Yritys päästä taas kuntoon

[Jonpu]

Onko kenelläkään muulla ollut tämmöstä että joskus on ollut kovassa kunnossa(ainakin omasta mielestä) ja siitä on jo perhanasti aikaa ja ollaan oltu jo pidempään tekemättä käytännössä mitään ja kuitenkin takaraivossa kolkuttelee kokoajan se vanha "minäkuva" ja siihen käytännössä nojautuu melkein koko olemus itsestään? Itellä nyt 6vuotta viimeisestä salikäynnistä ja elämä on kääntynyt hyvin kauaksi siitä kun jaksoi katella kaloreita ja treenas joka päivä ja rasvat oli todella alhaalla - samalla kun veteli taas uuden leuanvetoennätyksen(joka oli 28puhdasta leukaa vastaotteella ja 24 myötäotteella aikanaan) ja nykyään ehkä saan 12-14 leukaa ja painoa tullut lisää yli 20kiloa - pelkkää läskiä.

Olin siis absolutisti vielä joskus 10vuotta sitten ja pikkuhiljaa alkoi bilettäminen ja jokaviikonloppuinen baarikännäily kiinnostaa enemmän kuin se kuntoilu - ja siitä kun teleporttaa nykyhetkeen niin tässä sitä ollaan paskamahan kanssa ja täys alkoholisti ja nikotinisti ja irti pääseminen on ihan helvetin hankalaa. Suoriudun kyllä normiaskareista esim. töistä jne täysin mutta joka viikonloppu se on "pakko" kiskoa kaljaa ym. kaksinkäsin tai muuten tuntuu että jotain puuttuu.

Kuitenkin kokoajan se fiilis ettei tässä ole mitään järkeä nykyisellä menolla ja ainoa kynnys on se v*tullinen masennus kun koittaa reenata ja ei pääse lähellekkään sitä mitä joskus oli - ei ole todellakaan terve näkökulma liikuntaan, tulishan ne varmaan takasin kun vaan jaksais puurtaa mutta jotenkin tässä ei ole päässyt vielä pääkopan kanssa yhteisymmärrykseen.

Jos jollain on jotain samankaltasia kokemuksia tai vinkkejä samanlaiseen tilanteeseen niin voi kertoa.

Tilannehan olis ihan eri jos painaisin nykyään 140kg mutta elopainoa on sen 87kg ja pituutta 175 mutta onhan tässäkin jo tekemistä.

 

[epäpätevä]

Mitä jos treenaisi jotain ihan uutta lajia? Ei tulisi sitä historiataakkaa. Mahdollinen lajia tukeva punttikin olisi sitten aika eri tavoittelilla kuin aikaisemmat rautapainojumpat.

 

[cbodybuilder]

Onko kenelläkään muulla ollut tämmöstä että joskus on ollut kovassa kunnossa(ainakin omasta mielestä) ja siitä on jo perhanasti aikaa ja ollaan oltu jo pidempään tekemättä käytännössä mitään ja kuitenkin takaraivossa kolkuttelee kokoajan se vanha "minäkuva" ja siihen käytännössä nojautuu melkein koko olemus itsestään? Itellä nyt 6vuotta viimeisestä salikäynnistä ja elämä on kääntynyt hyvin kauaksi siitä kun jaksoi katella kaloreita ja treenas joka päivä ja rasvat oli todella alhaalla - samalla kun veteli taas uuden leuanvetoennätyksen(joka oli 28puhdasta leukaa vastaotteella ja 24 myötäotteella aikanaan) ja nykyään ehkä saan 12-14 leukaa ja painoa tullut lisää yli 20kiloa - pelkkää läskiä.

Olin siis absolutisti vielä joskus 10vuotta sitten ja pikkuhiljaa alkoi bilettäminen ja jokaviikonloppuinen baarikännäily kiinnostaa enemmän kuin se kuntoilu - ja siitä kun teleporttaa nykyhetkeen niin tässä sitä ollaan paskamahan kanssa ja täys alkoholisti ja nikotinisti ja irti pääseminen on ihan helvetin hankalaa. Suoriudun kyllä normiaskareista esim. töistä jne täysin mutta joka viikonloppu se on "pakko" kiskoa kaljaa ym. kaksinkäsin tai muuten tuntuu että jotain puuttuu.

