toivon, ettei silloin säästettäisi vääristä kohdista, vaan osattaisiin asettaa koronavirus sille kuuluvaan paikkaan, Nohynek sanoo.
THL:n ylilääkäri toivoo myös, että ihmiset muistaisivat jatkossa koronavuoden hyvät käytännöt.
– Voi olla, että maskien käytöstä flunssakautena tulee meille uusi normaali, koska niistä näyttää olevan hyötyä väentungoksessa. Eli otetaan hyvät asiat käyttöön, mutta niiden ekstreemien rajoitusten suhteen ollaan kriittisiä, Nohynek sanoo.

Suomessa annettavat koronarokotukset antavat kahden rokotuksen jälkeen 88 prosentin suojan myös Intian ja brittivariantin osalta.

Kesän rajoitukset​

Kuluvan kesän rajoitusten ja niiden purun osalta Husin lääkintäpäällikkö Eero Hirvensalo korostaa, että pitäisi katsoa tarkkaan, mitä kevään rajoitusten purkamisesta on seurannut.
– Onko esimerkiksi kuntosalien avaamisesta, tai koulujen etätyöskentelyn lopettamisesta seurannut jotain negatiivista? Tällaista analyysiä ei ole näkynyt.
– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kulttuuriala, joka perinteisesti on aika organisoidusti järjestetty, ei muodosta enää tässä vaiheessa koronapandemiaa erityistä tartuntariskiä. Tällainen toiminta pitäisi olla herkemmin avattavissa, Hirvensalo sanoo.
Nohynekin mukaan etenkin kaksi rokoteannosta saaneet henkilöt voivat elää jo tänä kesänä vapaammin.
– Mutta jos sinulla on vain yksi rokotus ja menet julkisiin kulkuneuvoihin, etkä tiedä keitä siellä on, kyllä silloin on järkevää edelleen käyttää maskia ja pitää etäisyyttä, Nohynek päättää.
 
mikasa90 sanoi:
Arvostetut koronalääkärit toivovat malttia syksyn koronarajoituksiin.

THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek haluaa herättää suomalaiset pohtimaan koronariskien ja rajoitusten suhdetta.
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynekin ja Husin lääkintäpäällikkö Eero Hirvensalon mielestä Suomessa pitää alkaa keskustella siitä, miten koronan kanssa voidaan jatkossa elää ilman että rajoitetaan yhteiskunnan toimintaa ja ihmisten elämää.
Nohynekin mukaan koronavirus kiertää todennäköisesti vielä vuosia maapalloa, eikä sen leviämistä voida täysin estää.
– Korona tulee todennäköisesti jäämään keskuuteemme, joten meidän pitää oppia tulemaan sen kanssa toimeen, Nohynek sanoo.

Suomessa puolet rokotettu​

Tällä hetkellä koko maailman väestöstä noin 10 prosenttia on saanut ensimmäisen rokoteannoksen.
Suomessa ensimmäisen rokoteannoksen on saanut noin puolet väestöstä (47,3 prosenttia). Toisen rokoteannoksen on saanut 11 prosenttia väestöstä.
Riskiryhmien osalta Suomessa yli 80-vuotiaista yli 70 prosenttia on jo saanut toisen rokoteannoksen. Muista lääketieteellisistä riskiryhmistä noin 30–50 prosenttia on saanut toisen rokoteannoksen.
– Sitten kun riskiryhmät ovat saaneet toisen rokotteen, ollaan tilanteessa, jossa pitäisi pohtia, kuinka paljon voimme yhteiskuntaa avata, kuten muut maat ovat jo alkaneet tehdä, THL:n Nohynek sanoo.

Ilmaantuvuus laskussa​

Lääkintäpäällikkö Eero Hirvensalo on ollut vastuussa koko koronakriisin ajan Husin operatiivisesta koronavalmiusjohtamisesta. Hänen mukaansa Suomessa on potilasnäkökulmasta katsottuna tällä hetkellä hyvä tilanne.
– Rokotettu vanhusväestö ei täytä sairaaloita ja riskiryhmät on pääosin rokotettu, Hirvensalo sanoo.
Lääkintäpäällikön mukaan koronatilanteeseen tuo helpotusta myös viime kesältä tuttu tartuntojen kausivaihtelu. Tällä hetkellä koronan ilmaantuvuusluku on Suomessa laskussa, ja se on lähes koko maassa alle 40.
Husin lääkintäpäällikkö Eero Hirvensalo toimii myös Helsinki-Vantaan koronaturvallisuusryhmän vetäjänä.

