Deleted member 43228
Tuohan siellä se perimmäinen ongelma juuri on.Haha. On välillä uskomattoman vaikeeta ottaa mitään selkoa ihmisistä. Yksinkertaiseen kysymykseen saa sadan lauseen kertomuksen, jossa ei yksikään lause anna kysymykseen vastausta. Pohjosessa Keski-Suomessa ehkä vielä epämääräsempiä tapauksia. Töitä mukava tehdä, kun yksinkertaiseenkaan kysymykseen ei saa yksinkertaista vastausta. Ristus.
Entisellä työmaalla, kun vietti Kuoppijossa sen vuoden satunnaisten viikkojen jaksoissa, niin ei kyllä ymmärtänyt mitä ihmisten päässä siellä liikkui. Täysin samaa hommaa tehtiin ja kulttuuri työssä aivan eri.
Elävästi jäi moni asia mieleen, mutta yksi oli sellainen tapaus, kun piti päästä viereiseen rakennukseen sisään. Mutta kun kysyi 100 m päässä rakennuksessa olleilta työkavereilta voisiko joku tulla avaamaan oven, niin vastaus oli juuri perinteinen, että " Suottaapi olla että tulen, mutta suottaapi olla että en. Kysyppä vaikka joltain muulta, jos se tulis.
Siis mit vit. Pyyntö oli tulla avaan ovi, niin vastaus oli juuri että voin tulla, mut kysy jos joku muu tulis. Matkaa avattavalle ovelle oli 100 m.
Kaikki oli aina siellä niin venyvää, että ei ikinä tiennyt mitä ja koska.