Kuitenkin kokoajan se fiilis ettei tässä ole mitään järkeä nykyisellä menolla ja ainoa kynnys on se v*tullinen masennus kun koittaa reenata ja ei pääse lähellekkään sitä mitä joskus oli - ei ole todellakaan terve näkökulma liikuntaan, tulishan ne varmaan takasin kun vaan jaksais puurtaa mutta jotenkin tässä ei ole päässyt vielä pääkopan kanssa yhteisymmärrykseen.

Jos jollain on jotain samankaltasia kokemuksia tai vinkkejä samanlaiseen tilanteeseen niin voi kertoa.

Tilannehan olis ihan eri jos painaisin nykyään 140kg mutta elopainoa on sen 87kg ja pituutta 175 mutta onhan tässäkin jo tekemistä.

Ota itseäsi niskasta kiinni ja lopeta tuo säälissä rypeminen.

 

[Mies847]

Ota itseäsi niskasta kiinni ja lopeta tuo säälissä rypeminen.

Ja tällä ohjeella on onnistunut montako ihmistä laihduttamaan? Kyllä siitä liikunnasta pitää jotain iloakin saada, jolloin ne tulokset ovat yhtä kuin elämäntapa ja sitä kautta pysyviä.

 

[aikamies]

Jos saat nykyään 12 - 14 leukaa vaikka ylimääräistä läskiä on yli 20 kg, niin voimatasosi ovat siitä päätellen edelleen todella hyvällä mallilla. Muutama kuukausi vähän fiksummalla elämäntyylillä ja asenteella, niin olet jo paremmassa kunnossa kuin nyt uskoisitkaan. Kuusi vuotta edellisestä salikäynnistä ei ole yhtään mitään.

 

[Jonpu]

Mitä jos treenaisi jotain ihan uutta lajia? Ei tulisi sitä historiataakkaa. Mahdollinen lajia tukeva punttikin olisi sitten aika eri tavoittelilla kuin aikaisemmat rautapainojumpat.

Kuulostaa hyvältä idealta jos vaan en olis täys introvertti, esim kädenvääntö kiinnostais kovasti mutta en tule uusien ihmisten kanssa toimeen lähtökohtasesti muutakuin humalassa - kuulostaa surulliselta tiedän.

Ota itseäsi niskasta kiinni ja lopeta tuo säälissä rypeminen.

Tuo on hyvä neuvo, vaikkakin toimii harvoin

Jos saat nykyään 12 - 14 leukaa vaikka ylimääräistä läskiä on yli 20 kg, niin voimatasosi ovat siitä päätellen edelleen todella hyvällä mallilla. Muutama kuukausi vähän fiksummalla elämäntyylillä ja asenteella, niin olet jo paremmassa kunnossa kuin nyt uskoisitkaan. Kuusi vuotta edellisestä salikäynnistä ei ole yhtään mitään.

Kyllähän sitä voimaa löytyy edelleen ja työkin on todella fyysistä - ainoa kynnyskivi on tuo alkoholi mikä lopulta pilaa koko touhun, tai ainakin niin luulen. Toisaalta väärä foorumi kysellä tämmöstä pitäis varmaan mennä johonkin AA -tapaamiseen joka tuntuu kyllä ihan vihoviimeseltä asialta minkä haluan tehdä.

Tietty jos sitä lähtis lähestyyn asiaa pikkuhiljaa eikä miettis ollenkaan sitä putooko paino senkun vaan reenais päivittäin ja syö fiksusti ilman alkoholia - on vaan tämmönen "kaikki heti nyt" -asenne aina tulilla vaikkei pitäis kun ei ne aikasemmatkaan tulokset ole hetkessä syntyny. Ei siinä, kunhan kirjottelin tänne pitkästä aikaa siinä toivossa että jotain eri näkökulmaa sais asiaan, kiitos tähän astisista vastauksita.

 

[cbodybuilder]

Ja tällä ohjeella on onnistunut montako ihmistä laihduttamaan? Kyllä siitä liikunnasta pitää jotain iloakin saada, jolloin ne tulokset ovat yhtä kuin elämäntapa ja sitä kautta pysyviä.

Nykyään tuntuu, että kaikki pitäisi aina olla niin hauskaa koko ajan. Yhtään ei olla kuitenkaan valmiita tekemään töitä minkään asian eteen vaan mielummin vedetään perseet joka viikonloppu neljän seinän sisällä. Vuosi ahkeraa salilla käyntiä ja tarkkaa syömistä niin Jonpu olisi vanhoissa tuloksissa.

