joskus vituttaa niin ettei meinaa happi kulukia eikä veri kiertää---
parisuhteen iloja.
kun pyytää jeesiä ja apua ja toinen on että totta kai... käväiset kaupassa, viivyt vartin,
sen jälkeen tyyppi kulkee seinän vierii pari tuntii.... selitys ennätyshämärä: en halunnut olla vaivaksi niin päätin että oon tieltä pois...
nii, että huvikseen pyysin avuksi etukätee ja huhuilin perään ku ihmettelin missä ja miksi tyyppi idlaa.
mit vit ny taas saatana. Ois sanonu, iski laiska katarri, ei huvittanu, jne... se on ihan ookoo. ei siin mitään.
mutta jotain hatson stetson metodin huttua. anna mun kaikki kestää, ja antaahan se.
mut toisaalta, on se vaan sulone ja ihana. joskus ei vaa toi logiikka ihan mee yksiin.