Virusmuunnokset vaikuttavat​

Vaikka Suomessa ja muissa vauraissa maissa koronarokotukset ovat vähentäneet kuolemia ja sairaalahoitoja, silti muualla maailmassa uusia infektioita todetaan enemmän kuin koskaan.
Aiempaa helpommin tarttuvat virusmuunnokset tarkoittavat myös sitä, että tarvittavaa rokotuskattavuutta pitää nostaa.
– Yksi rokoteannos ei riitä vielä pysäyttämään tartuntaketjuja, mutta toisen rokotteen jälkeen molemmissa (britti/alfa ja Intia/delta) varianteissa ollaan 88 prosentin tehossa molempien varianttien suhteen, Nohynek sanoo.
Vaikka viruksen leviämisen estäminen kokonaan ei näytä mahdolliselta, silti lisääntyvät rokotukset ja tehosteannokset helpottavat koronaviruksen kanssa elämistä. Sen vuoksi suomalaisten pitäisi Nohynekin mukaan alkaa miettiä, mikä on se riskiraja, joka koronan osalta on syytä hyväksyä.
– Jos meidän kansallinen rokotusstrategiamme pyrkii siihen, että kuolemia ja vakavia tauteja estetään, onko silloin realismia, että pyrimme estämään myös kaikki tartunnat? Nohynek kysyy.

Tulisiko koronaan suhtautua kuin influenssaan?​

Sekä Hirvensalon että Nohynekin mukaan korona pitäisi nähdä osana tulevaisuuden tautikuvaa, ja syksyn tullen suomalaisten pitäisi sopeutua tilanteeseen, jossa koronaviruksen kanssa eletään samalla tavoin kuin aiempien pandemioiden aiheuttajien kanssa.
– Kun rokotekattavuus nousee, koronaan pitää suhtautua kuten influenssaan, eli vakavasti, mutta vaarantamatta muita yhteiskunnan toimintoja, Hirvensalo toteaa.
Koronaan on Suomessa kuollut reilun vuoden aikana yhteensä 959 henkilöä, kun influenssaan kuolee vuosittain keskimäärin 500–1500 henkilöä.
– Koronasta on tehty hyvin erilainen virus riskin siedossa kuin influenssasta, vaikka tietysti on totta, että kuolleisuus koronaan on korkeampi kuin influenssassa, Nohynek sanoo.

Suomalaisista noin puolet on jo saanut ensimmäisen koronarokotuksen.

Rajoitukset punnittava​

Molemmat lääkärit ovat sitä mieltä, että syksyn tullen suomalaisen yhteiskunnan pitäisi pysyä pääosin auki.
– Kun rokotekattavuus nousee niin paljon, että periaatteessa kaikki on rokotettu, ja jos sen jälkeen ei yhteiskuntaa uskalleta avata, silloin sitä ei uskalleta avata milloinkaan, Hirvensalo toteaa.
– Ymmärrän että koronasta on tullut peikko, mutta kun rokoteohjelmat edistyvät näin hyvin kuin nyt, meidän pitää kysyä, miten voimme elää koronan kanssa ja hyväksyä riskit, Nohynek sanoo.
THL:n ylilääkäri kertoo riskien osalta esimerkin liikenteestä:
– Me hyväksymme autoliikenteen osalta sen, että vaikka käytämme turvavöitä, silti autoillessa sattuu kolareita - jopa kuolonkolareita.
– Elämä on erilaisia riskejä, ja kysymys on siitä, minkälaisia riskejä olemme valmiita ottamaan, Nohynek sanoo.
– Jos joku jättää itsensä rokottamatta ja sairastuu, ei yhteiskunnan pitäisi ottaa siitä omantunnontuskaa, jos se on ollut hänen oma valintansa, Hirvensalo jatkaa.
Molemmat lääkärit toivovat, että jokainen suomalainen, jolla ei ole lääketieteellistä estettä, kävisi ottamassa koronarokotteen.
– Voidaan ajatella, että koronarokotus kuuluu suomalaisten perusterveyteen, Nohynek sanoo.