 

[Windrammer]

Meneekö kaljaa keskellä viikkoakin? Itse lähtisin muuttamaan elämäntapoja pikkuhiljaa, siistit vähän ruokavaliota, käy salilla vaikka aluksi edes pari kertaa viikkoon. Ja jos kaljaa tekee mieli, niin otat kaljan. Ota tavoitteeksi alkuun vaikka että joka perjantaiaamu vaaka näyttää edes vähän pienempää lukemaa kuin edellisellä viikolla, olkoon se sitten vaikka pari sataa grammaa. Kyllä se kipinä syttyy sieltä pikkuhiljaa kun huomaa että muutoksia tulee ja paino tippuu.

Toiset pistää kertaheitolla kaikki uusiksi, mutta usein se tyyli ei kanna kovinkaan pitkälle. Ensin pitää löytää se ilo niistä uusista asioista jotta voi jättää vanhat ilot pois.

 

[Homo habilis]

Olet ainakin askeleen lähempänä, koska pohdit ja punnitset elämäsi valintoja, mielestäni se on jo edistys. Alkoholin liiallisesta kulutuksesta ei ainakaan hyötyä ole, jos mietitään terveyttä psyykkisesti ja fyysisestikin. Jatkuva viikonloppu kännäys alkaa jossain vaiheessa aivan varmasti näkymään, unen laadussa ja sitä kautta palautumisessa, stressitasoissa yms ja kun mennään vuosissa eteenpäin alkaa ikääntyminenkin näkyä ja elimistökin rappeutuu nopeammin.

Ihmisen mieli on haastava ja vaikea, elämänvalinnat eivät ole helppoja toteuttaa, vaikka perus idealtaan ne ovatkin lopulta yksinkertaisia. Tottakai lopulliset päätökset ja teot lopulta syntyy meidän kaikkien korvien välissä, ei tarkoita että ilman apua olisi pärjättävä, mikä on syy mikä sai absolutistin lopettamaan treenamisen ja lähteä bilettämään, voisiko ongelman avaaminen lähteä sieltä alusta liikkeelle?

Minusta on hienoa että pohdit asiaa ja mietit elämääsi, toivottavasti edes jonkin verran motivoi eikä ihan sanahelinältä kuullosta.

Hyvää kevättä.

 

[Mies847]

Nykyään tuntuu, että kaikki pitäisi aina olla niin hauskaa koko ajan. Yhtään ei olla kuitenkaan valmiita tekemään töitä minkään asian eteen vaan mielummin vedetään perseet joka viikonloppu neljän seinän sisällä. Vuosi ahkeraa salilla käyntiä ja tarkkaa syömistä niin Jonpu olisi vanhoissa tuloksissa.

Nykyään sitä viinaa juodaan vähemmän kuin ennen nuorison keskuudessa. Lihasmuistin kera ei tuo nyt välttämättä mikään vuoden projekti ole, mutta leikitäänpä ajatuksella. Vuoden kieltäydyt kaikesta ja kannat muovikippoja mukanasi joka paikkaan. Tai, opettele uudelleen perusasiat. Puoli lautasta vihanneksia, neljäsosa hiilarin lähteestä, neljäsosa proteiinin lähteestä. Perusruokavalio ihan sen tavallisen kotiruuan ympärille ja samalla lautasmallilla voi syödä ilman muovirasioita muuallakin. Eikä elämä katkea siihen, jos joskus syö muutakin. Leikitään että menee 2 vuotta ja aloittaja on tyytyväinen kuntoonsa.

Kumpikohan malli antaa avaimet hallita sitä syömistä myös tulevaisuudessa?

 

[maltsu]

Alkoholista kun oppii pois, niin muut jutut seuraa perässä. Tee suunnitelmat miten vähennät alkoholin kulutusta, selkeesti tarvitset rajoja siihen tuon perusteella mitä kirjoittelet.
Alkoholi on fittimäinen aine, kyllä se voi aiheuttaa kovaakin riippuvuutta ja kaikesta päätellen olet alkanut tajuamaan, että ongelman puolelle alkaa heittämään.
Ei se välttämättä ole helppoa vaan lopettaa, eli ole ylpeä kaikesta minkä jätät juomatta ja korvaa liikunnalla ja puntilla ja käännä negatiivinen kierre positiiviseksi. Tärkeintä olis lopettaa ne kovat kännit kokonaan.
Saat muutenkin kaikkea aikaan paljon enemmän ja mielikin piristyy, ajattelu muutuu positiivisemmaksi jne.
Ei sitä mihinkään tarvii, mutku hölmöilee, että alkaa liikaa kuluttamaan, niin voi ajautua fittimäiseen tilanteeseen sen kanssa.
Etköhän sä tosta ihan normi tahdonvoimalla pääse ja saa treenauksesta ja muusta paremmasta kiinni sitten siinä samassa.

 

[Herra Kettunen]

"...pakko kiskoa kaljaa kaksin käsin tai tuntuu että jotain puuttuu.."

Pakkotoistoja kai nuokin, (ja tasapainoisesti molemmille käsille, hyvähyvä...), mutta ei varmaan parhaasta päästä.

Itsellä oli samankaltaista säätämistä oman päänupin kanssa, joten lähdin selvittämään mikä se on mikä puuttuu,
ja se onnistui minulla parhaiten juttelemalla ammattilaisen kanssa. Ei salilla hiljaa puurtamalla.
Matkalla sitä oppi tykkäämään itsestään mahan kanssa tai ilman, lopettamaan säntäilyn ääripäästä toiseen (mitä sullakin on...)
miettimään paljon vähemmän mitä muut mistäkin miettii ja nyt pitkästä aikaa elämä maistuu, treeni kulkee ja ON mukavaa ja monipuolista.

Minulle siis auttoi se että uskalsin hakea apua ja puhua. Vanhanaikaista akkojen hommaa, mutta sopii myös moternille salimörkölle.
Tsemiä sinne, ja rohkeesti vaan oikeiden ongelmien kimppuun. Ne ei ole siinä vyötäröllä näkyvillä vaan ihan muualla.

edit: tulipas kevyt aloituspostaus tälle foorumille

 

[Force]

Sama tarina tuon osalta että 5-20 vuotiaana olin kovassa kunnossa, harrastin eri lajeja ja salia ja sitten alkoi elämäntavat lipsumaan ja läskiä kertymään. Sali oli ainut harrastus 20 jälkeen ja siitäkin oli pitkiä taukoja ja treenit voimailutyylisiä lyhyitä sarjoja pitkillä palautuksilla. Tosi monia vuosia luulin olevani vielä se atleetti kunnes jossain vaiheessa juuri jonkun +5v jälkeen oli pakko tunnustaa itselleen että +20kg liikaa läskiä, coopperissa varmaan max 2000m ja ainut missä oli vielä entisellään oli alle 5 toiston sarjat kyykkyy, penkkii tai mavee. Valokuvista huomasi totuuden ulkomuodosta parhaiten. Ei vastannut omaa luuloa itsestä. Oli itsetunto aika heikko kun kuva ei vastannut sitä mitä ajatteli/halusi olla. Paska fiilis.

Läskit pitää ensin saada helvettiin. Sillä saadaan kroppa terveeksi, insuliiniherkkyys, hormoonitasot jne. terveeksi. Se on ensisijainen tavoite. Sitten voi alkaa yrittää rakentaa lihasta, voimaa, kuntoa paremmin eväin. Itse jos saisin palata takaisin tuonne niin hyödyntäisin pätkäpaastoa läskin vähennyksessä. Toimii itselläni niin saatanan hyvin että tuntuu lähes huijaamiselta diettaaminen. 20-24h syömättä joka päivä ja kalorit maltillisesti miinuksella. Suosittelen kokeilemaan. Ja kaljat pois vähäksi aikaa kokonaan ja sitten paremmalla asenteella jossain vaiheessa ostat jotain muuta kuin perus vaaleita laagereita ja nautiskelet muutaman hyvän oluen silloin tällöin.

 

[kappalainen]

20-24h syömättä joka päivä

Heh, no varmasti laihtuu.

 

[Force]

Heh, no varmasti laihtuu.

No itse pystyn syödä yhdellä istumallakin energiat plussalle jos valitsee energiatiheitä aineksia. Eli pitää tarkkailla ruuan laatua ja määrää kuitenkin, mutta tuo pätkäpaasto on hyvä työkalu.

 

[Jonpu]

Nykyään tuntuu, että kaikki pitäisi aina olla niin hauskaa koko ajan. Yhtään ei olla kuitenkaan valmiita tekemään töitä minkään asian eteen vaan mielummin vedetään perseet joka viikonloppu neljän seinän sisällä. Vuosi ahkeraa salilla käyntiä ja tarkkaa syömistä niin Jonpu olisi vanhoissa tuloksissa.