Maskeista uusi käytäntö?​

THL:n ylilääkärin mukaan koronariskien vertailussa ja pohdinnassa pitää huomioida myös se, millainen koronavuoden tautitaakka on kokonaisuudessaan ollut. Jo nyt tiedetään, että koronavuosi on lisännyt mielenterveysongelmia, pidentänyt hoitojonoja, viivästyttänyt syöpädiagnoosien tekemistä ja lisännyt koulupudokkaiden määrää.
– Tällä kriisillä on monta puolta, jotka pitää huomioida, kun mahdollisista tulevista rajoituksista päätettään, Nohynek sanoo.
THL:n ylilääkärin mukaan ihmisillä itsellään pitäisi myös olla oikeus päättää siitä, millaisia riskejä he ottavat.
Vaikka syksyn tullen jouduttaisiin turvautumaan vielä joihinkin paikallisiin rajoitustoimiin, Nohynek toivoo, että esimerkiksi lasten ja nuorten koulukäyntiä ei enää järjestettäisi etänä.
– Toivon, ettei silloin säästettäisi vääristä kohdista, vaan osattaisiin asettaa koronavirus sille kuuluvaan paikkaan, Nohynek sanoo.
THL:n ylilääkäri toivoo myös, että ihmiset muistaisivat jatkossa koronavuoden hyvät käytännöt.
– Voi olla, että maskien käytöstä flunssakautena tulee meille uusi normaali, koska niistä näyttää olevan hyötyä väentungoksessa. Eli otetaan hyvät asiat käyttöön, mutta niiden ekstreemien rajoitusten suhteen ollaan kriittisiä, Nohynek sanoo.

Suomessa annettavat koronarokotukset antavat kahden rokotuksen jälkeen 88 prosentin suojan myös Intian ja brittivariantin osalta.

Kesän rajoitukset​

Kuluvan kesän rajoitusten ja niiden purun osalta Husin lääkintäpäällikkö Eero Hirvensalo korostaa, että pitäisi katsoa tarkkaan, mitä kevään rajoitusten purkamisesta on seurannut.
– Onko esimerkiksi kuntosalien avaamisesta, tai koulujen etätyöskentelyn lopettamisesta seurannut jotain negatiivista? Tällaista analyysiä ei ole näkynyt.
– Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että kulttuuriala, joka perinteisesti on aika organisoidusti järjestetty, ei muodosta enää tässä vaiheessa koronapandemiaa erityistä tartuntariskiä. Tällainen toiminta pitäisi olla herkemmin avattavissa, Hirvensalo sanoo.
Nohynekin mukaan etenkin kaksi rokoteannosta saaneet henkilöt voivat elää jo tänä kesänä vapaammin.
– Mutta jos sinulla on vain yksi rokotus ja menet julkisiin kulkuneuvoihin, etkä tiedä keitä siellä on, kyllä silloin on järkevää edelleen käyttää maskia ja pitää etäisyyttä, Nohynek päättää.
Click to expand...
Tätä nohynekin, ehkä yllättävääkin, järjellistä pohdintaa kommentoin tuoreekseltaan viikko sitten. Ainut sammakko pääsee suusta, kun sanoo että maskit otetaan varmaan pysyväksi toimeksi lenssuja vastaan kun ne toimivat niin hyvin. Millähän helv perusteella ne toimivat hyvin?
 
Koronavirustartunnan vakavuus ja oirekuva vaihtelee ja on hyvin yksilöllistä. Monia arveluttaa se, missä vaiheessa sairastumisen jälkeen voi taas tavata muita ihmisiä ja palata esimerkiksi takaisin työpaikalle.

THL:n johtaja Mika Salmisen mukaan tartuttavuutta on tutkittu runsaasti. Salminen selventää, että tartuttavuus rajautuu kuitenkin vain lyhyelle aikavälille.

– Kyllä se niin on, että se tartuttava aika on loppujen lopuksi lyhyt, siinä viiden päivän luokkaa. Vähän ennen kuin oireet ilmestyvät ja sitten muutama päivä sen jälkeen.

Vaikka oireet jatkuisivat sairastuneella pidempäänkin, Salmisen mukaan tartuttavuus laskee kuitenkin äkkiä.

THL ohjeistaa tällä hetkellä, että kotona on oltava tartunnan jälkeen, kunnes takana on kaksi oireetonta vuorokautta ja oireiden alusta on kulunut vähintään kymmenen vuorokautta.
 
Marinaadi sanoi:
Ihmettelen, että nohynekki on kääntämässä linjaansa. Tähän asti lähinnä globalistien käsikassara.
Click to expand...
Samaa mäkin ihmettelin. Täysin kääntyi kelkka. Tietenkin nyt toivon vaan et noista räteistä _ei_ tule mitään normaalia mutta kun tuota menoa ulkona katsoo niin...
 
miksa666 sanoi:
Samaa mäkin ihmettelin. Täysin kääntyi kelkka. Tietenkin nyt toivon vaan et noista räteistä _ei_ tule mitään normaalia mutta kun tuota menoa ulkona katsoo niin...
Click to expand...
Kääntyi minkä asian suhteen? Tähän saakka hän on lähinnä puhunut rokotteiden puolesta, mutta ei nähdäkseni ole ottanut vahvasti kantaa esim. rajoitteiden kestoon tai laajuuteen.
 
Back
Ylös Bottom