Tottahan tuo, normi arki tuntuu perseeltä kun viikonloppusin on niin kivaa heilua humalassa ja sitten ollaanki taas siinä odottelemassa maanantaina viikonloppua mieli maassa. Samalla kuitenkin joskus on pystynyt diilaan ihan perus vitutuksen kanssa olemalla ilman sitä alkoholia ja ei ole edes tullut mieleen vetää nuppia sekasin kun ketuttaa.

Meneekö kaljaa keskellä viikkoakin? Itse lähtisin muuttamaan elämäntapoja pikkuhiljaa, siistit vähän ruokavaliota, käy salilla vaikka aluksi edes pari kertaa viikkoon. Ja jos kaljaa tekee mieli, niin otat kaljan. Ota tavoitteeksi alkuun vaikka että joka perjantaiaamu vaaka näyttää edes vähän pienempää lukemaa kuin edellisellä viikolla, olkoon se sitten vaikka pari sataa grammaa. Kyllä se kipinä syttyy sieltä pikkuhiljaa kun huomaa että muutoksia tulee ja paino tippuu.

Toiset pistää kertaheitolla kaikki uusiksi, mutta usein se tyyli ei kanna kovinkaan pitkälle. Ensin pitää löytää se ilo niistä uusista asioista jotta voi jättää vanhat ilot pois.

Sekin varmaan lisää ahdistusta kun tietää tasan tarkkaan mitä pitäis tehdä että se paino lähtis putoamaan mutta liian iso askel kerralla, tein jo aika suuria muutoksia että nyt ainakin safkapuoli on kunnossa. Koitetaan nyt repiä sitä punttiakin maltillisesti, kerralla kun tekee vaikka maastavetoa salilla "kunnolla" niin sitten on paikat viikon kipeenä ja fyysinen työ ihan yhtä helvettiä :D

Olet ainakin askeleen lähempänä, koska pohdit ja punnitset elämäsi valintoja, mielestäni se on jo edistys. Alkoholin liiallisesta kulutuksesta ei ainakaan hyötyä ole, jos mietitään terveyttä psyykkisesti ja fyysisestikin. Jatkuva viikonloppu kännäys alkaa jossain vaiheessa aivan varmasti näkymään, unen laadussa ja sitä kautta palautumisessa, stressitasoissa yms ja kun mennään vuosissa eteenpäin alkaa ikääntyminenkin näkyä ja elimistökin rappeutuu nopeammin.

Ihmisen mieli on haastava ja vaikea, elämänvalinnat eivät ole helppoja toteuttaa, vaikka perus idealtaan ne ovatkin lopulta yksinkertaisia. Tottakai lopulliset päätökset ja teot lopulta syntyy meidän kaikkien korvien välissä, ei tarkoita että ilman apua olisi pärjättävä, mikä on syy mikä sai absolutistin lopettamaan treenamisen ja lähteä bilettämään, voisiko ongelman avaaminen lähteä sieltä alusta liikkeelle?

Minusta on hienoa että pohdit asiaa ja mietit elämääsi, toivottavasti edes jonkin verran motivoi eikä ihan sanahelinältä kuullosta.

Eiköhän se absolutismi loppunut siihen kun kaveripiiri vaihtui totaalisesti siinä kun intistä pääsi veks ja siitähän sitten viikonloppuna ryypättiin kakspäivää putkeen ja sitten su-to väli dieetattiin viikonloppunesteet 3-4kg pois ja reenattiin - muutama vuosi niin reenaaminen jäi kerta viikkoon ja ei kiinnostanu enää niitä kaloreita pahemmin miettiä. Vuodessa kun tulee 4-5kg läskiä niin se on kuitenkin suht hidas tahti ja ei sitä edes ehdi huomaamaan pahemmin. Ehkä yksi syy on se että on säästytty tappavista krapuloista miltei kokonaan vaikka juomisen määrät ei todellakaan mitään pieniä ole ollut, korkeintaan väsyttää ja ajatus ei kulje.

Hyvää kevättä.

Nykyään sitä viinaa juodaan vähemmän kuin ennen nuorison keskuudessa. Lihasmuistin kera ei tuo nyt välttämättä mikään vuoden projekti ole, mutta leikitäänpä ajatuksella. Vuoden kieltäydyt kaikesta ja kannat muovikippoja mukanasi joka paikkaan. Tai, opettele uudelleen perusasiat. Puoli lautasta vihanneksia, neljäsosa hiilarin lähteestä, neljäsosa proteiinin lähteestä. Perusruokavalio ihan sen tavallisen kotiruuan ympärille ja samalla lautasmallilla voi syödä ilman muovirasioita muuallakin. Eikä elämä katkea siihen, jos joskus syö muutakin. Leikitään että menee 2 vuotta ja aloittaja on tyytyväinen kuntoonsa.

Kumpikohan malli antaa avaimet hallita sitä syömistä myös tulevaisuudessa?

Alkoholista kun oppii pois, niin muut jutut seuraa perässä. Tee suunnitelmat miten vähennät alkoholin kulutusta, selkeesti tarvitset rajoja siihen tuon perusteella mitä kirjoittelet.
Alkoholi on fittimäinen aine, kyllä se voi aiheuttaa kovaakin riippuvuutta ja kaikesta päätellen olet alkanut tajuamaan, että ongelman puolelle alkaa heittämään.
Ei se välttämättä ole helppoa vaan lopettaa, eli ole ylpeä kaikesta minkä jätät juomatta ja korvaa liikunnalla ja puntilla ja käännä negatiivinen kierre positiiviseksi. Tärkeintä olis lopettaa ne kovat kännit kokonaan.
Saat muutenkin kaikkea aikaan paljon enemmän ja mielikin piristyy, ajattelu muutuu positiivisemmaksi jne.
Ei sitä mihinkään tarvii, mutku hölmöilee, että alkaa liikaa kuluttamaan, niin voi ajautua fittimäiseen tilanteeseen sen kanssa.
Etköhän sä tosta ihan normi tahdonvoimalla pääse ja saa treenauksesta ja muusta paremmasta kiinni sitten siinä samassa.

Viisaita sanoja, lähen nyt liikkeelle 2300kalorilla josta kasviksia reippaasti yli puolikiloa - punnitaan viikon päästä ja mietitään uudelleen, en nyt kokonaan jätä kaljakauppaa boikottiin mutta määrät on helppo vähentää nykysestä reippaasti nyt kun sai täältä vähän uusia näkökulmia asiaan. Kiitos näistä. Arvatkaapa montako kertaa on google ollut auki kuumotellen kaikenmaailman maksakirroosia sun muuta ja silti ei tunnu onnistuvan jättää juomatta, pahin varmaan on sanoa kavereille että ei pysty.

Sama tarina tuon osalta että 5-20 vuotiaana olin kovassa kunnossa, harrastin eri lajeja ja salia ja sitten alkoi elämäntavat lipsumaan ja läskiä kertymään. Sali oli ainut harrastus 20 jälkeen ja siitäkin oli pitkiä taukoja ja treenit voimailutyylisiä lyhyitä sarjoja pitkillä palautuksilla. Tosi monia vuosia luulin olevani vielä se atleetti kunnes jossain vaiheessa juuri jonkun +5v jälkeen oli pakko tunnustaa itselleen että +20kg liikaa läskiä, coopperissa varmaan max 2000m ja ainut missä oli vielä entisellään oli alle 5 toiston sarjat kyykkyy, penkkii tai mavee. Valokuvista huomasi totuuden ulkomuodosta parhaiten. Ei vastannut omaa luuloa itsestä. Oli itsetunto aika heikko kun kuva ei vastannut sitä mitä ajatteli/halusi olla. Paska fiilis.

Läskit pitää ensin saada helvettiin. Sillä saadaan kroppa terveeksi, insuliiniherkkyys, hormoonitasot jne. terveeksi. Se on ensisijainen tavoite. Sitten voi alkaa yrittää rakentaa lihasta, voimaa, kuntoa paremmin eväin. Itse jos saisin palata takaisin tuonne niin hyödyntäisin pätkäpaastoa läskin vähennyksessä. Toimii itselläni niin saatanan hyvin että tuntuu lähes huijaamiselta diettaaminen. 20-24h syömättä joka päivä ja kalorit maltillisesti miinuksella. Suosittelen kokeilemaan. Ja kaljat pois vähäksi aikaa kokonaan ja sitten paremmalla asenteella jossain vaiheessa ostat jotain muuta kuin perus vaaleita laagereita ja nautiskelet muutaman hyvän oluen silloin tällöin.

Juu ei ole kivaa kattella yli 5v vanhoja kuvia itestään kun on niin perkeleen hoikka poika kuvissa :D Ei tässä nyt vaatteet päällä näy mitään "normaali" ihmisen silmiin poikkeavaa mutta peilistä kyllä kotona alkaa vattaa oleen. Nuo paastohommat on tutkittu läpi moneen kertaan ja jonkunlainen IF lähti nyt itellä käyntiin, syön tosin 3x päivässä mutta aamupalan jätän väliin kun vihaan syödä aamulla muutenkin väkisin jotain niin tulee siinä jo yli 12h paastoa ennenkun työmaalta lounaalle ehtii.

 

[MansikkaMonni]

Itellä oli sinällään vähä samanlainen tilanne, että viinaa tuli juotua kaksin käsin joka vklp ja krapula kesti tiistaihin/keskiviikkoon asti. Ei mua sinällään se juominen vituttanu ja oli oikein mukavaa touhua mutta darrat aivan kauheita ==> uni ongelmia(On muuten vittumaisia). Kokoaika kävin salilla kuitenki. Lopetin läträämisen ja ilman muita muutoksia paino tippu noin 10kg alle puolessa vuodessa, voimaa rupes tarttuun ihan erilailla ja panettiki niin perkeleesti enemmän. Ilmeisesti sillä alkoholilla on jotain hormoonillisia vaikutuksia jos tiputtelee 1-1.5litraa votkulia vklp.
Sitä pidän kuitenkin paska puheena, että joku olis lihava pelkästään niitten juomien kaloreitten takia.

"Suoriudun kyllä normiaskareista esim. töistä jne täysin mutta joka viikonloppu se on "pakko" kiskoa kaljaa ym. kaksinkäsin tai muuten tuntuu että jotain puuttuu." Tämä fiilis oli ittelläkin vastassa viimmeistään perjantaina kello 8 illalla. Tai sillä erolla, että fiilis oli "Pakko lähteä bilettään". Ei siinä, coca-cola zerot kaupasta ja kavereitten kanssa istuun iltaa kämpille/baariin. Joo kyllähän siinä tekee niin perkeleesti mieli ottaa häppää varsinki ku kaverit tyrkyttää mutta johonki sitä selkärankaaki tarvitaan. Itellä oli aikalailla kaikki viinan kaipuut hävinny ku oli vuoden-puoltoista ollu selvinpäin.

Sitä aina ajatteli, että alkoholistilla tarkotetaan vaan niitä jotka on oikeesti rappiolla tai niitä jotka joi yksin mutta kyllä sen verran vaikeeta oli lyödä stoppi 10vuotta kestäneelle viikonloppu baareilulle, että tais sitä jonkin asteinen riippuvuus olla.

Ja toi sun 87kg@175cm ei todellakaan ole mikään huonoin mahdollinen lähtötilanne varsinki jos saat oikeesti 12-14 leukaa. Sehän on lähes sama tulos ku toi sun aikasempi jos ottaa huomioon noi 20kg läskiä.

 

[murffibussi]

Koita kaljotellessa tai edes kuukleta acetium kapseleista. Ittellä loppu kaljottelu kokonaan kun ei vaan tee enää mieli ja noi kapselit auttoi siihen, että ei tehnyt mieli vetää aina sitä seuraavaa kaljaa enään kun pää pysyi terävempänä. Mulla tosin ei ollut läskiä hirveesti mutta muuten rapistunut 20v reenitauon jälkeen. Sitten vaan pikkuhiljaa lisää salikäyntejä/volyymiä ja ottaa sivuun vaikka kevyitä kävelyhetkiä luonnossa, että pää pysyy kasassa ja saa vähän lisättyä kulutusta.

 

[ketku]

Vaikea sanoa mikä on toisella henkilöllä motivaattori treenaamisen suhteen, skriivaillaan nyt kuitenkin omia mietteitä tänne...Itse olin ennen inttiä aika hyvässä tikissä, siellä sit jalat petti ja molemmista meni akillesjänteen leikkaukseen. Sen jälkeen ollut pari kertaa vuodessa muutaman kuukauden treenijaksoja jotka alkoivat aina hyvin mutta sitten tuli jotain muuta ja ne aina jäivät. Muutama vuosi sitten oli tilanne se että ikää yli 30, painoa 108kg ja olutta meni normaalisti useampana iltana viikossa 2-3 tölkkiä. Työ kuitenkin sen verran rasittavaa että jonkinlainen perus/lihaskunto säilynyt.
Kaveri vinkkas eräänä päivänä että paikallisessa sopimuspalokunnassa on paikka vapaana. Vuoden verran kuljin harjoituksissa mukana ja kun sitten sopparit allekirjoitettiin niin saman tien pudotin painon kevään aikana vajaaseen 90kg tienoille ja oluen kanssa tein silleen et max 1-2 pulloa kuukaudessa jotain peruslitkua laadukkaampaa silloin kun oikeasti joku hyvä syy siihen. Nyt ollut pari vuotta hälyryhmässä, savusukelluskelpparit tuli hankittua viime keväänä ja seuraavana tavoite pintapelastuskurssille. Alkoholi jäi vuodenvaihteessa kokonaan pois kun ei tuntunut olevan enää mitään syytä juoda sitä. Ei siinä sen kummempaa syytä ole ja luultavasti jollain kalareissulla voi kamujen kanssa saunakaljat ottaa mutta saa nähdä. Ennen pidin alkoholittomia oluita homojen hommana mutta yllättäen niitäkin on aika hyviä olemassa.

Tämä juttu taitaa mennä sen verran ohi aloittajan tekstistä mutta itseällä on nyt ensimmäistä kertaa elämässä oikeasti selkeä tavoite missä haluan kehittää itseäni ja olla hyvä. Jos ei sellaista ole niin voi olla aika vaikea saada itseä sohvalta ylös?

 

[Jonpu]

Vaikea sanoa mikä on toisella henkilöllä motivaattori treenaamisen suhteen, skriivaillaan nyt kuitenkin omia mietteitä tänne...Itse olin ennen inttiä aika hyvässä tikissä, siellä sit jalat petti ja molemmista meni akillesjänteen leikkaukseen. Sen jälkeen ollut pari kertaa vuodessa muutaman kuukauden treenijaksoja jotka alkoivat aina hyvin mutta sitten tuli jotain muuta ja ne aina jäivät. Muutama vuosi sitten oli tilanne se että ikää yli 30, painoa 108kg ja olutta meni normaalisti useampana iltana viikossa 2-3 tölkkiä. Työ kuitenkin sen verran rasittavaa että jonkinlainen perus/lihaskunto säilynyt.
Kaveri vinkkas eräänä päivänä että paikallisessa sopimuspalokunnassa on paikka vapaana. Vuoden verran kuljin harjoituksissa mukana ja kun sitten sopparit allekirjoitettiin niin saman tien pudotin painon kevään aikana vajaaseen 90kg tienoille ja oluen kanssa tein silleen et max 1-2 pulloa kuukaudessa jotain peruslitkua laadukkaampaa silloin kun oikeasti joku hyvä syy siihen. Nyt ollut pari vuotta hälyryhmässä, savusukelluskelpparit tuli hankittua viime keväänä ja seuraavana tavoite pintapelastuskurssille. Alkoholi jäi vuodenvaihteessa kokonaan pois kun ei tuntunut olevan enää mitään syytä juoda sitä. Ei siinä sen kummempaa syytä ole ja luultavasti jollain kalareissulla voi kamujen kanssa saunakaljat ottaa mutta saa nähdä. Ennen pidin alkoholittomia oluita homojen hommana mutta yllättäen niitäkin on aika hyviä olemassa.

Tämä juttu taitaa mennä sen verran ohi aloittajan tekstistä mutta itseällä on nyt ensimmäistä kertaa elämässä oikeasti selkeä tavoite missä haluan kehittää itseäni ja olla hyvä. Jos ei sellaista ole niin voi olla aika vaikea saada itseä sohvalta ylös?

Hieno stoori.. Kyllä se tuo ittensä löytäminen ja semmonen ahaa-elämys pitäis tulla itellekkin, on on hankalaa itellä,tuntuu että oon ihan hukassa itteni kanssa. Tänään tehnyt 20sarjaa leukoja himassa mutta vittu että on fiilis että ei tää nyt oikein säväytä.

Voihan se olla että oon tuhonnu mun viimesetkin aivosolut ja tarvis tosi pitkän ajan että saa mistään mitään erikoisempaa irti. Tai sitten vaan tottua siihen ettei tää normiarki voi aina olla niin ihmeellistä.

Muistan joskus kun jaksoi innostua jostain pleikkari/tietokonepeleistä tosissaan ja siinähän se meni koko vapaa-aika muna pystyssä niitä hakaten, joku semmonen olis jees mutta tässä sitä pelaillaan samoja pelejä mitä on pelannu jo ala-asteella ekankerran ja samalla miettii että onko tässä nyt mitään järkeä :D